Jyväskylän yliopiston hanke menestystarinaksi Suomen Akatemiassa
Suomen Akatemian RADDESS-ohjelma nosti loppuarvioinnissaan Jyväskylän yliopiston Informaatioteknologian tiedekunnan apulaisprofessori Ilkka Pölösen vetämän konsortion SICSURFIS-hankkeen yhdeksi ohjelman menestystarinaksi. Jyväskylän yliopiston toteutti hankkeeseen menetelmiä ja sovelluksia, joita voidaan tulevaisuudessa käyttää ihosyövän tunnistamiseen entistä aikaisemmassa vaiheessa.
RADDESS-akatemiaohjelma (Säteilyilmaisimet terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi) pyrki edistämään ja luomaan uudenlaisia teknologioita ja niiden sovelluksia erityisesti terveyden ja turvallisuuden aloilla perustutkimusta vahvistamalla. Spectral Imaging of Complex Surface Tomographies (SICSURFIS) on yksi ohjelman hankkeista keskittyen ihosyöpään ja kompleksisten pintojen 3D spektrikuvantamiseen. Kompleksia pintoja, jotka ovat aiemmissa tutkimuksissa todettu haastaviksi kuvannettaviksi, voivat olla esimerkiksi korvanlehti tai silmäkulma.
— Spektrikuvantaminen on kuvausmenetelmä, jossa valon eri aallonpituusalueita kuvataan omiksi harmaasävykuviksi. Kun nämä kuvat laitetaan aallonpituuden mukaan järjestykseen, saadaan spektrikuva, jossa kukin kuvan pikseli muodostaa spektrin, kuvailee apulaisprofessori Ilkka Pölönen Jyväskylän yliopistosta.
Jyväskylän yliopisto koordinoi SICSURFIS-hanketta ja toteutti hankkeelle laiteohjelmiston potilaskuvantamiseen, laskentamenetelmät ihon pinnan 3D malleille sekä tekoälyä hyödyntävät menetelmät ihosyövän tunnistamiseen. Valtakunnallisesti Jyväskylän yliopiston spektrikuvantamisen laboratorio onkin tunnettu laskentamenetelmien kehittäjänä erilaisiin spektrikuvantamisen sovelluksiin.
— Tälläkin hetkellä käynnissä olevissa tutkimushankkeissa aiheet liikkuvat solutasolta asteroideihin, kertoo Pölönen.
Useat saavutukset tekivät hankkeesta menestystarinan
SICSURFIS-hanke valittiin yhdeksi RADDESS-akatemiaohjelman menestystarinaksi. Koko hankkeen saavutukseksi nostettiin se, että uusi teknologia pystyttiin kokonaisuudessaan kehittämään ja testaamaan kliinisin potilastestein, ja tulokset vahvistettiin lääketieteellisin kokein. Poikkeuksellista on se, että usein tutkimuksessa uudet teknologiat eivät yllä käytännön tasolle, mikä sai erityiskiitosta arvioitsijoilta.
Jyväskylän yliopiston onnistumisiksi listattiin menetelmät ihon pinnan 3D mallien laskentaan, sekä teköälymalli ihosyövän tunnistamiseen. Malli hyödyntää ihon optisia ominaisuuksia, jotka spektrikamera mittaa hyvin tarkasti.
— Työssä upeaa oli nähdä, miten tekemäni eri vaiheet kameran laiteohjauksen ja käyttöliittymän suunnittelusta ja toteutuksesta tuottivat lääkäreille työvälineen, jolla suoritettiin potilaiden kuvantaminen, kertoo tutkijatohtori Anna-Maria Raita-Hakola, jonka väitöskirjatutkimuksen päätutkimustulokset ovat SICSURFIS hankeen osatuloksia.
Konvoluutioneuroverkkoon pohjautuvan tekoälymallin kehitettyään Raita-Hakola kykeni muun muassa erottelemaan ihon kuvadatasta eri leesiotyyppejä ja niiden kasvutapoja, sekä määrittämään leesion ja terveen ihon rajaa. Tämän kaltaiset kuvantamissysteemit voivat mahdollistaa nopeita ja tarkkoja diagnooseja tarjoten lääkäreille tukea hoitopäätösten tekemiseen ilman perinteisiä koepalatutkimuksia. Hyvän- ja pahanlaatuiset kasvaimet voidaan erottaa tehokkaammin ja hoito voidaan aloittaa välittömästi.
— Tulevaisuudessa olisi hienoa nähdä tarkkoja optimoituja tekoälymalleja, jotka pystyvät toimimaan käsikäyttöisissä pienissä kuvantamislaitteissa. Tätä kohti olemme vahvasti kulkemassa tulevaisuuden tutkimussuunnitelmissamme, paljastaa Raita-Hakola.
Hanke koostuu konsortiosta, jossa on mukana tutkijoita Jyväskylän ja Vaasan yliopistoista, VVT Teknologian tutkimuslaitokselta ja Helsingin yliopistollisesta sairaalasta (HUS).
RADDESS-ohjelma oli käynnissä 2018–2022 ja sen loppuarviointi valmistui vuoden 2023 aikana.
Lisätietoa tutkimuksesta voi lukea Anna-Maria Raita-Hakolan väitöskirjasta ”Sensoreista konenäkösysteemeihin: konenäön, tietokonenäön ja koneoppimisen tarkastelua hyperspektrikuvantamisen sovelluksissa” JYX-julkaisuarkistossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9240-8
Lue lisää: https://r.jyu.fi/Eml
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ilkka Pölönen, +358400248140
Anna-Maria Raita-Hakola, +358405492120
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Kokkolan yliopistokeskus Chydenius suuntaa katseensa merelle18.9.2025 15:00:00 EEST | Kutsu
Puhdas energiasiirtymä muuttaa muun muassa sellaisten yritysten liiketoimintaympäristöä, joiden asiakkaat toimivat merialueilla tai meriliikenteeseen sidoksissa olevilla aloilla. Siksi Kokkolan yliopistokeskus Chydenius on suunnannut katseensa myös merelle kehittäessään yritysten liiketoimintaa.
Väitös: Suomalaisten soiden karhukaiset: sitkeimmätkään eläimet eivät selviä kaikkialla (Mäenpää)18.9.2025 14:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston vastavalmistuneessa väitöskirjassa tutkittiin karhukaisia, mikroskooppisen pieniä ja sitkeydestään tunnettuja eläimiä, suomalaisissa soissa. Tutkimus on ensimmäinen, jossa tarkastellaan, miten karhukaisyhteisöt vaihtelevat eri suotyypeissä sekä luonnontilaisilla, ojitetuilla ja ennallistetuilla soilla.
Väitös: Kontekstisidonnaiset mallit ennustavat, milloin kuljettajan tarkkaamattomuus voi johtaa onnettomuuksiin18.9.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Abhishek Sarkar kehitti väitöstutkimuksessaan kontekstisensitiivisiä malleja, jotka auttavat tunnistamaan kuljettajan keskittymisen herpaantumisen eri ajotilanteissa. Mallit osaavat ottaa huomioon ajoympäristön, kuljettajan omat kyvyt ja erilaiset poikkeustilanteet. Tuloksia voidaan hyödyntää ajoneuvojen valvontajärjestelmien ja käyttöliittymien suunnittelussa ja kuljettajakoulutuksessa.
Väitöstutkimus selvitti adaptiivisten menetelmien hyötyä sensoriverkkopaikannuksessa – apua paikannuksen haasteisiin vaihtelevissa ulko-olosuhteissa18.9.2025 08:15:00 EEST | Tiedote
FM Jari Luomala käsitteli väitöstutkimuksessaan referenssi- ja etäisyysperusteista paikannusta ulkona toimiville langattomille sensoriverkoille. Tutkimuksessa esitetään ratkaisuja sensoriverkon laitteiden eli noodien paikannustarkkuuden parantamiseksi vaihtelevissa olosuhteissa.
Raportti: SOTE-rahoitusmalli ei vastaa todellisuutta – tutkijat vaativat huomiota alueiden välisiin eroihin17.9.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijoiden tuoreessa raportissa tarkasteltiin demografisten ja sosioekonomisten tekijöiden vaikutusta SOTE-palveluiden tarpeeseen ja kustannuksiin hyvinvointialueilla. Tutkijoiden mukaan nykyinen rahoitusmalli ei vastaa todellista tarvetta, eikä ota huomioon väestön rakenteellisia ja sosiaalisia eroja. Rahoitusmallia tulisi tutkijoiden mukaan uudistaa, jotta se ei johtaisi alueelliseen eriarvoisuuteen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme