Terve Suomi -tutkimus: Joka viides nuori nainen on kokenut syrjintää työelämässä
23.11.2023 01:59:00 EET | Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL | Tiedote
Työelämässä tapahtuva syrjintä on yleistä ja etenkin nuoret naiset kokevat syrjintää. 20–39-vuotiaista naisista jopa noin 20 prosenttia oli kokenut syrjintää työssä tai työnhaussa viimeksi kuluneen vuoden aikana. Kokemus työelämäsyrjinnästä oli yleisintä korkeasti koulutetuilla naisilla. Tiedot selviävät laajasta Terve Suomi -tutkimuksesta.
Työelämäsyrjinnästä kysyttiin 20–74-vuotiailta. Kaikista naisista 16 prosenttia ja miehistäkin 11 prosenttia oli kokenut syrjintää työssä tai työnhaussa viimeksi kuluneen vuoden aikana.
Myös 55–64-vuotiailla naisilla syrjintää kokeneiden osuus oli korkea: 16 prosenttia 55–64-vuotiaista naisista kertoi kohdanneensa syrjintää työssä tai työnhaussa.
Tutkimuksessa syrjinnällä tarkoitettiin muita huonompaa kohtelua jonkin itseen liitetyn ominaisuuden vuoksi. Tällainen ominaisuus voi olla esimerkiksi ikä, sukupuoli, etninen tausta, ihonväri, vammaisuus, ulkonäkö, seksuaalinen suuntautuminen tai uskonto.
”Nuorten naisten kokeman työelämäsyrjinnän yleisyys voi johtua monesta asiasta. Nuorissa ikäryhmissä on enemmän moninaisuutta, mikä voi altistaa syrjinnälle. Työnantajat saattavat yhä olettaa nuorten naisten jäävän perhevapaille, mikä voi myös altistaa syrjinnälle. Muitakin sukupuolittuneita oletuksia ja arvostuksia voi olla. Lisäksi nuoret ikäpolvet saattavat vanhempia enemmän tunnistaa syrjintää ja olla tietoisempia siitä”, kuvaa tutkimusprofessori Anu Castaneda.
”Syrjintäkokemuksilla on runsaasti yhteyksiä esimerkiksi ihmisten turvallisuuden kokemukseen, mielenterveyteen, yksinäisyyden kokemuksiin, hyvinvointiin, luottamukseen ja elämänlaatuun. Siksi syrjintäkokemuksiin tulisi aktiivisesti puuttua eri konteksteissa, esimerkiksi työelämässä, palvelutilanteissa ja arkisissa kohtaamisissa”, Castaneda toteaa.
Yksinäisyys on yleistynyt
Tutkimuksessa selvitettiin myös osallisuuden ja yksinäisyyden kokemuksia.
Tuoreiden tulosten mukaan reilu kymmenes koki yksinäisyyttä. Tämä vastaa koko aikuisväestössä yli puolta miljoonaa henkilöä.
Nuorimmat aikuiset kokivat eniten yksinäisyyttä. 20–39-vuotiaista noin 17 prosenttia koki yksinäisyyttä. Toisaalta yksinäisyyttä koki myös moni 75 vuotta täyttänyt: naisista peräti 13 prosenttia ja miehistäkin 10 prosenttia.
Yksinäisyyden kokemukset ovat yleistyneet vuodesta 2018 vuoteen 2022. Yksinäisiä 20–64-vuotiaita oli vuonna 2018 yhdeksän prosenttia ja vuonna 2022 peräti 13 prosenttia.
”Pandemia-aika todennäköisesti selittää osan yksinäisyyden lisääntymisestä, mutta tuskin kaikkea. Taustalla on todennäköisesti laajempi murros, jossa olemme liukuneet kauemmas yhteisöllisyydestä kohti yksilökeskeisempää tapaa elää ja ajatella. Ympäristömme on lisäksi nykyään varsin suorituskeskeinen, ulkoisia saavutuksia korostava”, Castaneda pohtii.
”Voisimme pyrkiä ottamaan askeleita taaksepäin ja lisätä keskinäistä vastaanottavaisuuttamme ja ystävällisyyttämme toisiamme kohtaan. Kaikkien on tärkeä kokea tulevansa kuulluksi ja nähdyksi. Luotettavat, vakaat ihmissuhteet ovat yksi hyvinvointimme peruspilareista – niihin kannattaa panostaa”, Castaneda jatkaa.
Erityisesti nuoret miehet kokevat heikkoa osallisuutta
Osallisuuden kokemuksella tarkoitetaan kuulumisen ja merkityksellisyyden tunteita, elämän hallittavuutta ja luottamusta tulevaan sekä ihmisen omaa käsitystä mahdollisuuksistaan osallistua omaa elämäänsä koskeviin päätöksiin ja yhteiseen tekemiseen.
Joka kymmenes koki erittäin heikkoa osallisuutta. Koko aikuisväestössä se tarkoittaa yli 400 000 henkilöä. Erittäin heikko osallisuuden kokemus oli yleisintä nuorilla aikuisilla. Heikkoa osallisuutta kokivat erityisesti 20–39-vuotiaat miehet: heillä erittäin heikkoa osallisuutta kokevien osuus oli peräti 13 prosenttia. Myös matalasti koulutetuilla heikon osallisuuden kokemus oli muita yleisempää.
”Nyt saadut tulokset vahvistavat aiempien tutkimusten tuloksia siitä, että sukupuoli, ikä ja koulutus ovat yhteydessä osallisuuden kokemukseen. Varsinkin kun eri haavoittuvuustekijät kasautuvat, riski erittäin heikkoon osallisuuden kokemukseen kasvaa ja se voi heijastua laajemmin hyvinvointiin”, kertoo tutkija Lars Leemann.
Tutkimus toteutettiin syksyllä 2022 ja keväällä 2023. Kyselyyn vastasi 28 000 satunnaisesti valittua 20 vuotta täyttänyttä eri puolilta Suomea. Työelämäsyrjinnästä kysyttiin vain 20–74-vuotiailta.
Lähde:
Yksinäisyys, osallisuus ja syrjintäkokemukset, verkkoraportti, Terve Suomi -tutkimuksen tuloksia.
Tulokset hyvinvointialueittain, taulukkoina verkossa
Lisätietoja:
Anu Castaneda (työelämäsyrjintä ja yksinäisyys)
tutkimusprofessori
THL
puh. 029 524 7848
etunimi.sukunimi@thl.fi
Lars Leemann (osallisuus)
tutkija
THL
puh. 029 524 7509
etunimi.sukunimi@thl.fi
Terve Suomi -tutkimuksen tuloksia
Aiemmin tutkimuksesta:
Avainsanat
Tietoa julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL viikolla 8/202612.2.2026 15:13:27 EET | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 12.2. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Uutiset ti 17.2. Iäkkäiden perhehoidon tilanne. Lisätiedot: elli.alarotu(at)thl.fi, puh. 029 524 7018 Blogit ti 17.2. Terveysdatamme digiaikaan: Miksi siirtymä ICD-11-luokitukseen on välttämätön investointi. Kirjoittaja: Mikko Härkönen Lisätietoa: Katso myös ajankohtaisia uutisiamme thl.fi Seuraa THL:ää myös sosiaalisessa mediassa THL:n tuoreimmat julkaisut löytyvät Julkarista THL on myös Instagramissa tunnuksella @thl.fi
THL on valmis ottamaan vastuun suomalaisen terveystietoalueen tieto- ja lupatoiminnon toteuttamisesta10.2.2026 10:00:05 EET | Tiedote
THL on valmis ottamaan vastuulleen terveystiedon hyödyntämiseen keskittyvän uuden kansallisen tieto- ja lupatoiminnon toteuttamisen. Sitran tänään julkaisemassa selvityksessä ehdotetaan, että Suomeen muodostetaan kansallinen terveystietoalue. Se kokoaisi yhteen terveystiedon infrastruktuurin, luvituksen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan. Taustalla ovat tekoälyn tuomat mahdollisuudet datan hyödyntämiseen.
THL lanseeraa uudet rahapelaamisen riskirajat ja rahapelitestin – pelaajan luottorivi auttaa pelaamisen hallinnassa4.2.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut uudet rahapelaamisen riskirajat sekä testin, jonka avulla voi testata oman suhteensa rahapelaamiseen. Suomessa asuvien suhde rahapelaamiseen kiteytyy jatkossa luottoriviin 2-4-2, joka kuvastaa rahapelaamisen riskirajoja. Riskirajojen mukaisesti pelaamiseen voisi käyttää enintään kaksi prosenttia nettotuloista, pelata enintään neljänä päivänä kuukaudessa sekä välttää pelaamasta toistuvasti enempää kuin kahta eri pelityyppiä.
THL viikolla 6/202629.1.2026 15:12:02 EET | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 29.1. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet ke 4.2.2026 THL julkaisee uudet rahapelaamisen riskirajat sekä niiden pohjalta laaditun rahapelitestin. Toimitukset voivat halutessaan laatia myös oman yksinkertaisen laskurin riskirajojen pohjalta. Rahapelijärjestelmä muuttuu merkittävästi ensi vuonna. 2-4-2 on muistisääntö, joka auttaa jokaista selvittämään oman suhteensa rahapelaamiseen. Riskirajojen mukaisesti pelaamiseen voisi käyttää enintään kaksi prosenttia nettotuloista, pelata enintään neljänä pä
Antalet fall av fästingburen hjärninflammation ökade något jämfört med föregående år – det nationella vaccinationsprogrammet utvidgas till nya riskområden29.1.2026 00:30:00 EET | Pressmeddelande
Antalet fall av fästingburen hjärninflammation var under den senaste uppföljningsperioden högre än under tidigare år i Finland. Flest fall konstaterades i kustområden och i skärgården. Institutet för hälsa och välfärd (THL) har fastställt nya riskområden som omfattas av det nationella vaccinationsprogrammet, där grundserien av vaccinationer mot fästingburen hjärninflammation ges avgiftsfritt.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme