Vanhempien syli tukee pikkukeskosen sanaston kehitystä
Vanhempien syli ja läheisyys vastasyntyneiden teho-osastolla edistää pikkukeskosen myöhempää sanaston kehitystä, selviää Helsingin yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. Myös isien läheisyyden merkitys nousi esiin.
![Pikkukeskonen pitää kiinni isän kädestä](/data/images/public/3747/70061070/ad64eab3-d2a4-4770-abf3-35f41c2159f1-w_720.jpg)
Ennen raskausviikkoa 32 syntyvät pikkukeskoset syntyvät kielenkehityksenkin kannalta hyvin herkkään aikaan, sillä aivojen ja kuulon kehitys ovat heillä vielä aivan kesken. Hyppy kohdun äänimaailmasta vastasyntyneiden teho-osastolle piipittävien koneiden ja vaihtuvan henkilökunnan puheen keskelle on suuri.
FM, puheterapeutti Eva Ståhlberg-Forsén selvitti väitöstutkimuksessaan, millä tavalla kieliympäristö sekä lapsen ja vanhemman välinen läheisyys vastasyntyneiden teho-osastolla ovat yhteydessä pikkukeskosen sanaston kehitykseen.
Tutkimus osoitti, että varhaiset keskusteluvuorot teho-osastolla eli hoivaajan vastaaminen lapsen ääntelyyn vaikutti positiivisesti lapsen sanaston kehitykseen. Lisäksi selvisi, että mitä enemmän pikkukeskonen sai molempien vanhempien sylihoitoa tai ihokontaktia, sitä paremmat sanaston taidot lapsella oli 18 kuukauden korjatussa iässä.
– Isien läheisyyden merkitys on tärkeä löydös. Sitä ei ole juurikaan tutkittu varsinkaan kielenkehityksen kannalta, Ståhlberg-Forsén kertoo.
Sen sijaan suuri määrä vanhempien ja hoitohenkilökunnan sanoja oli negatiivisesti yhteydessä sanaston tarkkuuteen. Tässä määrässä oli mukana kaikki lapsen ympärillä puhuttu puhe, myös hoitohenkilökunnan puhe.
Tärkeintä on päästä syliin
Ståhlberg-Forsénin väitöstutkimus on osa laajempaa pikkukeskosten kehitystä tutkivaa APPLE-tutkimushanketta, jossa ovat mukana Helsingin yliopiston lisäksi Turun yliopisto, Tampereen yliopisto sekä Turun yliopistollinen keskussairaala ja Tallinnan lastensairaala. Tutkimus tehtiin Turun yliopistollisen keskussairaalan vastasyntyneiden teho-osastolla.
Väitöstutkimukseen osallistui 43 pääosin suomenkielistä ennen raskausviikkoa 32 syntynyttä vakaassa terveydentilassa olevaa lasta perheineen.
Pikkukeskosen äänimaailmaa teho-osastolla nauhoitettiin Language Environment Analysis (LENA)-menetelmällä 16 tunnin ajan. Menetelmä tunnistaa ja laskee automaattisesti esimerkiksi aikuisten sanoja sekä aikuisen ja lapsen keskusteluvuoroja. Lisäksi kartoitettiin lapsen ja vanhempien välistä läheisyyttä vanhempien pitämän läheisyyspäiväkirjan avulla 14 vuorokauden ajan.
Myöhemmin sanaston kehitystä tutkittiin 12, 15 ja 18 kuukauden korjatussa iässä menetelmillä, jotka pohjautuvat vanhempien tekemään arvioon lapsen sanaston kehityksestä.
Lisäksi lasten sanaston prosessointia tutkittiin silmänliikemenetelmällä 18 kuukauden korjatussa iässä. Menetelmässä lapsi istuu vanhemman sylissä ja katselee kuvia samalla kun kuulee lyhyitä lauseita. Hänelle näytetään esimerkiksi omenan ja auton kuva ja samanaikaisesti kuuluu lause ”missä on auto?”. Silmänliikekameralla seurataan, minne lapsi kohdistaa katseensa.
Silmänliikemenetelmää on käytetty paljon kansainvälisissä tutkimuksissa, mutta nyt Ståhlberg-Forsén kumppaneineen muokkasi ja kehitti sen ensimmäistä kertaa suomenkielisille lapsille.
Sanojen sekä läheisyyden ja läsnäolon määrä vaihteli teho-osastolta kerätyssä tutkimusaineistossa paljon.
– Sanaston kehityksen kannalta pelkkä läsnäolo ei ollut niin keskeistä, vaan nimenomaan ihokontakti tai sylissä pitäminen molempien vanhempien kanssa. Myöskään sanojen määrä ei ollut ratkaisevaa, vaan varhaiset vastavuoroiset keskusteluvuorot vauvan ja hoivaajan välillä, Ståhlberg-Forsén kertoo.
Väitöstilaisuus
FM Eva Ståhlberg-Forsénin väitöskirja "Language environment and parent-infant close contact in the neonatal intensive care unit, and early lexical abilities of very preterm children - Methodological considerations and longitudinal associations" tarkastetaan Helsingin yliopiston Lääketieteellisessä tiedekunnassa perjantaina 24.11. klo. 12.00. Väitöstilaisuuden paikkana on Biomedicum, Sali 3 (osoite: Haartmaninkatu 8).
Vastaväittäjänä toimii professori Caroline Rowland Max Planck Instituutista ja kustoksena professori Suvi Stolt.
Väitöskirja julkaistaan Dissertationes Universitatis Helsingiensis -julkaisusarjassa 11/2023. Väitöskirjasta julkaistaan myös elektroninen julkaisu ja se tulee olemaan luettavissa Heldassa.
Väittelijän yhteystiedot:
Eva Ståhlberg-Forsén
eva.stahlberg-forsen@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiIlona HietanenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 314 0173ilona.hietanen@helsinki.fiHelsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tutkijat loivat solun, josta ei voi syntyä syöpää9.7.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston ja HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan tutkijat onnistuivat luomaan soluja, joiden jakautumista voidaan kontrolloida. Menetelmä mahdollistaa uudenlaiset, turvalliset soluhoidot.
Tasapuolisempi typpilannoitteiden käyttö parantaisi ruokaturvaa5.7.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Typpilannoitteen käytön osittainen siirtäminen rikkaista köyhiin maihin lisäisi maailman viljantuotantoa ja kaksinkertaistaisi sadot ruokaturvattomimmissa maissa. Lisäksi se hillitsisi ilmastonmuutosta ja luontokatoa.
Turismi ja piittaamattomuus uhkaavat Kanariansaarten luontoa4.7.2024 09:18:45 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijoiden järjestämä työpaja Kanariansaarilla pohti luonnonsuojelun ja massaturismin yhteensovittamista sekä tietotarpeita muutoksiin varautumiseksi. Tuore työpajaraportti kokoaa yhteen paikallisten toimijoiden näkemyksiä luonnonsuojelun ja turismin yhteensovittamisen haasteista.
Äidin raskaudenaikainen hyvinvointi suojaa lapsen mielenterveyttä3.7.2024 11:58:13 EEST | Tiedote
Äidin positiivinen mielenterveys raskausaikana ja lapsen varhaiset kokemukset vaikuttavat merkittävästi lapsen mielenterveyteen ja kognitiiviseen kehitykseen.
Helsingin yliopistoon valittiin yli 4 200 uutta opiskelijaa – lähes joka seitsemäs pääsi sisään3.7.2024 11:33:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme