Lääke 2040 - tulevaisuuden tropit Tiedekulmassa 29.11.2023
Mistä tulevaisuuden lääkkeet tulevat? Haastavatko uudet teknologiat, kuten tekoäly, perinteiset tavat löytää uusia lääkeaineita? Löytyykö lääkkeitä jatkossakin luonnosta? Voisiko lääkkeen printata apteekissa – juuri sinulle sopivana? Missä muodossa lääkkeet otetaan vuonna 2040?
Tiedekulmassa kurkistetaan lääkkeiden tulevaisuuteen 29. marraskuuta, kun Farmasian tiedekunnan tutkijat käyvät läpi lääkekehityksen kiehtovaa kaarta ideasta apteekin hyllylle. Ohjelmassa on viisi esitystä ja aikaa yleisökysymyksille. Tilaisuuteen voi osallistua joko paikan päällä tai striimin välityksellä.
Tervetulosanat ja farmasian tiedekunta pähkinänkuoressa
Professori, dekaani Jari Yli-Kauhaluoma
Lääkkeen synty – alkuvaiheen lääkekehityksestä markkinoille
Professori Tomi Rantamäki
Lääkeaineiden syntyä edeltää usein sarja sattumuksia. Professorimme käy läpi särkylääke ibuprofeenin (mm. Burana) syntyhistoriaa ja esittelee visioita tulevaisuuden lääkekehityksestä.
Luonto lääkkeiden lähteenä
Vanhempi yliopistonlehtori Yvonne Holm
Kasvit, levät, eläimet, mikrobit, merenelävät ja mineraalit. Kaikki nämä ovat toimineet lääkkeinä tai lääkkeiden lähteinä ja tällä hetkellä noin puolet uusista lääkeainemolekyyleistä on luonnosta peräisin.
Uudet teknologiat nopeuttamassa alkuvaihetta
Yliopistonlehtori Erik Wallén
Kaikkia pienmolekyylejä voidaan nykyään tuottaa synteettisesti ja lääkevaikutuksen kohteiden rakennetieto on kasvanut räjähdysmäisesti. Nämä kaksi asiaa yhdessä ovat luoneet pohjan uusien teknologioiden kuten esimerkiksi tekoälyn hyödyntämiselle nopeuttamaan lääkekehityksen alkuvaihetta.
Lääkevalmisteen kehittäminen tulevaisuuden lääkehoitoihin
Vanhempi yliopistonlehtori Mia Sivén
Lääkevalmisteena tabletti on tuttu usealle, mutta tuleeko se säilyttämään asemansa yleisimpänä lääkemuotona myös tulevaisuudessa? Millaisia lääkevalmisteita tarvitsemme ja millaisia haasteita niiden kehittämiseen liittyy?
Tunnetko lääkkeesi? Kuinka lääkkeitä käytetään turvallisesti ja ympäristöystävällisesti
Yliopistonlehtori Tuuli Karhu ja apulaisprofessori Anna-Riia Holmström
Lääkkeen käyttäjä voi monella tapaa vaikuttaa oman lääkehoitonsa onnistumiseen. Tule kuulemaan, millaisin keinoin voit lisätä oman lääkehoitosi turvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä nyt ja tulevaisuudessa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Marjaana LindyViestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto / Viestintä ja yhteiskuntasuhteet
Puh:+358 (0)50 5186195marjaana.lindy@helsinki.fiHelsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme