Rahapeliongelmasta Käypä hoito -suositus: Rahapeliriippuvuutta voidaan hoitaa

Rahapeliriippuvuus tarkoittaa pakonomaista tarvetta pelata rahapelejä, kuten raha-automaattipelejä, internetin rahapelejä, veikkaus- ja raaputusarpapelejä ja vedonlyöntiä. Harvoin ymmärretään, että ongelmapelaaja ei pysty lopettamaan pelaamista omin voimin.

– Rahapeliriippuvuus on sairaus siinä missä mikä tahansa muukin riippuvuussairaus. Sille on olemassa tarkat diagnostiset kriteerit, kertoo Rahapeliongelman Käypä hoito -suositustyöryhmän puheenjohtaja, päihdelääketieteeseen erikoistunut LT, professori emeritus Hannu Alho.

Uuden suosituksen tavoitteena on lisätä terveydenhuollon ammattilaisten tietoa ongelmapelaamisesta ja tehostaa hoitoon hakeutumista.

Ongelmapelaajat eivät löydä hoitoon 

Rahapeliongelman varhainen tunnistaminen ja hoito on tärkeää, sillä rahapeliriippuvuus aiheuttaa talousvaikeuksia, ongelmia tunne-elämässä ja ihmissuhteissa, hankaluuksia työssä ja opinnoissa sekä terveyshaittoja.

– Suomessa on kohtuullisen hyvin rahapeliongelmien hoitoa tarjolla, mutta hoitoa ei osata hakea eikä siitä osata kertoa, Alho sanoo.

Ongelmapelaaja tunnistaa yleensä itse riippuvuuden ja haluaisi päästä siitä eroon, mutta häpeä estää hoitoon hakeutumisen. Usein rahapeliriippuvainen pyrkii salaamaan ongelman myös läheisiltään. Kun asia paljastuu, henkilö on usein jo suurissa vaikeuksissa.

Rahapeliriippuvuuden ja ongelmapelaamisen tunnistaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa on heikkoa. Kyse on pitkälti tiedon puutteesta, ongelmaa ei ymmärretä sairaudeksi eikä siitä osata kysyä.

– Puheeksi ottaminen ei ole vaikea asia, kun käytettävissä on oikeat työkalut. Tästä suosituksesta ne löytyvät.

Riskitekijät ohjaavat seulomaan rahapeliongelmaa

Rahapeliriippuvuus on monitekijäinen sairaus ja perinnöllisen alttiuden lisäksi sen puhkeamiseen voivat vaikuttaa muun muassa sosiaaliset syyt, useat ympäristötekijät ja tietyt persoonallisuuden piirteet. 

Suomessa riskitasolla pelaavia on noin 11 % väestöstä. Rahapeliongelmalle altistavia syitä kasaantuu erityisesti nuorille, iäkkäille ja heikossa sosioekonomisessa asemassa oleville henkilöille.

Riskitekijöiden tunnistaminen ja rahapelaamisesta kysyminen matalalla kynnyksellä voivat auttaa nopeammin avun piiriin ja ehkäistä vakavia haittoja. Suosituksessa on useita mittareita, joilla rahapeliongelmaa voidaan seuloa, arvioida ja seurata.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa on tärkeää ymmärtää, että rahapeliongelma on harvoin hoitoon hakeutumisen syy.

Kun potilas on tullut vastaanotolle mielenterveyden häiriön tai päihdeongelman takia, pitäisi mahdollista peliongelmaa selvittää.  Myös Parkinsonin taudin ja levottomien jalkojen hoidon yhteydessä asiaan kannattaa kiinnittää huomiota, sillä lääkehoidon haittavaikutuksena voi syntyä rahapeliriippuvuus.

Monitahoista ongelmaa voidaan hoitaa

– Rahapeliriippuvuutta esiintyy eritasoisena lievästä vaikeaan. Vaikka hoito ei ole aina helppoa ja relapsit ovat yleisiä, on ongelma mahdollista saada hallintaan, jos henkilö on motivoitunut. Meillä on näyttöön perustuvia, tehokkaita keinoja rahapeliongelman hoitoon, kertoo Alho.

Suosituksen mukaan rahapeliongelman käypää hoitoa ovat kognitiivinen käyttäytymisterapia ja motivoiva haastattelu.

Päihdeongelmat, masennus ja ahdistuneisuus ovat yleisiä rahapeliriippuvuuden liitännäisoireita. Kokonaistilanteen arvioiminen on tärkeää hoidon onnistumiseksi. Suosituksessa muistutetaan, että myös läheiset saattavat olla tuen tarpeessa.

Mitä tulisi tehdä, jos epäilee itsellään tai läheisellä rahapeliongelmaa?

– Ensin voisi olla hyvä testata itseään rahapeliriippuvuuden mahdollisuudesta. Esimerkiksi Päihdelinkistä ja THL:n sivuilta löytyy luotettavia testejä. Jos kokee pelaamisen ongelmaksi, asia kannattaa ottaa esille työterveydessä tai terveyskeskuslääkärin vastaanotolla. Hoitoon ohjaaminen tapahtuu perusterveydenhuollon kautta, Alho neuvoo.