Työelämän ulkopuolella olevista osatyökykyisistä henkilöistä tunnistettiin neljä erilaista ryhmää
Osatyökykyiset työttömät muodostavat monimuotoisen väestöryhmän. Työterveyslaitoksen tutkimusryhmä tunnisti neljä ryhmää, joiden työhistoriapolut, terveys sekä työ- ja toimintakyky poikkesivat toisistaan. Erityispiirteiden tunnistaminen antaa suuntaa sille, millaiset toimenpiteet voisivat olla hyödyllisiä kullekin ryhmälle. Lisäksi saatiin lisää näyttöä Kykyviisari-itsearviointityökalun luotettavuudesta työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa.
Työterveyslaitoksen mediatiedote 27.11.2023
Osatyökyisten työttömien työllistymisen ongelmiin etsittiin ratkaisuja Työkykyohjelmassa vuosina 2019–2023. Lisäksi kehitettiin palveluita työkyvyn tukemiseksi, ja toimenpiteistä on julkaistu nyt uutta tutkimustietoa.
Työkykyohjelman palveluihin osallistuneista henkilöistä tunnistettiin neljä osatyökykyisten ryhmää: varhain eläköityneet, opinnoista työttömyyteen siirtyneet, työllisyydestä työttömyyteen siirtyneet ja pitkäaikaistyöttömät.
Ryhmien työhistoriapolut, terveys sekä työ- ja toimintakyky poikkesivat toisistaan. Erityispiirteiden ja tarpeiden tunnistaminen voi auttaa suunnittelemaan työkyvyn tuen toimenpiteitä vaikuttavammin.
– Nyt julkaistut tulokset havainnollistavat osatyökykyisten monimuotoisuutta. Ryhmittely tarjoaa uudenlaisen näkökulman palveluiden kohdentamiseen ja kehittämiseen siten, että aidosti huomioidaan asiakkaiden erityistarpeet, toteaa tutkija Joonas Poutanen Työterveyslaitoksesta.
Tutkimustulokset antavat uutta tietoa väestöryhmistä, joissa työhön osallistuminen on lähtökohtaisesti matalaa, kuten osatyökykyisistä ja vammaisista. Näissä ryhmissä on laaja potentiaali työllisyysasteen nostamiseksi.
Tunnistaminen voi auttaa palveluiden kohdentamisessa
Ryhmissä havaittiin useita huomionarvoisia eroavaisuuksia. Esimerkiksi opinnoista työttömyyteen -ryhmässä korostuivat mielenterveyteen liittyvät haasteet.
Varhain eläköityneillä oli vähiten tuki- ja liikuntaelinsairauksia ja vähiten mielenterveyden häiriöitä. He myös kokivat työ- ja toimintakykynsä parhaaksi suhteessa muihin ryhmiin.
– Ryhmässä on esimerkiksi kehitysvammaisia henkilöitä. Heidän tilanteensa saattaa olla vakaampi verrattuna niihin henkilöihin, joiden terveydentila on äkillisesti muuttunut, Poutanen pohtii.
Tälle ryhmälle sopivat erityisen hyvin Työkykyohjelmassa pilotoidut tuetun työllistymisen palvelut, joissa tavoitteena on nopea työmarkkinoille siirtyminen.
Eniten terveyteen sekä työ- ja toimintakykyyn liittyviä haasteita ilmeni pitkäaikaistyöttömillä ja työllisyydestä työttömyyteen siirtyneillä henkilöillä.
Kyseisillä ryhmillä nopea siirtyminen työmarkkinoille ei välttämättä ole mahdollista, vaan ensiksi tulisi kartoittaa työllistymistä estävät ja edistävät tekijät.
– Työttömäksi jääneen kuntoutumisprosessissa olisi tärkeää kuljettaa mukana työelämätavoitteita, joihin toimenpiteet voi kiinnittää. Näin yhteys työelämään säilyy, hän jatkaa.
Poikkeuksellisessa tutkimusasetelmassa saatiin tietoa esimerkiksi siitä, mille elämän osa-alueille osallistujat toivoivat itse muutosta.
– Tutkimuksissa on harvoin mahdollista hyödyntää sekä pitkän aikavälin rekisteritietoja että henkilön itse esiin tuomia tietoja. Saimme muodostettua tarkan kuvauksen kohderyhmän tilanteesta ja heidän haasteistaan, kertoo johtava tutkija Matti Joensuu Työterveyslaitoksesta.
Asiakkaiden tuottaman tiedon hyödyntäminen palveluissa on tärkeää
Toisessa Työkykyohjelman tutkimuksessa selvitettiin, miten hyvin henkilöiden itsearviointi omasta tilanteesta vastaa rekisteritietoja. Tuloksena oli selvä yhteys näiden välillä.
Kykyviisari-itsearviointityökalua tutkimalla havaittiin, että esimerkiksi alhaisemmat mielen hyvinvointia ja fyysistä toimintakykyä kuvaavat tulokset olivat yhteydessä mielenterveys ja tuki- ja liikuntaelin diagnooseihin.
Johtopäätös on, että tutkittuun tietoon perustuvien itsearviointimenetelmien käyttö työkyvyn tuen palveluissa on käyttökelpoinen tapa kerätä hyödyllistä tietoa.
– Palveluissa ja toimenpiteiden suunnittelussa on tärkeää hyödyntää asiakkaiden itsensä tuottamaa tietoa. Kykyviisari-tietojen havaittiin vastaavan hyvin rekisteritietoja, mikä vahvistaa menetelmän luotettavuutta kyseisellä kohderyhmällä, toteaa Joensuu.
Tutkimuksen tulokset täydentävät aikaisempia Kykyviisari-tutkimuksia, joissa on selvitetty mittarin pätevyyttä ja luotettavuutta työ- ja toimintakyvyn itsearviointivälineenä.
Tutkimushanke: Työkykyohjelman arviointi- ja seurantatutkimus
- Tutkimusten aineisto koostui Työkykyohjelman työkyvyn tuen ja tuetun työllistymisen palveluihin osallistuneiden asiakkaiden kansallisista rekisteritiedoista ja työ- ja toimintakykyä selvittävän Kykyviisari-itsearviointikyselyn vastauksista (N = 643).
- Rekisterit koostuivat Tilastokeskuksen, Kansaneläkelaitoksen, Eläketurvakeskuksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rekistereistä.
- Työhistoriapolkuja tarkasteltiin vuosien 2005 ja 2021 välillä ennen asiakkaiden osallistumista Työkykyohjelman palveluihin.
- Tutkimusten analyyseissa käytettiin korrelaatio-, sekvenssi- ja klusterianalyyseja.
- Tutkimusta rahoitti sosiaali- ja terveysministeriö.
- Tutkimusartikkeli liittyen työhistoriapolkuihin (englanniksi): Main activity trajectory clusters of unemployed people with partial work ability and cluster features - Joonas Poutanen, Kia Gluschkoff, Johanna Kausto, Matti Joensuu, 2023 (sagepub.com)
- Tutkimusartikkeli liittyen Kykyviisarin ja rekisteritietojen yhteneväisyyteen (englanniksi): Associations between the Abilitator, a self-reported measurement tool of work ability and functioning, and national register-based indicators of health and employment | BMJ Open
Lisätiedot
- Joonas Poutanen, tutkija, Työterveyslaitos, joonas.poutanen@ttl.fi, +358304743203
- Matti Joensuu, johtava tutkija, Työterveyslaitos, Matti.Joensuu@ttl.fi, +358304742636
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi Lehtomurtomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja tiedotteemme.
Tilaa kohdennettu uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Väestörakenteen muutosvaikutuksia tutkiva LIFECON-hanke sai jatkorahoituksen14.6.2024 11:59:53 EEST | Uutinen
Väestörakenteen muutosten elämänkaari- ja talousvaikutuksia tutkiva LIFECON-hanke sai jatkorahoituksen vuoteen 2027 asti. Jatkokaudella hankkeen tutkimuksen ja vuorovaikutustoiminnan on tarkoitus vastata erityisesti ajankohtaisiin, hallituksen ja ministeriöiden tunnistamiin tarpeisiin. LIFECON-hanketta rahoittaa Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) DEMOGRAPHY-ohjelma ja sitä toteuttavat Työterveyslaitos, Helsingin yliopisto ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla).
Undersökning: hantering av arbetsbelastningen måste utgöra en del av beredskapsplaneringen13.6.2024 08:30:00 EEST | Tiedote
Vid arbetsplatsernas beredskapsplanering beaktas sällan tryggandet av arbetstagarnas funktionsförmåga och arbetshälsa. Särskilt i säkerhetskritiska arbeten är det dock just människans funktionsförmåga som avgör hur man presterar på arbetsplatsen. Hantering av arbetsbelastningen måste därför utgöra en del av beredskapsplaneringen.
Tutkimus: työkuormituksen hallinta on otettava osaksi valmiussuunnittelua13.6.2024 08:30:00 EEST | Tiedote
Työpaikkojen valmiussuunnittelussa otetaan harvoin huomioon työntekijöiden toimintakyvyn ja työhyvinvoinnin turvaaminen. Etenkin turvallisuuskriittisissä töissä työpaikan suoriutuminen on kuitenkin kiinni juuri ihmisen toimintakyvystä. Työkuormituksen hallintaa onkin otettava osaksi valmiussuunnittelua.
Study: workload management needs to be incorporated into contingency planning13.6.2024 08:30:00 EEST | Press release
Workplace contingency planning rarely takes into account the safeguarding of employees’ functional capacity and well-being at work. However, especially in safety-critical work, the performance of the workplace depends on the functional capacity of people. Therefore, workload management needs to be incorporated into contingency planning.
Kutsu 11.6.2024: Maahanmuuttajien perheenyhdistäminen, lainsäädäntö ja väestön kehitys10.6.2024 22:29:29 EEST | Kutsu
DEMOGRAPHY Talks tarjoaa tuoretta tutkimustietoa aiheesta "Perheenyhdistäminen ja väestön kehitys – lainsäädännön vaikutus kotoutumiseen" 11.6. klo 14–15
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme