Ammattiliitto Pron edustajisto kritisoi aitojen neuvottelujen puutetta työelämäuudistuksissa

Hallitus on kutsunut työntekijät toistuvasti kolmikantaisiin neuvotteluihin vailla aitoa halua käydä keskustelua. Palkansaajaliikkeen yhtenäinen viesti neuvotteluista on ollut, että työntekijöiden näkökulmaa ei kokouksissa tai niitä seuranneessa valmistelussa ole huomioitu. Pron edustajisto vaatiikin hallitukselta hätiköityjen uudistusten ja leikkausten perumista sekä uuden suunnan hakemista maltilla ja aidosti neuvotellen. Yhdessä sovitut oikeudenmukaiset työehdot varmistavat erityisesti pienituloisten ostovoiman, joka on myös yrittäjien etu. 

- Vahva ammattiyhdistysliike on yhteiskunnan etu. Palkansaajien oikeuksien puolustaminen ja hyvinvoinnin turvaaminen yhteiskunnassa edistävät tasapainoista ja kestävää talouskehitystä, josta hyötyvät kaikki, eivätkä vain kaikkein hyväosaisimmat, Pron edustajiston puheenjohtaja Lindroos toteaa.

Lisäksi hallitus valmistelee lainsäädäntöä, jossa keinoksi tarjotaan vientivetoisen työmarkkinamallin vahvistamista sitomalla valtakunnansovittelijan tai sovintolautakunnan sovintoehdotukset vientialojen sopimaan palkankattoon. Nämä eivät ole oikeita keinoja kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Pakottavan lainsäädännön sijaan hallituksen on tuettava toimialaliittoja yhteisen työmarkkinamallin kehittämiseksi.

Epävarmuutta kasvattavat muun muassa hallituksen aikeet madaltaa irtisanomiskynnystä, helpottaa määräaikaisten työsuhteiden solmimista, lakkauttaa aikuiskoulutustuki sekä muuttaa ensimmäinen sairauspäivä palkattomaksi, ellei työehtosopimuksessa ole toisin sovittu.

Työelämäheikennyksien päälle sosiaaliturvaleikkauksia on lähdetty toteuttamaan niin kiireellä, että oikeuskansleri ja lainsäädännön arviointineuvosto on joutuneet antamaan huomautukset aikataulusta. Hallitus vetoaa tässä budjettiriihen aikatauluun, mutta perustelu on kestämätön hallituksen itse päättäessä aikataulusta.

Hallituksen suunnittelemat leikkaukset kohdistuvat yksipuolisesti pienituloisiin työntekijöihin, työttömiin, lapsiperheisiin, opiskelijoihin ja nuoriin ja niiden on jo arvioitu lisäävän niin toimeentulotukimenoja kuin lapsiperheköyhyyttä.

Työelämäheikennyksiä on perusteltu tarpeella tasapainottaa julkista velkaa. Hallituksen ensimmäisen budjettiriihen tuloksena velkaantumisen taso säilyi kuitenkin ennallaan. Tämä on katkera uutinen erityisesti niille, joilta leikataan ja joille asiaa perustellaan julkisen velkaantumisen taittamisella.

- Monet hallituksen päätökset eivät valtionvarainministeriön laskelmien mukaan kasvata työllisyyttä tai tasapainota valtiontaloutta. Sen sijaan ne lisäävät työelämän epävarmuutta ja pahoinvointia, ennakoi Pron puheenjohtaja Jorma Malinen.