Pohjolan Voima Oyj

Iijoen ja Kemijoen nahkiaisten ylisiirroissa jäätiin tänä vuonna tavoitteista – lisää tutkimustietoa tarvitaan

Jaa

Nahkiaisten ylisiirrot Iijoella ja Kemijoella saatiin päätökseensä lokakuussa. Molemmilla joilla jokiin nousevia nahkiaisia otetaan vuosittain kiinni alimman voimalaitoksen alapuolella ja siirretään ylemmäs pääuomaan ja sivujokiin. Nahkiaisvuosi oli heikko, eikä vuosivelvoitteiden tasoa saavutettu. Sää sekä luonnonolot voivat selittää tilannetta osittain, mutta nahkiaisista kaivataan myös lisää tutkimustietoa.

Teppo Komulainen ja  Risto Hurskainen nostavat nahkiaisia Raasakan voimalaitoksella 2021.
Teppo Komulainen ja Risto Hurskainen nostavat nahkiaisia Raasakan voimalaitoksella 2021. Kai Tirkkonen

Iijoella PVO-Vesivoiman nahkiaisen ylisiirron vuosivelvoitteena on 60 000 nahkiaista, josta tänä vuonna toteutui hieman yli puolet. Velvoitteiden toteutumisen vaihtelua seurataan pidemmällä aikavälillä velvoitetaseena. Tänä vuonna tase jäi kokonaisuudessaan miinukselle noin 20 000 nahkiaisen verran. Taustalla on aiempien nahkiaisvuosien plussalla oleva tase. Kemijoella PVO-Vesivoiman ja Kemijoki Oy:n yhteinen vuosivelvoite on suurempi, 100 000 nahkiaista, josta toteutui reilut 20 000. Kemijoella tase oli myös jo ennalta negatiivinen aiempien heikkojen nahkiaisvuosien vuoksi.

Heikko nahkiaisvuosi näkyy myös rakentamattomilla joilla

”Ylisiirroilla emme voi täysin korvata sitä, millainen vapaa joki on nahkiaisten elinympäristönä, mutta nyt nahkiaisvuosi on ollut ilmeisen huono myös rakentamattomilla joilla. Tilanne ei siis näytä selittyvän millään yksittäisellä tekijällä. Vähän tutkitusta nahkiaisesta olisi erittäin tärkeää saada lisää tietoa ymmärryksen lisäämiseksi ja toimintatapojen kehittämiseksi”, PVO-Vesivoiman ympäristöasiantuntija Jyrki Salo kertoo.

”Vuosien välinen vaihtelu on suurta ja siihen vaikuttavat muun muassa pyyntikauden sääolot, kuten tuulen suunta. Tänä vuonna yksi merkittävä tekijä oli Iijoen jokisuun poikkeuksellisen suuret virtaamat, jotka vaikeuttivat pyyntiä. Lisäksi se ohjasi nahkiaisia nousemaan vanhaan uomaan pääuoman sijaan. Nahkiaiset eivät nouse yhtä uskollisesti vain synnyinjokeensa kuin monet muut vaelluskalat. Tämä luo seurantaan ja tutkimukseen omat haasteensa”, Salo sanoo.

Nahkiaisista tarvitaan lisää tutkimustietoa

PVO-Vesivoima on keskustellut mm. Luonnonvarakeskuksen kanssa panostuksista nahkiaistutkimukseen. Tutkimustiedon tarpeita on myös pohdittu keskeisten sidosryhmien kanssa, sillä samojen tutkimusten tekeminen kaikilla alueilla ei ole tarkoituksenmukaista. Työtä on tehty yhdessä mm. paikallisten jakokuntien, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liiton ja Voimalohi Oy:n kanssa.

Iijokisuun jakokunnat ja nahkiaisen pyytäjät ovat olleet huolissaan heikkenevistä nahkaissaaliista ja nahkiaisen tulevaisuudesta. Iissä on jo pitempään vaadittu ylisiirtojen merkityksen ja tuloksellisuuden selvittämistä.

”Tarvitsemme selkeämmän, tutkimustietoon perustuvan tiedon siitä, mihin emonahkiaisia kannattaa siirtää, minkä verran toukkia syntyy ja miten niiden vaellus merelle onnistuu. Varsinkin toukkien tutkiminen on haastavaa, mutta nahkiaistutkimus on nyt herättänyt enemmän kiinnostusta. Kesäkuussa meillä oli myös työpajatyylinen nahkiaispäivä, jossa asiantuntijat puhuivat aiheesta. Lisäksi Iijoen Raasakassa käytössä oleva Kalasydän-kalatie liittyy tulevaisuudessa vahvemmin myös nahkiaisiin, sillä niitä on nyt noussut Kalasydämeen, ja ensi vuonna testaamme kalatietä laajemmin ylisiirtopyyntiin”, Salo sanoo.

Lisätietoja: Jyrki Salo, ympäristöasiantuntija, PVO-Vesivoima Oy, jyrki.salo@pvo.fi,
puh. 050 305 8299

Avainsanat

Kuvat

Teppo Komulainen ja  Risto Hurskainen nostavat nahkiaisia Raasakan voimalaitoksella 2021.
Teppo Komulainen ja Risto Hurskainen nostavat nahkiaisia Raasakan voimalaitoksella 2021.
Lataa

Liitteet

PVO-Vesivoima on Pohjolan Voiman tytäryhtiö, joka tuottaa sähköä vesivoimalaitoksilla Iijoella, Kemijoella ja Kokemäenjoella. Yhtiön sähköntuotanto on keskimäärin 1,7 terawattituntia vuodessa. Yhtiön padoissa on kaksi kalatietä Kemijoen Isohaarassa ja sekä yksi Iijoen latvavesillä Kostonjärvellä. Iijoen alimmalla voimalaitoksella on käytössä ylösvaellusta tukeva Kalasydän-kalatie ja ylimmällä voimalaitoksella Haapakoskella Suomen ensimmäinen vaelluskalojen alasvaellusreitti. X (entinen Twitter): @PVOVesivoima. www.pohjolanvoima.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Pohjolan Voima Oyj

Pohjolan Voima selvittää sähkön varastointiin tarkoitetun pumppuvoimalaitoksen mahdollisuutta Kemijärven alueelle29.2.2024 10:00:00 EET | Tiedote

Suomen suurimpiin energiayhtiöihin lukeutuva Pohjolan Voima selvittää mahdollisuutta rakentaa pumppuvoimalaitos Kemijärven alueelle. Muun muassa Norjan ja Itävallan vuoristoseuduilta tuttu pumppuvoimalaitos keskittyy sähkön varastointiin. Suomi tarvitsee merkittävästi lisää säädettävää sähkökapasiteettia sekä tuotetun sähkön varastointikapasiteettia, jotta pystytään varmistamaan sähkön saatavuus suomalaisille ja vakaa toimintaympäristö kotimaiselle teollisuudelle.

Pohjolan Voima investigates building a pumped hydroelecric energy storage (PHES) in Kemijärvi29.2.2024 10:00:00 EET | Press release

Pohjolan Voima, one of Finland’s largest energy companies, is investigating the possibility of building a pumped-storage power station in the area of Lake Kemijärvi. Pumped-storage power stations are used in the mountain regions of Norway and Austria, for example, and focus on storing electrical energy. Finland will require significant amounts of regulating energy and storage capacity for electricity production to ensure the availability of electricity to Finnish households and a stable operating environment for Finnish industry.

Kaukaan Voiman lentotuhkalle sivutuotestatus − hyötykäyttö rakentamisessa ja lannoittamisessa helpottuu4.12.2023 08:30:00 EET | Tiedote

Lappeenrannassa sijaitsevan Kaukaan Voiman voimalaitoksessa syntyvä lentotuhka on saanut ELY-keskukselta sivutuotestatuksen syvästabilointiin sekä metsälannoitekäyttöön. Status sujuvoittaa hyötykäyttöä, jolloin tuhka saadaan tehokkaammin käyttöön esimerkiksi korvaamaan maan lujittamiseen käytettävää sementtiä aluerakentamisessa. Tuhkan käytöllä vältetään sekä päästöjä että neitseellisen materiaalin käyttöä, jolloin ympäristöhyötyjä syntyy ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden näkökulmista. Kaukaan Voima on Pohjolan Voiman tytäryhtiö.

PVO-Vesivoiman ensimmäiselle ultrakondensaattorille investointipäätös – hanke vahvistaa uusiutuvan energian kasvun tarvitsemaa nopeaa säätövoimaa23.11.2023 08:30:00 EET | Tiedote

Pohjolan Voiman tytäryhtiö PVO-Vesivoima on päättänyt investoida 3 megawatin ultrakondensaattoreilla toteutettuun energiavarastohankkeeseen. Iijoen Kierikin vesivoimalaitoksen alueelle sijoittuva hanke on PVO-Vesivoiman ensimmäinen, jolla pilotoidaan voimalaitoksen elinkaarta pidentävää energian varastointiteknologiaa. Energiamarkkinoiden muuttuessa tarvitaan sähköverkkoa vakauttavaa nopeaa säätövoimaa. PVO-Vesivoiman tavoitteena on rakentaa ultrakondensaattorilaitos sen jokaiselle vesivoimalaitokselle. Pilottihankkeen rakennustöiden odotetaan käynnistyvän vuoden 2024 puolella.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye