Nato-myönteisyys yhdistää laajasti suomalaisia – myös EU-myönteisyys huipussaan

Tärkeimmät havainnot

• Yli kolme neljästä suomalaisesta (77 %) suhtautuu myönteisesti Suomen Nato-jäsenyyteen. Näkemykset ovat pysyneet vakaina Suomen jätettyä Nato-hakemuksen toukokuussa 2022.
• EU-myönteisyys on noussut 68 prosenttiin. Se on kasvanut 18 prosenttiyksikköä kolmessa vuodessa.
• Nato ja EU nähdään tärkeinä tekijöinä Suomen kansallisen turvallisuuden kannalta, mutta Nato-jäsenyys nauttii laajempaa tukea.
• Vasemmistoliiton kannattajat ovat varauksellisimpia Nato-jäsenyyttä kohtaan (50 % myönteisiä, 25 % kielteisiä) ja perussuomalaisten kannattajat EU-jäsenyyttä kohtaan (27 % myönteisiä, 52 % kielteisiä).

Suomalaisista 77 prosenttia suhtautuu myönteisesti maamme Nato-jäsenyyteen. Kahdeksan prosenttia suhtautuu liittokuntaan kielteisesti, ja 14 prosenttia ottaa neutraalin kannan. Käytännössä katsoen suomalaisten Nato-näkemykset ovat säilyneet muuttumattomina Suomen jätettyä Nato-hakemuksen toukokuussa 2022.

Enemmistö suomalaisista suhtautuu Nato-jäsenyyteen myönteisesti sukupuoleen, ikään, koulutukseen, sosioekonomiseen asemaan tai asuinpaikkaan katsomatta. Nato-myönteisyys on myös vahvaa kaikkien puolueiden kannattajaryhmissä. Pienintä Nato-jäsenyyden kannatus on vasemmistoliiton kannattajien keskuudessa, joista puolet (50 %) suhtautuu Natoon myönteisesti. Neljäsosa (25 %) heistä suhtautuu liittokuntaan kielteisesti ja viidesosa (21 %) ottaa neutraalin kannan.

"Suomalaiset eivät ole tulossa vähäisimmissäkään määrin katumapäälle Nato-jäsenyyden suhteen, vaan päätös liittyä läntiseen puolustusliittoon on perusteellinen", toteaa aiheesta artikkelin kirjoittanut EVAn toimituspäällikkö Sami Metelinen.

Myös EU:n kannatus ennätyskorkealla

Yli kaksi kolmasosaa (68 %) suomalaisista suhtautuu Suomen EU-jäsenyyteen myönteisesti. Kielteisen kannan ottaa 16 prosenttia, ja yhtä moni suhtautuu unioniin neutraalisti. EU-myönteisyys on kasvanut syksyn 2020 edellisistä pohjalukemista 18 prosenttiyksikköä. Kolme vuotta sitten suomalaisten epäilevämpiä EU-asenteita selitti muun muassa keskustelu elpymispaketista, mutta tämän jälkeen havaitun kannatuksen kohentumisen selittää kansainvälisen politiikan tilanteen kiristyminen ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan.

Perussuomalaisten äänestäjät ovat ainoa väestöryhmä, jossa enemmistö (52 %) suhtautuu EU-jäsenyyteen kielteisesti. Toisaalta reilu neljäsosa (27 %) heistäkin suhtautuu jäsenyyteen myönteisesti. Vielä kolme vuotta sitten, syksyn 2020 mittauksessa 74 prosenttia perussuomalaisista suhtautui kielteisesti EU:hun ja vain 10 prosenttia myönteisesti.

”Turvallisuus on kysymys, josta suomalaisilla on hyvin yhtenäiset näkemykset. Siksi Nato-jäsenyys nauttii varauksettomampaa tukea kuin EU”, tiivistää Metelinen.

Näin kysely tehtiin

Tulokset perustuvat 2 045 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 15.–27.9.2023. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin on tehnyt Pentti Kiljunen (Yhdyskuntatutkimus Oy). Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984.

Lisätiedot

Sami Metelinen: Nato-myönteisyys yhdistää laajasti suomalaisia – EU-myönteisyys huipussaan -EVA Artikkeli tiistaina 28.11. kello 6 osoitteessa www.eva.fi

Asiaa käsittelevän jutun saa julkaista saman aamun painetuissa uutislehdissä.
Lisätiedot: toimituspäällikkö Sami Metelinen, sami.metelinen@eva.fi tai 040 578 0041.
Julkaisun ennakkopyynnöt: viestintäpäällikkö Mikko Laakso, mikko.laakso@eva.fi tai 050 383 9432