Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Suomen Deaton Review -raportti: 1990-luvun nousukausi kasvatti eriarvoisuutta, 2000-luvulla tasaisempaa

Jaa

VATT:n laaja eriarvoisuuskatsaus osoittaa, että 1990-luvun lopulla tuloerot nousivat Suomessa uudelle, pysyvästi korkeammalle tasolle. 2000-luvulla tuloerojen kasvu hidastui, mutta työmarkkinoiden eriarvoisuus on yhä useammin yhteydessä sosiaaliseen eriarvoisuuteen.

Deaton-Review

Suomen Deaton Review -eriarvoisuusraportti on osa Institute for Fiscal Studies -tutkimuslaitoksen Deaton Review of Inequalities -hanketta, jossa tarkastellaan työmarkkinoilla ja työikäisten (25–60-vuotiaiden) keskuudessa esiintyvää eriarvoisuutta länsimaissa. VATT:n tutkijoiden, Tuuli Paukkerin, Terhi Ravaskan ja Marja Riihelän, laatimassa Suomen maaraportissa tarkastellaan eriarvoisuutta Suomessa vuosina 1987–2021. Raportin keskeisimmät havainnot esitellään tuoreessa Policy Briefissä.

Pitkäaikaistyöttömyys ja sosiaaliturvan leikkaukset

Hyvinvointivaltion rakentaminen 1960- ja 70-luvuilla laski eriarvoisuutta ja piti sen alhaisella tasolla 1980-luvulle asti. Lama nelinkertaisti työttömyysasteen vuosina 1990–1993 viidestä kahteenkymmeneen prosenttiin. Sosiaaliturva kuitenkin tasoitti tuloeroja. Tuloerot työssäkäyvien ja työttömien välillä kasvoivat vasta 1990-luvun lopulla, kun pitkäaikaistyöttömät siirtyivät ansiosidonnaiselta työttömyyspäivärahalta työmarkkinatuelle ja samanaikaisesti sosiaaliturvaa leikattiin tai jäädytettiin. 

Raportin mukaan vuonna 1995 suhteellinen köyhyysaste oli 6 prosenttia, eli 6 prosentilla kotitalouden käytettävissä olevat tulot olivat alle 60 prosenttia kaikkien kotitalouksien mediaanituloista (Kuvio 1, vihreä käyrä). Vuoteen 2010 mennessä suhteellinen köyhyysaste oli noussut 11 prosenttiin. Vuosina 1990–2021 työttömien kotitalouksien mediaanitulot kasvoivat reaalisesti vain 11 prosenttia, kun työssäkäyvien kotitalouksien tulot ovat kasvoivat samaan aikaan 37 prosenttia. 

"1990-luvun laman aikana tuloerot eivät kasvaneet, kun sosiaaliturva toimi turvaverkkona. Lama jätti kuitenkin pysyvän jäljen työllisyys- ja työttömyysasteisiin. Myöhemmillä kriiseillä, finanssikriisillä ja koronakriisillä, ei ole ollut yhtä dramaattista vaikutusta työllisyyteen", tutkijat toteavat.

Pääomatulojen keskittyminen eriarvoisuuden taustalla

Raportti osoittaa, kuinka suurituloisimman yhden prosentin tulo-osuus kaikkien kotitalouksien yhteenlasketuista tuloista on kasvanut. Vuosina 1990–2004 tulo-osuus yli kaksinkertaistui 2,8 prosentista 6,1 prosenttiin (Kuvio 1, keltainen käyrä).  Vuonna 2019 tulo-osuus oli 5 prosenttia. Taustalla on erityisesti pääomatulojen kasvu ja keskittyminen suurituloisille, sillä palkkojen ja työtulojen kehitys on ollut hyvin tasaista. 

Gini-indeksi (Kuvio 1, sininen käyrä) kuvaa kuinka tasaisesti tulot jakautuvat eri tuloryhmille. Mitä suuremman arvon Gini-indeksi saa välillä 0–1, sitä epätasaisemmin tulot ovat jakautuneet. Vuosina 1990–2003 tuloerot kasvoivat ja Gini-indeksi nousi 0,20:stä 0,26:een. 2000-luvulla tuloerot ovat pysyneet lähes muuttumattomina.

Raportin mukaan kokonaisveroasteet henkilöverotuksessa laskivat kaikilla tulotasoilla 1990-luvun alusta 2010-luvulle asti. Suurituloisilla kokonaisveroasteet laskivat kuitenkin enemmän kuin muilla tuloryhmillä. Taustalla on vuoden 1993 verouudistus, jossa pääoma- ja ansiotulojen verotus eriytettiin ja pääomatuloja ryhdyttiin verottamaan alhaisemmalla tasaveroprosentilla.

"Työtulojen kasvu ei selitä eriarvoistumista. Keskeisiä syitä eriarvoisuuden kasvulle 1990-luvun lopulla ovat pääomatulojen kasvu ja niiden keskittyminen suurituloisille", tutkijat toteavat.

Eriarvoisuus työmarkkinoilla yhteydessä sosiaaliseen eriarvoisuuteen

Avo- ja avioliitossa olevien osuus työikäisistä on laskenut tasaisesti vuosien 1987 ja 2021 välillä. Kuitenkin työttömät ja pienituloiset miehet ja naiset jäävät yhä todennäköisemmin ilman kumppania. 

Muutos on ollut suurempi miehille: Vuonna 1987 25–60-vuotiaista miehistä, joilla ei ollut työtuloja, 67 prosentilla oli kumppani. Vuonna 2019 heistä vain 37 prosentilla oli kumppani. 

"Työmarkkina-aseman merkitys yhteiskunnassa vaikuttaa kasvaneen. Nykyään pienituloisilla ja työttömillä on pienempi todennäköisyys löytää kumppani kuin ennen. Tämä on havaittavissa erityisesti miehille, mutta naisilla kehitys on saman suuntaista", tutkijat sanovat.

Raportissa havaitaan myös useita eroja miesten ja naisten välillä työmarkkinoilla. Naisten palkat ja ansiot ovat keskimäärin alhaisemmat kaikilla koulutustasoilla. Naiset myös tekevät osa-aikatyötä useammin kuin miehet. 

VATT mukana laajassa Deaton Review -eriarvoisuushankkeessa

Suomen maaraportti on osa vuonna 2019 käynnistettyä Deaton Review of Inequalities -hanketta, josta vastaa brittiläinen Institute for Fiscal Studies -tutkimuslaitos. Maaraporteissa tarkastellaan erityisesti eriarvoisuutta työmarkkinoilla, mutta raporteissa käsitellään mm. koulutusta, sosiaalietuuksia ja verotusta, sukupuolten välisiä eroja, ja perherakennetta. Hankkeessa on mukana 17 tutkimusryhmää eri maista, mukaan lukien Suomi. 

Deaton Review -hanketta johtaa eri alojen huippuasiantuntijoista koostuva paneeli, joka tarkastelee eriarvoisuutta sosiologian, epidemiologian, filosofian, taloustieteen ja politiikan näkökulmasta.  Paneelia johtaa Angus Deaton, joka sai taloustieteen Nobel-palkinnon vuonna 2015 kulutusta, köyhyyttä ja hyvinvointia koskevista tutkimuksistaan.

Maaraportit sekä maakohtaisia teematutkimuksia julkaistaan 29.11.2023 hankkeen sivustolla. Hankkeen seuraavassa vaiheessa keskitytään maiden välisten erojen ja yhtäläisyyksien analysointiin. Alustavia tuloksia maiden välisestä vertailusta esitellään Lontoossa konferenssissa 1.12.2023 sekä Helsingissä Taloustieteellisen Yhdistyksen ja VATT:n yhteistyössä järjestämässä seminaarissa 11.1.2024. Lisätietoja seminaarista löytyy VATT:n verkkosivuilta. Maaraporteista valmistellaan myös erikoisnumeroa Fiscal Studies -tutkimusjulkaisuun kesälle 2024.

Suomen Deaton Review -raportti: 
Tuuli Paukkeri, Terhi Ravaska ja Marja Riihelä (2023) Inequality in Finland: 1987–2021. IFS Report, Institute for Fiscal Studies.

Policy Brief:
Tuuli Paukkeri, Terhi Ravaska ja Marja Riihelä (2023) Deaton Review – Eriarvoisuus Suomessa. VATT Policy Brief 4/2023, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus.

Kuva%20esitt%E4%E4%20Gini-indeksin%2C%20suhteellisen%20k%F6yhyysasteen%20ja%20suurituloisimman%201%25%20tulo-osuuden%20kehityksen.%20Gini-indeksi%20ja%20suurituloisimpien%20tulo-osuus%20nousevat%20voimakkaasti%201990-luvun%20puoliv%E4list%E4%202000-luvun%20alkuun%2C%20mink%E4%20j%E4lkeen%20kehitys%20on%20tasaisempaa.%20Gini-indeksi%20kuvastaa%20tulojen%20jakautumista%20tasaisuutta%2C%20korkeammat%20arvot%20tarkoittavat%20ep%E4tasaisemmin%20jakautuneita%20tuloja.%20Tulo-osuudella%20kuvataan%2C%20kuinka%20suuren%20osan%20kotitalouksien%20yhteenlasketuista%20tuloista%20suurituloisin%201%20%25%20v%E4est%F6st%E4%20saa.
Kuvio 1: Tulojen eriarvoisuus Suomessa vuosina 1990–2021 25–60-vuotiaiden keskuudessa. Käytettävissä olevien tulojen jakauman tasa-arvoisuutta mittaava Gini-indeksi (sininen käyrä), suurituloisimman 1 prosentin tulo-osuus (keltainen käyrä) ja suhteellinen köyhyys (vihreä käyrä).

Yhteyshenkilöt

Liitteet

Linkit

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on taloustieteellisen tutkimuksen asiantuntijayksikkö. Teemme tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta edistääksemme tietoon pohjautuvaa talouspolitiikkaa. Tutustu työhömme tarkemmin: https://vatt.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Tutkimus: Siirtohinnoittelua käytetään osana voitonsiirtoa monikansallisissa yrityksissä – yhteiskunta menettää verotuloja9.1.2024 01:00:00 EET | Tiedote

Monikansalliset yritykset käyttävät siirtohinnoittelua pienentääkseen verotaakkaansa, osoittaa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n tutkimus. “Tulokseni viittaavat siihen, että eniten sääntöjen vastaista siirtohinnoittelua tehdään suurissa yrityksissä sekä yrityksissä, joilla on veroparatiisiyhtiö”, sanoo tutkija Marika Viertola VATT:sta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye