Väitös: Kuurot turvapaikanhakijat ovat haavoittuvassa asemassa suomalaisessa turvapaikkaprosessissa
28.11.2023 01:00:00 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
KM Nina Sivunen tutki väitöksessään kuurojen turvapaikanhakijoiden kokemuksia suomalaisessa turvapaikkaprosessissa. Tutkimuksessa nousi esille, että kuurot turvapaikanhakijat kokevat kommunikoinnin turvapaikkaprosessin aikana vaikeaksi yhteisen sujuvan kielen puuttuessa. Turvapaikkaprosessissa tehdään tärkeitä päätöksiä, joten on erittäin tärkeää ymmärtää ja tulla ymmärretyksi itseään koskevissa päätöksissä.
Yhteisen sujuvan kielen puuttuessa käytetään monia keinoja yhteisymmärryksen rakentumiseen, kuten eri maiden viittomia, eleitä, osoituksia ja esimerkiksi piirros- ja/tai valokuvia. Tutkimuksen aikana vuorovaikutuksissa esiintyi kuitenkin molemminpuolisia ymmärtämisongelmia ja väärinkäsityksiä. Äidinkieli käsitteenä oli tutkimukseen osallistujille vieras. He eivät nimenneet omaa kieltään, vaan ilmoittivat viittovansa.
Sivusen tutkimuksen osallistujat ilmoittivat olevansa luku- ja kirjoitustaidottomia ja heidän lähtömaassaan oppimansa viitotun kielen taito vaihteli suuresti. Suomalaisella viittomakielen oppimisella on myönteinen vaikutus tutkimukseen osallistuviin henkilöihin, koska tiedonsaanti kyseisellä kielellä oli saavutettavampaa.
Kuurojen, kuten muidenkin vammaisten ihmisten, ihmisoikeustilanne on usein huono. Heitä syrjitään yhteiskunnissaan ja pääsy koulutukseen tai terveydenhuoltoon voi olla monissa valtioissa estetty vammaisuuden vuoksi.
– Kuurona viittomakielisenä tutkijana ymmärrän hyvin kuuroja turvapaikanhakijoita. Eletyt kokemukset kuuroina ihmisinä ovat samankaltaisia, mutta meidän välillämme ovat kuitenkin erilaiset kieli-, kulttuuri- ja koulutustaustat. Nämä asiat ovat ihmisoikeuskysymyksiä, Sivunen toteaa.
KM Nina Sivusen soveltavan kielitieteen väitöskirjan ”Kuurojen turvapaikanhakijoiden kokemukset, multimodaalinen vuorovaikutus ja kielikäsityksien muokkautuminen suomalaisessa turvapaikkaprosessissa” tarkistustilaisuus pidetään 2.12.2023 alkaen klo 12 Agoran auditoriossa 2. Vastaväittäjänä toimii professori Johanna Mesch (Tukholman yliopisto) ja kustoksena professori Sari Pöyhönen (Jyväskylän yliopisto).
Väitöstilaisuuden kielinä ovat suomalainen viittomakieli ja suomi.
Etäyhteys väitöstilaisuuteen: https://r.jyu.fi/dissertation-sivunen-021223
Julkaisu on saatavilla: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9814-1
Taustatietoja:
Nina Sivunen on koulutukseltaan kasvatustieteiden maisteri. Hän on tiettävästi Suomen ensimmäinen syntymäkuuro viittomakielinen väittelijä.
Sivunen työskentelee lehtorina Diakonia ammattikorkeakoulussa. Hän on toiminut muun muassa peruskoulun luokanopettajana, Yleisissä kielitutkinnoissa rakentamassa suomalaisen viittomakielen taitotasokuvaimia ja arviointikriteereitä sekä viittomakielen asiantuntijana kehitysyhteistyöhankkeessa Mongoliassa.
Lisätietoja:
Nina Sivunen (nina.sivunen@diak.fi tai ninajosivunen@gmail.com )
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Tutkimus, osaaminen ja työelämä kohtaavat Jyväskylän yliopiston Yrityspäivässä 8.10.20262.10.2026 08:01:00 EEST | Tiedote
Yritys- ja sidosryhmäpäivä on Jyväskylän yliopiston järjestämä verkostoitumistilaisuus, jossa pääsevät esille yritysten ja sidosryhmien osaaminen ja innovaatiot sekä yliopiston tutkijoiden osaaminen. Päivässä myös opiskelijat pääsevät tutustumaan alansa toimijoihin ja toimijat mahdollisiin tuleviin työntekijöihinsä. Yrityspäivässä ovat mukana kaikki Jyväskylän yliopiston tiedekunnat.
Tutkimus: Ikääntyneet joutuvat tekemään paljon työtä pysyäkseen mukana digipalveluissa1.10.2026 07:58:00 EEST | Tiedote
Julkisten digipalveluiden itsepalvelumallit eivät kohtele kaikkia käyttäjiä yhdenvertaisesti, osoittaa FM Laura Pajulan väitöskirja Jyväskylän yliopistosta. Erityisesti ikääntyneet kokevat palvelujen käytön vaikeaksi, kun viranomaisasiointi siirtyy yhä vahvemmin digitaalisen palveluiden varaan.
Molekyylisolmujen tutkija Fabien Cougnon professoriksi Jyväskylän yliopistoon1.10.2026 07:05:00 EEST | Tiedote
Miten molekyylit voidaan saada järjestäytymään solmuja, häkkejä tai spiraaleja muistuttaviksi monimutkaisiksi rakenteiksi? Tätä kysymystä tutkii Jyväskylän yliopiston kansainvälisesti tunnetun supramolekulaarisen kemian tutkimuksen uusi professori Fabien Cougnon. Hänen työnsä avaa uusia mahdollisuuksia muun muassa ympäristöteknologian, materiaalitutkimuksen ja biolääketieteen sovelluksille. Hän aloitti orgaanisen kemian ja supramolekyylikemian professorina kemian laitoksella 1.10.2026.
Ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpitämisessä tärkeää on omaan kuntotasoon nähden sopiva liikunnan teho1.10.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Liikuntasuosituksista tutut reipas ja rasittava liikkuminen määritellään usein käyttämällä samoja intensiteetin raja-arvoja riippumatta yksilön kuntotasosta. Jyväskylän yliopiston tuore tutkimus nostaa esiin, että yleisten intensiteettirajojen käyttö tutkimuksissa voi vaikuttaa merkittävästi saatuihin tuloksiin. Väestötason seurantatutkimus osoittaa, että liikkuminen tukee ikääntyneiden toimintakykyä, kun sen intensiteetti on riittävä suhteessa yksilön kuntotasoon.
Hapettimet toivat helpotusta kalojen kiertovesikasvatuksen makuvirheongelmiin, mutta eivät vielä ratkaisua30.9.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
Samu Petterssonin väitöskirjassa paneuduttiin kalojen kiertovesikasvatuksessa ilmenevään makuvirheongelmaan ja sen torjuntaan käyttämällä vahvoja hapettimia, kuten otsonia ja vetyperoksidia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme