Hiilineutraalia maa- ja metsätaloutta voidaan edistää valuma-aluesuunnittelulla
Maankäytön ja vesienhallinnan suunnittelu valuma-aluetasolla on osoittautunut keskeiseksi tekijäksi etsittäessä kestäviä ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen, vesien tummumiseen ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseen. SysteemiHiili-hankkeen tulokset vahvistavat tarvetta kokonaisvaltaiseen valuma-aluesuunnitteluun ja antavat maakunnille aikaisempaa paremmat valmiudet ilmastoystävällisen maankäytön edistämiseen.

”Hankkeen tulokset tarjoavat uutta tietoa vesien tummumisesta, maa- ja vesiekosysteemien hiilivirroista sekä maanomistajien suhtautumisesta ilmastotoimenpiteisiin. Tarjolla on myös uusia apuvälineitä kokonaisvaltaisiin valuma-aluetarkasteluihin”, kertoo hankkeen vetäjä Mika Marttunen Suomen ympäristökeskuksesta. Raportin ja toimintasuositusten linkit löytyvät tiedotteen lopusta.
Suomen vesistöt tummuvat – turvemaiden metsät avainasemassa
Tutkimuksen mukaan pintavedet ovat tummuneet viimeksi kuluneiden 30 vuoden aikana kaikkialla Suomessa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Tummumista aiheuttaa orgaanisen hiilen lisääntynyt kuormitus, joka on seurausta turvemaiden maankäytöstä, ilmastonmuutoksesta ja happaman laskeuman vähenemisestä. Tummuminen ilmenee veden ruskean värin voimistumisena. Huom. Kartta "Suomen pintavesien tummumiskehitys vuosina 1990–2020" löytyy alempana tiedotteen kuvista.
”Ilmastonmuutoksen myötä lämpötilan ja sadannan muutokset vaikuttavat turpeen hajoamisprosesseihin ja turvemailta tulevaan kuormitukseen. Jotta maankäytön aiheuttamaa lisätummumista voidaan hillitä, turvemaiden metsätaloudessa on siirryttävä avohakkuista ja intensiivisestä ojituksesta kohti jatkuvapeitteistä metsänkasvatusta, sekametsien suosimista ja valuma-alueen vedenpidätyskyvyn parantamista. Mitkään käytössä olevat metsätalouden vesiensuojelurakenteet eivät pidätä orgaanista hiiltä”, painottaa erikoistutkija Laura Härkönen Suomen ympäristökeskuksesta.
Tummumisella on haitallisia vaikutuksia vesiekosysteemin toiminnalle, vesistöjen virkistyskäytölle ja raakaveden ottamiselle. Lisäksi tummuminen lisää vesistöjen kasvihuonekaasupäästöjä.

Kartta-aineisto paljastaa maakuntien ilmastotyön mahdollisuudet
”Keinot ja mahdollisuudet hiilineutraaliuden saavuttamiseksi ovat maakunnissa hyvin erilaisia. Se pitäisi ottaa huomioon alueellisesti oikeudenmukaisessa vihreässä siirtymässä”, sanoo erikoistutkija Virpi Junttila Suomen ympäristökeskuksesta.
Hankkeessa tuotettiin maankäytön ilmastotyön tueksi kartta-aineisto, josta löytyy manner-Suomen 18 maakunnan maankäytöstä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt ja -nielut. Aineistossa voi tarkastella haluttua valuma-aluetta ja vertailla eri maankäyttöluokkien hiilitaseita. Kartoista myös näkee, millä alueilla päästöt ja nielut todennäköisimmin sijaitsevat.
Valuma-aluesuunnittelun uutta lähestymistapaa testattiin Pohjois-Savossa
Hankkeessa kehitettiin valuma-aluesuunnitteluun kaksitasoinen lähestymistapa, jossa ensin paikannetaan prioriteettialueet, joilla vesistökuormitus ja maankäytön ilmastopäästöt ovat suurimmat ja joilla on eniten mahdollisuuksia tulvavesien pidättämiselle. Toisessa vaiheessa etsitään toteuttamiskelpoisia ratkaisuja yhteistyössä maanomistajien kanssa.
Paikkatietoaineistot ja hankkeessa laaditut maa- ja metsätalouden tietokortit tarjoavat hyvän lähtökohdan ja herätteen jatkokeskusteluille.
Lähestymistapaa kokeiltiin Kiurujoen valuma-alueella Pohjois-Savossa. ”Tarkastelujen kokonaisvaltaisuus ja havainnollisuus ovat saaneet kiitosta alueen toimijoilta”, toteaa TKI-asiamies Miika Kajanus Savoniasta.
Maanomistajat ovat valmiita ilmastotyöhön jos…
Hankkeessa selvitettiin kyselytutkimuksilla ja haastatteluilla maanomistajien asenteita ja suhtautumista ilmastotoimenpiteisiin. Vastausten perusteella maanviljelijät ja metsänomistajat ovat valmiita edistämään ilmastotoimia, kunhan korvaukset, taloudelliset kannustimet ja omaisuuden suoja ovat taattuja.
”Hienotkaan suunnittelumenetelmät eivät auta, jos maanomistajia ei saada kannustettua toteuttamaan ympäristön kannalta parempia käytäntöjä. Ilmastotoimien suunnittelussa tulisi suosia toimenpiteitä, joilla on taloudellisia hyötyjä ja myönteisiä paikallisia vaikutuksia esimerkiksi vesien tilaan”, sanoo professori Lasse Peltonen Itä-Suomen yliopistosta.
Hankkeen yli 30 toimintasuositusta evästykseksi kaikille toimijoille
Useat maankäyttösektorin toimenpiteet sekä hillitsevät vesien tummumista että edistävät ilmakehän hiilen sidontaa ja hiilivarastojen kasvua. Hanke suosittelee muun muassa jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen siirtymistä, monimuotoisuuden ja suojelualueiden lisäämistä ja sekametsien suosimista. Turvetuotantoalueiden suositeltavia jatkokäyttömuotoja ovat etenkin ennallistaminen suoksi, kosteikkojen rakentaminen ja kuivemmilla alueilla metsitys.
Suositukset koskevat kaikkia maa- ja metsätalouden toimijoita: ministeriöitä, maakuntien liittoja, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia, neuvontajärjestöjä, suunnitteluorganisaatioita, tutkimuslaitoksia ja maanomistajia. Esimerkiksi ministeriöillä on tärkeä rooli kestävien tuki- ja kannustejärjestelmien edistäjinä ja neuvontajärjestöillä tiedon välittäjinä. Aihepiiriin liittyy myös merkittävää suunnittelijoiden ja neuvontajärjestöjen koulutustarvetta.
SysteemiHiili-hanke (2021–2023)
”Ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen liittyvän tiedon hajanaisuus ja synteesien puute ovat vaikeuttaneet tutkimustulosten kokonaisvaltaista hyödyntämistä maankäyttösektorilla. Hankkeessa kootun tiedon ja apuvälineiden avulla on nyt paremmat mahdollisuudet kestävän maankäytön edistämiseen”, sanoo hankkeen vetäjä, ryhmäpäällikkö Mika Marttunen Suomen ympäristökeskuksesta.
SysteemiHiili-hanke toteutettiin vuosina 2021–2023 Suomen ympäristökeskuksen, Luonnonvarakeskuksen, ammattikorkeakoulu Savonian ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyönä
Hanketta rahoitti maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpideohjelma. Toimenpiteillä pyritään vähentämään maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöjä ja vahvistamaan hiilinieluja ja varastoja.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Projektipäällikkö Mika Marttunen (ei tavoitettavissa loppuseminaarin aikana 28.11. klo 12.-15.30), Suomen ympäristökeskus (Syke), p. 0295 251 411, etunimi.sukunimi@syke.fi
Maankäytön hiilitasetarkastelut:
Erikoistutkija Virpi Junttila, Suomen ympäristökeskus (Syke), p. 0295 251 098, etunimi.sukunimi@syke.fi
Vesien tummuminen:
Erikoistutkija Laura Härkönen, Suomen ympäristökeskus (Syke), p. 0295 251 009, etunimi.sukunimi@syke.fi
Pohjois-Savon tarkastelut:
TKI-asiamies Miika Kajanus, Savonia, p. 044 785 6812, etunimi.sukunimi@savonia.fi
Maanomistajien näkemykset:
Professori Lasse Peltonen, Itä-Suomen yliopisto, p. 050 4667 204, etunimi.sukunimi@uef.fi
Turvetuotantoalueiden jatkokäyttö:
Erikoistutkija Aleksi Räsänen, Luonnonvarakeskus, p. 0295 322 644, etunimi.sukunimi@luke.fi
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat



Linkit
- Raportti: Valuma-aluesuunnittelulla kohti hiilineutraalia maankäyttöä – SysteemiHiili-hankkeen tulokset. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 35/2023
- Toimintasuositukset: Valuma-aluesuunnittelulla kohti hiilineutraalia maankäyttöä
- Tietokortit kestävän maa- ja metsätalouden toimenpiteistä vesien suojelemiseksi (vesi.fi)
- Hankesivu: Ilmastotoimenpiteiden kokonaisvaltainen arviointi valuma-alueilla - Systeemianalyysillä kohti hiilineutraalia maankäyttöä (SysteemiHiili)(syke.fi)
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Blue-green algae observations have decreased this week31.7.2025 13:10:00 EEST | Press release
Compared to the previous week, the number of blue-green algae observations has decreased in inland waters, along the coast, and in open sea areas. In inland waters, blue-green algae occur less than usual for this time of year, while the situation along the coast and in the open sea has remained at an average level. However, the situation varies by region, and individual, more abundant occurrences have been observed in different parts of the country.
Cyanobakterieobservationerna har minskat under veckan31.7.2025 13:10:00 EEST | Pressmeddelande
Jämfört med föregående vecka har antalet cyanobakterieobservationer minskat både i insjöar, längs kusten och på öppet hav. I insjöar förekommer mindre algblomning än normalt för årstiden, medan situationen vid kusten och på öppet hav har hållit sig på en genomsnittlig nivå. Situationen varierar dock regionalt, och enskilda rikliga blomningar har observerats på olika håll i landet.
Sinilevähavainnot ovat vähentyneet kuluvalla viikolla31.7.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Edellisviikkoon verrattuna sinilevähavaintojen määrä on laskenut sekä sisävesillä, rannikolla että avomerialueilla. Sisävesillä levää esiintyy ajankohtaan nähden tavanomaista vähemmän, ja rannikon sekä avomeren tilanne on pysynyt keskimääräisellä tasolla. Tilanne vaihtelee kuitenkin alueittain, ja yksittäisiä runsaampia esiintymiä on havaittu eri puolilla maata.
Helteet rikkoivat sisävesien lämpöennätyksiä29.7.2025 14:25:31 EEST | Uutinen
Pitkään kestäneet helteet ovat nostaneet pintaveden lämpötilat keskimääräistä korkeammiksi Suomen ympäristökeskuksen valtakunnallisilla havaintoasemilla. Viime viikolla kahdella havaintoasemalla lämpötila nousi mittaushistorian korkeimmaksi, kahdella sivuttiin korkeinta arvoa ja kahdella oltiin 0,1 asteen päässä ennätyksestä.
Situationen med cyanobakterier fortsätter vara liknande på många håll, medan observationerna har ökat på öppna havsområden24.7.2025 13:15:00 EEST | Pressmeddelande
Det varma och relativt lugna vädret har fortsatt, och antalet observationer av cyanobakterier har hittills förblivit nästan oförändrat i insjöar och längs kusten. Till havs har dock observationerna ökat på många håll. Situationen är typisk för högsommaren men kan snabbt förändras om väderförhållandena fortsätter att gynna tillväxten av cyanobakterier.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme