Työterveyslaitos

Työelämän ulkopuolella olevista osatyökykyisistä henkilöistä tunnistettiin neljä erilaista ryhmää

Jaa

Osatyökykyiset työttömät muodostavat monimuotoisen väestöryhmän. Työterveyslaitoksen tutkimusryhmä tunnisti neljä ryhmää, joiden työhistoriapolut, terveys sekä työ- ja toimintakyky poikkesivat toisistaan. Erityispiirteiden tunnistaminen antaa suuntaa sille, millaiset toimenpiteet voisivat olla hyödyllisiä kullekin ryhmälle. Lisäksi saatiin lisää näyttöä Kykyviisari-itsearviointityökalun luotettavuudesta työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa.

Työterveyslaitoksen mediatiedote 27.11.2023

Osatyökyisten työttömien työllistymisen ongelmiin etsittiin ratkaisuja Työkykyohjelmassa vuosina 2019–2023. Lisäksi kehitettiin palveluita työkyvyn tukemiseksi, ja toimenpiteistä on julkaistu nyt uutta tutkimustietoa. 

Työkykyohjelman palveluihin osallistuneista henkilöistä tunnistettiin neljä osatyökykyisten ryhmää: varhain eläköityneet, opinnoista työttömyyteen siirtyneet, työllisyydestä työttömyyteen siirtyneet ja pitkäaikaistyöttömät. 

Ryhmien työhistoriapolut, terveys sekä työ- ja toimintakyky poikkesivat toisistaan. Erityispiirteiden ja tarpeiden tunnistaminen voi auttaa suunnittelemaan työkyvyn tuen toimenpiteitä vaikuttavammin. 

– Nyt julkaistut tulokset havainnollistavat osatyökykyisten monimuotoisuutta. Ryhmittely tarjoaa uudenlaisen näkökulman palveluiden kohdentamiseen ja kehittämiseen siten, että aidosti huomioidaan asiakkaiden erityistarpeet, toteaa tutkija Joonas Poutanen Työterveyslaitoksesta.

Tutkimustulokset antavat uutta tietoa väestöryhmistä, joissa työhön osallistuminen on lähtökohtaisesti matalaa, kuten osatyökykyisistä ja vammaisista. Näissä ryhmissä on laaja potentiaali työllisyysasteen nostamiseksi. 

Tunnistaminen voi auttaa palveluiden kohdentamisessa

Ryhmissä havaittiin useita huomionarvoisia eroavaisuuksia. Esimerkiksi opinnoista työttömyyteen -ryhmässä korostuivat mielenterveyteen liittyvät haasteet.

Varhain eläköityneillä oli vähiten tuki- ja liikuntaelinsairauksia ja vähiten mielenterveyden häiriöitä. He myös kokivat työ- ja toimintakykynsä parhaaksi suhteessa muihin ryhmiin. 

– Ryhmässä on esimerkiksi kehitysvammaisia henkilöitä. Heidän tilanteensa saattaa olla vakaampi verrattuna niihin henkilöihin, joiden terveydentila on äkillisesti muuttunut, Poutanen pohtii.

Tälle ryhmälle sopivat erityisen hyvin Työkykyohjelmassa pilotoidut tuetun työllistymisen palvelut, joissa tavoitteena on nopea työmarkkinoille siirtyminen. 

Eniten terveyteen sekä työ- ja toimintakykyyn liittyviä haasteita ilmeni pitkäaikaistyöttömillä ja työllisyydestä työttömyyteen siirtyneillä henkilöillä.

Kyseisillä ryhmillä nopea siirtyminen työmarkkinoille ei välttämättä ole mahdollista, vaan ensiksi tulisi kartoittaa työllistymistä estävät ja edistävät tekijät.

– Työttömäksi jääneen kuntoutumisprosessissa olisi tärkeää kuljettaa mukana työelämätavoitteita, joihin toimenpiteet voi kiinnittää. Näin yhteys työelämään säilyy, hän jatkaa.

Poikkeuksellisessa tutkimusasetelmassa saatiin tietoa esimerkiksi siitä, mille elämän osa-alueille osallistujat toivoivat itse muutosta. 

– Tutkimuksissa on harvoin mahdollista hyödyntää sekä pitkän aikavälin rekisteritietoja että henkilön itse esiin tuomia tietoja. Saimme muodostettua tarkan kuvauksen kohderyhmän tilanteesta ja heidän haasteistaan, kertoo johtava tutkija Matti Joensuu Työterveyslaitoksesta.

Asiakkaiden tuottaman tiedon hyödyntäminen palveluissa on tärkeää

Toisessa Työkykyohjelman tutkimuksessa selvitettiin, miten hyvin henkilöiden itsearviointi omasta tilanteesta vastaa rekisteritietoja. Tuloksena oli selvä yhteys näiden välillä.

Kykyviisari-itsearviointityökalua tutkimalla havaittiin, että esimerkiksi alhaisemmat mielen hyvinvointia ja fyysistä toimintakykyä kuvaavat tulokset olivat yhteydessä mielenterveys ja tuki- ja liikuntaelin diagnooseihin. 

Johtopäätös on, että tutkittuun tietoon perustuvien itsearviointimenetelmien käyttö työkyvyn tuen palveluissa on käyttökelpoinen tapa kerätä hyödyllistä tietoa.

– Palveluissa ja toimenpiteiden suunnittelussa on tärkeää hyödyntää asiakkaiden itsensä tuottamaa tietoa. Kykyviisari-tietojen havaittiin vastaavan hyvin rekisteritietoja, mikä vahvistaa menetelmän luotettavuutta kyseisellä kohderyhmällä, toteaa Joensuu.

Tutkimuksen tulokset täydentävät aikaisempia Kykyviisari-tutkimuksia, joissa on selvitetty mittarin pätevyyttä ja luotettavuutta työ- ja toimintakyvyn itsearviointivälineenä.

Tutkimushanke: Työkykyohjelman arviointi- ja seurantatutkimus


Lisätiedot

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet

Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fi

Linkit

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.

Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.

Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.

Lisätietoja:

Tietoa meistä 

Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja tiedotteemme.

Tilaa kohdennettu uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.

Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)

Työterveyslaitoksen logo.

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos

Avbrott och för stor arbetsmängd är belastningsfaktorer som lyfts fram mer än tidigare8.2.2024 08:30:00 EET | Tiedote

Återkommande avbrott i arbetet, för stor arbetsmängd och hård arbetstakt skapar avsevärd psykosocial belastning på arbetsplatserna. Enligt den nyaste Arbetarskyddspanelen som riktats till arbetarskyddspersonalen bedömer var tredje person att avbrott återkommande förekommer på arbetsplatsen. Det samma ansåg var fjärde person år 2016. Även för mycket information och ständig nåbarhet ökar belastningen.

Keskeytykset ja liian suuri työn määrä ovat nousseet entisestään kuormitustekijöinä8.2.2024 08:30:00 EET | Tiedote

Työn jatkuvat keskeytykset, liiallinen työn määrä ja kova työtahti aiheuttavat merkittävää psykososiaalista kuormitusta työpaikoilla. Työsuojeluhenkilöstölle suunnatun tuoreimman Työsuojelupaneelin mukaan joka kolmas arvioi keskeytyksiä esiintyvän omalla työpaikalla jatkuvasti, kun vuonna 2016 näin arvioi joka neljäs. Kuormitusta lisäävät myös liiallinen tiedon määrä ja jatkuva tavoitettavuus.

Interruptions and an excessive amount of work have continued to grow as stress factors8.2.2024 08:30:00 EET | Press release

Constant work interruptions, an excessive amount of work and high working pace cause a significant psychosocial workload at workplaces. According to the latest occupational safety and health panel, targeted at occupational safety and health personnel, one in three employees consider interruptions to be constant at their workplace, whereas in 2016 one in four felt this way. An excessive amount of information and being constantly available also increase stress.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye