Väitös: Kuurot turvapaikanhakijat ovat haavoittuvassa asemassa suomalaisessa turvapaikkaprosessissa
KM Nina Sivunen tutki väitöksessään kuurojen turvapaikanhakijoiden kokemuksia suomalaisessa turvapaikkaprosessissa. Tutkimuksessa nousi esille, että kuurot turvapaikanhakijat kokevat kommunikoinnin turvapaikkaprosessin aikana vaikeaksi yhteisen sujuvan kielen puuttuessa. Turvapaikkaprosessissa tehdään tärkeitä päätöksiä, joten on erittäin tärkeää ymmärtää ja tulla ymmärretyksi itseään koskevissa päätöksissä.

Yhteisen sujuvan kielen puuttuessa käytetään monia keinoja yhteisymmärryksen rakentumiseen, kuten eri maiden viittomia, eleitä, osoituksia ja esimerkiksi piirros- ja/tai valokuvia. Tutkimuksen aikana vuorovaikutuksissa esiintyi kuitenkin molemminpuolisia ymmärtämisongelmia ja väärinkäsityksiä. Äidinkieli käsitteenä oli tutkimukseen osallistujille vieras. He eivät nimenneet omaa kieltään, vaan ilmoittivat viittovansa.
Sivusen tutkimuksen osallistujat ilmoittivat olevansa luku- ja kirjoitustaidottomia ja heidän lähtömaassaan oppimansa viitotun kielen taito vaihteli suuresti. Suomalaisella viittomakielen oppimisella on myönteinen vaikutus tutkimukseen osallistuviin henkilöihin, koska tiedonsaanti kyseisellä kielellä oli saavutettavampaa.
Kuurojen, kuten muidenkin vammaisten ihmisten, ihmisoikeustilanne on usein huono. Heitä syrjitään yhteiskunnissaan ja pääsy koulutukseen tai terveydenhuoltoon voi olla monissa valtioissa estetty vammaisuuden vuoksi.
– Kuurona viittomakielisenä tutkijana ymmärrän hyvin kuuroja turvapaikanhakijoita. Eletyt kokemukset kuuroina ihmisinä ovat samankaltaisia, mutta meidän välillämme ovat kuitenkin erilaiset kieli-, kulttuuri- ja koulutustaustat. Nämä asiat ovat ihmisoikeuskysymyksiä, Sivunen toteaa.
KM Nina Sivusen soveltavan kielitieteen väitöskirjan ”Kuurojen turvapaikanhakijoiden kokemukset, multimodaalinen vuorovaikutus ja kielikäsityksien muokkautuminen suomalaisessa turvapaikkaprosessissa” tarkistustilaisuus pidetään 2.12.2023 alkaen klo 12 Agoran auditoriossa 2. Vastaväittäjänä toimii professori Johanna Mesch (Tukholman yliopisto) ja kustoksena professori Sari Pöyhönen (Jyväskylän yliopisto).
Väitöstilaisuuden kielinä ovat suomalainen viittomakieli ja suomi.
Etäyhteys väitöstilaisuuteen: https://r.jyu.fi/dissertation-sivunen-021223
Julkaisu on saatavilla: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9814-1
Taustatietoja:
Nina Sivunen on koulutukseltaan kasvatustieteiden maisteri. Hän on tiettävästi Suomen ensimmäinen syntymäkuuro viittomakielinen väittelijä.
Sivunen työskentelee lehtorina Diakonia ammattikorkeakoulussa. Hän on toiminut muun muassa peruskoulun luokanopettajana, Yleisissä kielitutkinnoissa rakentamassa suomalaisen viittomakielen taitotasokuvaimia ja arviointikriteereitä sekä viittomakielen asiantuntijana kehitysyhteistyöhankkeessa Mongoliassa.
Lisätietoja:
Nina Sivunen (nina.sivunen@diak.fi tai ninajosivunen@gmail.com )
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitöstutkimuksen mukaan ryhmälauluopetus edistää nuorten hyvinvointia kehollisuuden ja hengitystietoisuuden kautta9.5.2025 09:48:03 EEST | Tiedote
Ryhmälauluopetus voi vahvistaa nuorten itsetuntoa, lievittää stressiä ja vähentää sosiaalista ahdistusta, todetaan FM, MuM Mari Koistisen musiikkikasvatuksen väitöstutkimuksessa.
Viisaus ei ole pelkkää tietämistä8.5.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus haastaa arkikäsitykset viisaudesta. Toisin kuin usein ajatellaan, pelkkä tieto ei tee ihmistä viisaaksi.
Pyöräillen vai vanhempien kyydillä kouluun? Vanhempien liikunnallisuus ja lyhyet matkat edistävät aktiivista kulkemista8.5.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Koulumatkojen kulkeminen aktiivisesti, esimerkiksi pyöräillen tai kävellen, on vähentynyt merkittävästi, osoittaa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan pitkittäistutkimus. Tutkimuksessa verrattiin 1980-luvulla koulua käyneiden koulumatkaliikkumista heidän lastensa koulumatkaliikkumiseen 2010-luvun lopulla. Vanhempien rooli on tärkeä, sillä heidän liikunnallisuutensa vaikuttaa myönteisesti lasten aktiiviseen koulumatkaliikkumiseen.
Uudet professorit esittäytyivät juhlaluennoilla 7.5.20257.5.2025 14:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston uudet professorit esittäytyivät keskiviikkona 7.5.2025. Juhlaluentonsa pitivät taloustieteen professori Mika Haapanen, kognitiivisen neurotieteen professori Piia Astikainen, kansainvälisen kehitystutkimuksen professori Tiina Kontinen sekä aivojen kehityksen professori Jan Kujala.
Tuoretta professoria Miriam Nokiaa kiehtoo muistin hermostollinen perusta7.5.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston rehtori Jari Ojala on nimittänyt Miriam Nokian psykologian professorin tehtävään. Professuurin erityisalana on käyttäytymisen muutoksen taustalla olevat, erityisesti keskus- ja autonomisen hermoston perusmekanismit.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme