Väitös: Kuurot turvapaikanhakijat ovat haavoittuvassa asemassa suomalaisessa turvapaikkaprosessissa
28.11.2023 01:00:00 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
KM Nina Sivunen tutki väitöksessään kuurojen turvapaikanhakijoiden kokemuksia suomalaisessa turvapaikkaprosessissa. Tutkimuksessa nousi esille, että kuurot turvapaikanhakijat kokevat kommunikoinnin turvapaikkaprosessin aikana vaikeaksi yhteisen sujuvan kielen puuttuessa. Turvapaikkaprosessissa tehdään tärkeitä päätöksiä, joten on erittäin tärkeää ymmärtää ja tulla ymmärretyksi itseään koskevissa päätöksissä.
Yhteisen sujuvan kielen puuttuessa käytetään monia keinoja yhteisymmärryksen rakentumiseen, kuten eri maiden viittomia, eleitä, osoituksia ja esimerkiksi piirros- ja/tai valokuvia. Tutkimuksen aikana vuorovaikutuksissa esiintyi kuitenkin molemminpuolisia ymmärtämisongelmia ja väärinkäsityksiä. Äidinkieli käsitteenä oli tutkimukseen osallistujille vieras. He eivät nimenneet omaa kieltään, vaan ilmoittivat viittovansa.
Sivusen tutkimuksen osallistujat ilmoittivat olevansa luku- ja kirjoitustaidottomia ja heidän lähtömaassaan oppimansa viitotun kielen taito vaihteli suuresti. Suomalaisella viittomakielen oppimisella on myönteinen vaikutus tutkimukseen osallistuviin henkilöihin, koska tiedonsaanti kyseisellä kielellä oli saavutettavampaa.
Kuurojen, kuten muidenkin vammaisten ihmisten, ihmisoikeustilanne on usein huono. Heitä syrjitään yhteiskunnissaan ja pääsy koulutukseen tai terveydenhuoltoon voi olla monissa valtioissa estetty vammaisuuden vuoksi.
– Kuurona viittomakielisenä tutkijana ymmärrän hyvin kuuroja turvapaikanhakijoita. Eletyt kokemukset kuuroina ihmisinä ovat samankaltaisia, mutta meidän välillämme ovat kuitenkin erilaiset kieli-, kulttuuri- ja koulutustaustat. Nämä asiat ovat ihmisoikeuskysymyksiä, Sivunen toteaa.
KM Nina Sivusen soveltavan kielitieteen väitöskirjan ”Kuurojen turvapaikanhakijoiden kokemukset, multimodaalinen vuorovaikutus ja kielikäsityksien muokkautuminen suomalaisessa turvapaikkaprosessissa” tarkistustilaisuus pidetään 2.12.2023 alkaen klo 12 Agoran auditoriossa 2. Vastaväittäjänä toimii professori Johanna Mesch (Tukholman yliopisto) ja kustoksena professori Sari Pöyhönen (Jyväskylän yliopisto).
Väitöstilaisuuden kielinä ovat suomalainen viittomakieli ja suomi.
Etäyhteys väitöstilaisuuteen: https://r.jyu.fi/dissertation-sivunen-021223
Julkaisu on saatavilla: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9814-1
Taustatietoja:
Nina Sivunen on koulutukseltaan kasvatustieteiden maisteri. Hän on tiettävästi Suomen ensimmäinen syntymäkuuro viittomakielinen väittelijä.
Sivunen työskentelee lehtorina Diakonia ammattikorkeakoulussa. Hän on toiminut muun muassa peruskoulun luokanopettajana, Yleisissä kielitutkinnoissa rakentamassa suomalaisen viittomakielen taitotasokuvaimia ja arviointikriteereitä sekä viittomakielen asiantuntijana kehitysyhteistyöhankkeessa Mongoliassa.
Lisätietoja:
Nina Sivunen (nina.sivunen@diak.fi tai ninajosivunen@gmail.com )
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Suomen Akatemialta lähes viisi miljoonaa euroa Jyväskylän yliopiston koulutuksen, kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimukseen12.6.2026 14:27:58 EEST | Tiedote
Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta on myöntänyt Jyväskylän yliopiston tutkijoille yhteensä noin 4,9 miljoonaa euroa uutta tutkimusrahoitusta. Rahoituksen saivat kuusi akatemiahanketta ja kaksi akatemiatutkijaa. Rahoitus vahvistaa yliopiston korkeatasoista tutkimusta erityisesti koulutuksen, yhteiskunnan, hyvinvoinnin ja kulttuurin tutkimuksen aloilla.
Suomen Akatemialta rahoitusta Jyväskylän yliopistoon biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimukseen12.6.2026 08:05:00 EEST | Tiedote
Suomen Akatemian biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta (BTY) myönsi rahoituksen 42 uudelle akatemiatutkijalle. Lisäksi toimikunta rahoitti 75 akatemiahanketta, joissa on mukana yhteensä 100 osahanketta. Jyväskylän yliopistossa rahoituksen sai kaksi uutta akatemiatutkijaa ja yksi akatemiahanke, yhteensä kaksi miljoonaa euroa.
Kuitulisä tehoaa rasvamaksaan – vaikutus riippuu suolistomikrobiston lähtötasosta12.6.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tutkittiin ensimmäistä kertaa ihmisillä prebioottisen ksylo-oligosakkaridi-ravintokuidun vaikutusta rasvamaksaan. Tulokset osoittavat, että kuitulisä voi vähentää haitallisten aineenvaihduntatuotteiden määrää suolistossa ja siten parantaa maksan terveyttä. Suolistomikrobiston koostumus ennen ravintolisää vaikuttaa siitä saatavaan hyötyyn.
Suomen Akatemialta lähes 5 miljoonan euron rahoitus Jyväskylän yliopiston tutkijoille luonnontieteiden tutkimukseen11.6.2026 13:00:00 EEST | Tiedote
Suomen Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta (LT) on myöntänyt Jyväskylän yliopistolle merkittävää tutkimusrahoitusta. Rahoituksen saivat neljä uutta akatemiatutkijaa ja neljä akatemiahanketta. Myönnetyn rahoituksen kokonaismäärä on noin 4,8 miljoonaa euroa, ja se vahvistaa yliopiston korkeatasoista tutkimusta luonnontieteiden, matematiikan ja tekniikan aloilla.
Perhekeskukset tukevat vanhempien tiimityötä niin vauva-aikana kuin ero- ja ristiriitatilanteissa11.6.2026 08:28:25 EEST | Tiedote
Perhepalveluilla on keskeinen rooli vanhemmuuden tukemisessa tilanteessa, jossa syntyvyyden vahvistamista pohditaan myös taloudellisten kannustimien kautta. Perhekeskuksissa vanhempia autetaan toimimaan tiiminä aina vauva-ajasta mahdollisiin ero- ja riitatilanteisiin. Jyväskylän yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan perhekeskusten tarjoama tuki rakentuu kolmelle keskeiselle toimintatavalle, joita tulisi hyödyntää palveluissa nykyistä johdonmukaisemmin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme