Helsingin yliopisto

Islamilainen feminismi purkaa Koraanin mieskeskeisen tulkinnan perinnettä

Jaa

Sekä islamin että juutalaisuuden pyhistä teksteistä on historian saatossa syntynyt mieskeskeisiä tulkintoja, joista monet vaikuttavat yhä edelleen näiden uskontojen harjoittajien keskuudessa. Islamilainen feminismi valottaa näitä rakenteita ja lisää tasa-arvon mahdollisuuksia.

Ihmisiä kapealla, ruuhkaisella kaupunkikadulla. Kadun päässä näkyy kultainen kupoli.
Arkipäivä Najafissa Irakissa syksyllä 2021. Naiset ovat vahvasti läsnä katukuvassa, mutta he tuskin mieltävät tätä islamilaiseksi feminismiksi. Asia ei näillä kaduilla ole kuitenkaan ollut itsestäänselvyys, sillä tuhat vuotta sitten asenneilmapiiri kiristyi hiljalleen ja naisten pysymistä sisätiloissa alettiin pitää ihanteena. Katja von Schöneman

Katja von Schönemanin islamilaista feminismiä edustava väitöstutkimus tekee läpinäkyväksi uskonnollisen tulkintaperinteen kehitystä. Von Schöneman on keskittynyt tutkimaan naisen luomisena ymmärretyn Koraanin katkelman tulkintoja.

Nykyisin vallalla olevat Koraanin tulkinnat ovat syntyneet vuosisatojen saatossa yhteiskunnallisia oloja heijastellen, jolloin niiden mieskeskeinen sanoma on vahvistunut. Tulkintoihin on tullut jopa naisvihamielisiä piirteitä. Ilmiössä ei ole kyse yksin islamista, sillä myös juutalaisessa tulkintaperinteessä nähdään vastaavanlainen kehityskulku.

– Todennäköisesti samanlaisia kehityskulkuja löytyy myös muiden uskontojen, kuten kristinuskon, pyhissä kirjoituksissa, von Schöneman sanoo.

Uudet tulkinnat huomioivat myös vastuun luonnosta

Tulkintaperinteen kehityskulun ymmärtäminen mahdollistaa uudet, tasa-arvoiset tulkinnat Koraanin sanomasta.

– Egyptiläinen tutkija Omaima Abou-Bakr on osoittanut, että kun uskonoppineet tulkitsivat Koraania patriarkaalisista lähtökohdista käsin, yhteisöjen Koraani-kommentaattorit vahvistivat tätä lukutapaa agendansa mukaisten argumenttien ja kielellisen yksityiskohtien avulla. Lopulta he alkoivat soveltaa miehen valta-asemaa korostavia tulkintoja uusille elämän osa-alueille.

Kun pyhiä kirjoituksia tulkitaan uudelleen, huomioidaan nykyiset tarpeet ja yhteiskunnalliset olosuhteet. Koraania onkin mahdollista tulkita sukupuolten välisen tasa-arvon näkökulmasta – tai vaikkapa luonto- ja eläinystävällisesti.

– Amerikkalaistutkija Amina Wadud kehottaa lukemaan Koraania sen keskeisimmän periaatteen, Jumalan ykseyden (tawhid) näkökulmasta. Sen valossa miehet ja naiset ovat automaattisesti tasa-arvoisia, sillä he poikkeavat samalla tavalla Jumalasta. Lisäksi Koraanin sana khalifa, jolla tarkoitetaan Jumalan ”sijaista” maan päällä, voidaan ymmärtää ihmisen velvollisuutena varjella luontoa.

Islamilainen feminismi parantaa naisten oikeuksia

Lähes kaikissa muslimimaissa on von Schönemanin mukaan hankkeita, joissa tavoitellaan sukupuoleen tasa-arvoa elämän ja yhteiskunnan eri osa-alueilla.

– Islamilaisen feminismin peräänkuuluttama pyhien tekstien opiskelu on jo ainakin yksilötasolla muuttanut esimerkiksi naisen pukeutumista ja parisuhteiden solmimista. Menestystarinoita on nähty myös erityisesti kansallisten perhelainsäädäntöjen saralla: esimerkiksi Marokossa naisten on nyt mahdollista hakea avioeroa ja saada lapsen huoltajuus. Myös Egyptissä avioeron hakemista on helpotettu.

Islamilaisen feminismin tavoite on tehdä läpinäkyväksi sukupuolittuneiden käsitysten rakentumien muslimien keskuudessa. Kun tietoisuus mieskeskeisen tulkinnan muodostumisen vaiheista kasvaa, uskonnon harjoittajien on mahdollista hahmottaa Koraanin sanoman monitulkintaisuus. Samalla Koraanin tasa-arvon puolesta puhuvat ulottuvuudet hahmottuvat paremmin.

Väitöksen tiedot

TM Katja von Schöneman väittelee 8.12.2023 kello 13 Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa aiheesta "The Creation of Woman in Muslim and Jewish Interpretive Traditions - Deconstructing Patriarchy through Feminist Discourse Analysis" (Naisten luominen islamilaisessa ja juutalaisessa tulkintaperinteessä feministisen diskurssianalyysin valossa). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus, Karolina Eskelin (U3032), Unioninkatu 34.

Vastaväittäjänä on Associate Professor Nevin Reda, Emmanuel College of Victoria University in the University of Toronto, ja kustoksena on Ilkka Lindstedt.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Dissertationes Universitatis Helsingiensis 81/2023.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lääketieteen tohtori, teologian maisteri, filosofian maisteri Katja von Schöneman
katja.von.schoneman@helsinki.fi
0405446991

Kuvat

Ihmisiä kapealla, ruuhkaisella kaupunkikadulla. Kadun päässä näkyy kultainen kupoli.
Arkipäivä Najafissa Irakissa syksyllä 2021. Naiset ovat vahvasti läsnä katukuvassa, mutta he tuskin mieltävät tätä islamilaiseksi feminismiksi. Asia ei näillä kaduilla ole kuitenkaan ollut itsestäänselvyys, sillä tuhat vuotta sitten asenneilmapiiri kiristyi hiljalleen ja naisten pysymistä sisätiloissa alettiin pitää ihanteena.
Lataa

Linkit

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye