Väitös: Kuurot turvapaikanhakijat ovat haavoittuvassa asemassa suomalaisessa turvapaikkaprosessissa
KM Nina Sivunen tutki väitöksessään kuurojen turvapaikanhakijoiden kokemuksia suomalaisessa turvapaikkaprosessissa. Tutkimuksessa nousi esille, että kuurot turvapaikanhakijat kokevat kommunikoinnin turvapaikkaprosessin aikana vaikeaksi yhteisen sujuvan kielen puuttuessa. Turvapaikkaprosessissa tehdään tärkeitä päätöksiä, joten on erittäin tärkeää ymmärtää ja tulla ymmärretyksi itseään koskevissa päätöksissä.

Yhteisen sujuvan kielen puuttuessa käytetään monia keinoja yhteisymmärryksen rakentumiseen, kuten eri maiden viittomia, eleitä, osoituksia ja esimerkiksi piirros- ja/tai valokuvia. Tutkimuksen aikana vuorovaikutuksissa esiintyi kuitenkin molemminpuolisia ymmärtämisongelmia ja väärinkäsityksiä. Äidinkieli käsitteenä oli tutkimukseen osallistujille vieras. He eivät nimenneet omaa kieltään, vaan ilmoittivat viittovansa.
Sivusen tutkimuksen osallistujat ilmoittivat olevansa luku- ja kirjoitustaidottomia ja heidän lähtömaassaan oppimansa viitotun kielen taito vaihteli suuresti. Suomalaisella viittomakielen oppimisella on myönteinen vaikutus tutkimukseen osallistuviin henkilöihin, koska tiedonsaanti kyseisellä kielellä oli saavutettavampaa.
Kuurojen, kuten muidenkin vammaisten ihmisten, ihmisoikeustilanne on usein huono. Heitä syrjitään yhteiskunnissaan ja pääsy koulutukseen tai terveydenhuoltoon voi olla monissa valtioissa estetty vammaisuuden vuoksi.
– Kuurona viittomakielisenä tutkijana ymmärrän hyvin kuuroja turvapaikanhakijoita. Eletyt kokemukset kuuroina ihmisinä ovat samankaltaisia, mutta meidän välillämme ovat kuitenkin erilaiset kieli-, kulttuuri- ja koulutustaustat. Nämä asiat ovat ihmisoikeuskysymyksiä, Sivunen toteaa.
KM Nina Sivusen soveltavan kielitieteen väitöskirjan ”Kuurojen turvapaikanhakijoiden kokemukset, multimodaalinen vuorovaikutus ja kielikäsityksien muokkautuminen suomalaisessa turvapaikkaprosessissa” tarkistustilaisuus pidetään 2.12.2023 alkaen klo 12 Agoran auditoriossa 2. Vastaväittäjänä toimii professori Johanna Mesch (Tukholman yliopisto) ja kustoksena professori Sari Pöyhönen (Jyväskylän yliopisto).
Väitöstilaisuuden kielinä ovat suomalainen viittomakieli ja suomi.
Etäyhteys väitöstilaisuuteen: https://r.jyu.fi/dissertation-sivunen-021223
Julkaisu on saatavilla: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9814-1
Taustatietoja:
Nina Sivunen on koulutukseltaan kasvatustieteiden maisteri. Hän on tiettävästi Suomen ensimmäinen syntymäkuuro viittomakielinen väittelijä.
Sivunen työskentelee lehtorina Diakonia ammattikorkeakoulussa. Hän on toiminut muun muassa peruskoulun luokanopettajana, Yleisissä kielitutkinnoissa rakentamassa suomalaisen viittomakielen taitotasokuvaimia ja arviointikriteereitä sekä viittomakielen asiantuntijana kehitysyhteistyöhankkeessa Mongoliassa.
Lisätietoja:
Nina Sivunen (nina.sivunen@diak.fi tai ninajosivunen@gmail.com )
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Suomen Akatemialta rahoitusta Jyväskylän yliopistoon kansainväliseen suurteholaskennan tutkimusyhteistyöhön19.12.2025 10:30:00 EET | Tiedote
Suomen Akatemia on myöntänyt tutkimusrahoitusta suurteholaskennan kansainväliseen yhteistyöhön. Rahoitusta osoitettiin 12 hankkeelle yhteensä 6,4 miljoona euroa kaudelle 2026–2028. Jyväskylän yliopistossa rahoitusta sai kaksi hanketta, yhteensä noin 960 000 euroa.
Anu Kankainen valittiin akatemiaprofessoriksi19.12.2025 08:01:48 EET | Tiedote
Fysiikan professori Anu Kankainen sai arvostetun akatemiaprofessorin rahoituksen kaudelle 1.1.2026-31.12.2031.
Jyväskylän yliopiston Puolestapuhuja-palkinto 2025 Joni Kettuselle18.12.2025 14:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistosäätiö on päättänyt luovuttaa vuoden 2025 Jyväskylän yliopiston Puolestapuhuja-palkinnon toimitusjohtaja, psykologian tohtori Joni Kettuselle. Firstbeat Oy:n perustaja Joni Kettunen johtaa yhtiönsä kahta liiketoimintaa, huippu-urheilua ja hyvinvointia.
Väitös: Verkkokauppoihin uppoutuminen voi auttaa rentoutumaan – tutkijan vinkit auttavat välttämään epäterveet käytösmallit verkko-ostoksilla18.12.2025 08:55:00 EET | Tiedote
KTM Tiina Kaletonin väitöstutkimus tarkastelee immersiota verkkokaupassa kuluttajan näkökulmasta. Immersio eli uppoutuminen tai mukaan tempautuminen ostoksiin voi auttaa rentoutumaan ja tekemään harkittuja päätöksiä, mutta aiheuttaa myös esimerkiksi ahdistusta jatkuessaan liian pitkään. Verkkokauppojen elementit myös ruokkivat negatiivista käytöstä painostamalla nopeisiin ostopäätöksiin.
Väitös: Julkisen sektorin IT-hankkeet kaatuvat usein rakenteellisiin ongelmiin - ratkaisuna modulaariset järjestelmät ja läpinäkyvyyden lisääminen17.12.2025 12:00:00 EET | Tiedote
Reetta-Kaisa Kukkonen selvitti väitöstutkimuksessaan, etteivät julkisen sektorin IT-hankkeiden ongelmat johdu teknisen osaamisen puutteesta, vaan hallinnon rakenteellisista ongelmista. Siiloutuminen, tiedonkulun katkokset ja jäykät hankintakäytännöt johtavat hankintoihin, joissa järjestelmistä tulee helposti jäykkiä, vaikeasti muokattavia ja kalliita ylläpitää. Ratkaisuksi Kukkonen esittää modulaarisempiä järjestelmiä ja hankintatiedon suurempaa läpinäkyvyyttä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme