Joka kymmenes SAK:lainen on suuressa köyhyysriskissä – Orpon-Purran hallituksen leikkauspolitiikka pahentaa entisestään pienipalkkaisten toimeentuloa

 Työntekijän köyhyysriski on korkein yksityisillä palvelualoilla, joiden SAK:laisista työntekijöistä 19 prosenttia on suuressa köyhyysriskissä. Toiseksi korkeinta riski on julkisella palvelualalla, jonka työntekijöistä 14 prosenttia on merkittävässä köyhyysriskissä. Yksityisten ja julkisten palvelualojen työntekijöistä enemmistö on naisia.

– Suuressa köyhyysriskissä olevista palkansaajista valtaosa työskentelee naisvaltaisilla palvelualoilla, mutta palkkaköyhyyttä on myös miesvaltaisilla toimialoilla. Esimerkiksi kuljetusalan työntekijöistä kahdeksan prosenttia on suuressa köyhyysriskissä, sanoo SAK:n johtaja Saana Siekkinen.

Hän huomauttaa, että Orpon-Purran hallituksen leikkauspolitiikka ajaa entistä useamman työntekijän palkkaköyhyyteen ja vaikeuttaa jo valmiiksi pienipalkkaisten työntekijöiden toimeentuloa erityisesti naisvaltaisilla aloilla.

– Köyhyys vaikuttaa ihmisen arkeen monin tavoin ja heikentää elämänlaatua aiheuttaen pahimmillaan myös psyykkisiä tai fyysisiä terveysongelmia.

Asumistukea saavia palkansaajakotitalouksia on yli 75 000 ja yli 52 000 palkansaajaa saa soviteltua päivärahaa. Hallituksen kaavailemat asumistuen leikkaukset vievätkin monien pienipalkkaisten työntekijöiden kuukausituloista satoja euroja. Saman suuruusluokan loven kukkaroon aiheuttaa osa-aikatyötä tekeville sovitellun ansiopäivärahan leikkaaminen. Näistäkin leikkauksista kärsivät eniten naisvaltaisten alojen työntekijät. 

Erityisen huolestuttavaa on, että monet pienipalkkaiset joutuvat turvautumaan pikavippeihin, jotka entisestään syventävät talousongelmia. SAK:n haastattelututkimuksen mukaan moni pienien tulojen varassa sinnittelevä ei selviäisi ilman sukulaisten ja ystävien taloudellista tukea.

Työntekijöiden köyhyysriskin vähentäminen edellyttää pitkäjänteisiä toimia, jotka tähtäävät siihen, että palkalla tulee toimeen.

– SAK:n tavoitteena on työelämä, jossa työntekijät tulevat palkallaan toimeen. Naisvaltaisilla, pienipalkkaisilla aloilla tarvitaan euromääräisiä palkankorotuksia ja esimerkiksi paikallisesti sovittavia palkankorotuseriä, jotka suunnataan kaikkein matalimpien palkkojen korottamiseen, Saana Siekkinen sanoo.

Hän korostaa, että yhteiskunnan toimin ei pidä entisestään kurjistaa pienituloisten työssäkäyvien tilannetta. Nyt näin kuitenkin on käymässä.

SAK:n jäsentutkimusaineiston keräsi Verian (aiemmin Kantar Public) puhelinhaastatteluin kesä-heinäkuussa 2023. Aineisto edustaa SAK:n liittojen työssäkäyviä jäseniä. Tutkimuksen palkkaköyhyyttä käsitteleviin tuloksiin voit tutustua tarkemmin  tästä.