Hiilineutraalia maa- ja metsätaloutta voidaan edistää valuma-aluesuunnittelulla

”Hankkeen tulokset tarjoavat uutta tietoa vesien tummumisesta, maa- ja vesiekosysteemien hiilivirroista sekä maanomistajien suhtautumisesta ilmastotoimenpiteisiin. Tarjolla on myös uusia apuvälineitä kokonaisvaltaisiin valuma-aluetarkasteluihin”, kertoo hankkeen vetäjä Mika Marttunen Suomen ympäristökeskuksesta. Raportin ja toimintasuositusten linkit löytyvät tiedotteen lopusta.

Suomen vesistöt tummuvat – turvemaiden metsät avainasemassa

Tutkimuksen mukaan pintavedet ovat tummuneet viimeksi kuluneiden 30 vuoden aikana kaikkialla Suomessa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Tummumista aiheuttaa orgaanisen hiilen lisääntynyt kuormitus, joka on seurausta turvemaiden maankäytöstä, ilmastonmuutoksesta ja happaman laskeuman vähenemisestä. Tummuminen ilmenee veden ruskean värin voimistumisena. Huom. Kartta "Suomen pintavesien tummumiskehitys vuosina 1990–2020" löytyy alempana tiedotteen kuvista.

”Ilmastonmuutoksen myötä lämpötilan ja sadannan muutokset vaikuttavat turpeen hajoamisprosesseihin ja turvemailta tulevaan kuormitukseen. Jotta maankäytön aiheuttamaa lisätummumista voidaan hillitä, turvemaiden metsätaloudessa on siirryttävä avohakkuista ja intensiivisestä ojituksesta kohti jatkuvapeitteistä metsänkasvatusta, sekametsien suosimista ja valuma-alueen vedenpidätyskyvyn parantamista. Mitkään käytössä olevat metsätalouden vesiensuojelurakenteet eivät pidätä orgaanista hiiltä”, painottaa erikoistutkija Laura Härkönen Suomen ympäristökeskuksesta.

Tummumisella on haitallisia vaikutuksia vesiekosysteemin toiminnalle, vesistöjen virkistyskäytölle ja raakaveden ottamiselle. Lisäksi tummuminen lisää vesistöjen kasvihuonekaasupäästöjä.

Kartta-aineisto paljastaa maakuntien ilmastotyön mahdollisuudet 

”Keinot ja mahdollisuudet hiilineutraaliuden saavuttamiseksi ovat maakunnissa hyvin erilaisia. Se pitäisi ottaa huomioon alueellisesti oikeudenmukaisessa vihreässä siirtymässä”, sanoo erikoistutkija Virpi Junttila Suomen ympäristökeskuksesta.

Hankkeessa tuotettiin maankäytön ilmastotyön tueksi kartta-aineisto, josta löytyy manner-Suomen 18 maakunnan maankäytöstä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt ja -nielut. Aineistossa voi tarkastella haluttua valuma-aluetta ja vertailla eri maankäyttöluokkien hiilitaseita. Kartoista myös näkee, millä alueilla päästöt ja nielut todennäköisimmin sijaitsevat.

Valuma-aluesuunnittelun uutta lähestymistapaa testattiin Pohjois-Savossa

Hankkeessa kehitettiin valuma-aluesuunnitteluun kaksitasoinen lähestymistapa, jossa ensin paikannetaan prioriteettialueet, joilla vesistökuormitus ja maankäytön ilmastopäästöt ovat suurimmat ja joilla on eniten mahdollisuuksia tulvavesien pidättämiselle. Toisessa vaiheessa etsitään toteuttamiskelpoisia ratkaisuja yhteistyössä maanomistajien kanssa.

Paikkatietoaineistot ja hankkeessa laaditut maa- ja metsätalouden tietokortit tarjoavat hyvän lähtökohdan ja herätteen jatkokeskusteluille.

Lähestymistapaa kokeiltiin Kiurujoen valuma-alueella Pohjois-Savossa. ”Tarkastelujen kokonaisvaltaisuus ja havainnollisuus ovat saaneet kiitosta alueen toimijoilta”, toteaa TKI-asiamies Miika Kajanus Savoniasta.

Maanomistajat ovat valmiita ilmastotyöhön jos…

Hankkeessa selvitettiin kyselytutkimuksilla ja haastatteluilla maanomistajien asenteita ja suhtautumista ilmastotoimenpiteisiin. Vastausten perusteella maanviljelijät ja metsänomistajat ovat valmiita edistämään ilmastotoimia, kunhan korvaukset, taloudelliset kannustimet ja omaisuuden suoja ovat taattuja.

”Hienotkaan suunnittelumenetelmät eivät auta, jos maanomistajia ei saada kannustettua toteuttamaan ympäristön kannalta parempia käytäntöjä. Ilmastotoimien suunnittelussa tulisi suosia toimenpiteitä, joilla on taloudellisia hyötyjä ja myönteisiä paikallisia vaikutuksia esimerkiksi vesien tilaan”, sanoo professori Lasse Peltonen Itä-Suomen yliopistosta.

Hankkeen yli 30 toimintasuositusta evästykseksi kaikille toimijoille

Useat maankäyttösektorin toimenpiteet sekä hillitsevät vesien tummumista että edistävät ilmakehän hiilen sidontaa ja hiilivarastojen kasvua. Hanke suosittelee muun muassa jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen siirtymistä, monimuotoisuuden ja suojelualueiden lisäämistä ja sekametsien suosimista. Turvetuotantoalueiden suositeltavia jatkokäyttömuotoja ovat etenkin ennallistaminen suoksi, kosteikkojen rakentaminen ja kuivemmilla alueilla metsitys.

Suositukset koskevat kaikkia maa- ja metsätalouden toimijoita: ministeriöitä, maakuntien liittoja, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia, neuvontajärjestöjä, suunnitteluorganisaatioita, tutkimuslaitoksia ja maanomistajia. Esimerkiksi ministeriöillä on tärkeä rooli kestävien tuki- ja kannustejärjestelmien edistäjinä ja neuvontajärjestöillä tiedon välittäjinä. Aihepiiriin liittyy myös merkittävää suunnittelijoiden ja neuvontajärjestöjen koulutustarvetta.

SysteemiHiili-hanke (2021–2023)

”Ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen liittyvän tiedon hajanaisuus ja synteesien puute ovat vaikeuttaneet tutkimustulosten kokonaisvaltaista hyödyntämistä maankäyttösektorilla. Hankkeessa kootun tiedon ja apuvälineiden avulla on nyt paremmat mahdollisuudet kestävän maankäytön edistämiseen”, sanoo hankkeen vetäjä, ryhmäpäällikkö Mika Marttunen Suomen ympäristökeskuksesta.

SysteemiHiili-hanke toteutettiin vuosina 2021–2023 Suomen ympäristökeskuksen, Luonnonvarakeskuksen, ammattikorkeakoulu Savonian ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyönä

Hanketta rahoitti maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpideohjelma. Toimenpiteillä pyritään vähentämään maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöjä ja vahvistamaan hiilinieluja ja varastoja.