Audiomedia Oy

Metsämiesten Säätiön Ilari Pirttilä: Suomen voimavarana ihmiset ja metsät - Metsäalan ammattilaisten aktivoiduttava viestinnässä

Jaa
Toimitusjohtaja Ilari Pirttilä sanoo ”Sydän aina ja ihan metsässä”
Toimitusjohtaja Ilari Pirttilä: ”Sydän aina ja ihan metsässä”

Tänä vuonna 75 vuotta täyttävän Metsämiesten Säätiön toimitusjohtaja Ilari Pirttilä kantaa huolta polarisoituneesta metsäkeskustelusta ja metsäalan viestinnästä, mihin metsäalan ammattilaiset ovat jättäneet ison asiantuntijatyhjiön. – Muut toimijat ovat sen täyttäneet. Vaikka tutkimusten mukaan metsäalan ammattilaiset nähdään asiantuntijoina, sitä asiantuntijuutta on yritetty keskustelussa viedä meiltä pois.

–Uusimmat tutkimukset osoittavat, että yleiseen metsiä koskevaan tietoon liittyy vakavia puutteita. Taloustutkimuksen mukaan suomalaisista 44 prosentilla on väärä käsitys, että valtio tai metsäteollisuus omistaisi eniten metsää Suomessa. Niin ikään vain 38 prosenttia suomalaisista tietää, että metsävaramme kasvavat vuosittain. Väärä perustieto ruokkii virheellisiä asenteita ja käsityksiä, mikä näkyy metsäkeskustelussa.

Polarisoitunut metsäkeskustelu osoittaa, että käsitys metsien omistajuudesta on hämärtynyt. – Jokaisen oikeuden lieveilmiönä näennäisomistus on kasvanut ja metsistä keskustellaan ikään kuin ne olisivat kaikki yhteisessä omistuksessa.

– On hyvä muistaa, että 60 prosenttia Suomen metsistä on tavallisten perheiden omistuksessa. He tekevät omissa metsissään päätöksiä omien arvojensa ja tarpeidensa pohjalta ja ratkaisevat kukin tavallaan, miten ottavat huomioon ilmastoon, monimuotoisuuteen ja luontokatoon liittyvät tärkeät tekijät.

Metsäalan ammattilaisten aktivoiduttava viestinnässä

Metsäalan yrityksissä ja työnantajilla on edelleen vanhoihin johtamisrakenteisiin perustuva viestintäjärjestelmä, joka tuottaa Pirttilän mukaan keskusteluun organisaatioiden eikä ihmisten ääntä. – Tämä ei nykypäivän medialisoituneessa yhteiskunnassa enää toimi, vaan toimintakulttuuria on muutettava. Olemme tuottaneet Säätiössä työnantajien käyttöön esimiestasolta suorittavaan portaaseen saakka koulutusaineistoja, joilla kannustetaan aktiiviseen omaa osaamista ja vastuualuetta koskevaan viestintään.

– Metsäkeskustelussa ovat vahvasti mukana tahot, joilla ei ole omakohtaista toimeentuloon liittyvää riippuvuutta metsistä. Siksi keskusteluun tarvitaan yhä enemmän alan ammattilaisten aktivoitumista ja holistisia puheenvuoroja metsien taloudellisen, sosiaalisen, ekologisen ja kulttuurisen kestävyyden yhteensovittamisesta käytännössä. Metsäkeskustelussa näkyy myös se, että kaikilla suomalaisilla on henkilökohtainen metsäsuhde, mikä ruokkii voimakkaita tunteita.

Metsäkeskusteluun saadaan Pirttilän mukaan asiantuntevuutta ja moniarvoisuutta vain alan toimintatavan syvällisen murroksen ja toimijoiden yhteistyön myötä. – Metsäalan ammattilaisia tulee kouluttaa viestintään ja ottaa se strategioiden ja käytäntöjen keskiöön. Keskustelussa on luotettava omaan asiantuntemukseen ja laajennettava viestinnän osaamista ja kontaktipintoja, eikä pelätä vastakkaisia mielipiteitä.

– Metsämiesten Säätiönä haluamme olla rahoittajana keskusteluissa mukana kokoavana voimana ja tuottaa alasta keskeisiä viestejä. Nyt keskustellaan metsistä osana ilmastotavoitteita, hiilinieluista ja monimuotoisuudesta näkemättä kokonaiskuvaa metsien merkityksestä työllistäjänä sekä vero- ja vientitulojen tuottajana.    

Työvoimapula uhkaa metsäalaa

Pirttilä kantaa huolta osaavien ja motivoituneiden ammattilaisten saamisesta tulevaisuudessa metsäalalle. – Meillä on kaksi voimavaraa Suomessa, ihmiset ja metsät. Kun olemme metsien kestävässä käytössä huipulla maailmassa ja kehitymme edelleen, sama johtoasema tarvitaan metsäalalla ihmisten osaamisen ja motivaation osalta. Ihmiset ovat metsäalan keskeisin menestystekijä.

– Opiskelijoiden kansainvälistymisen tukeminen on osa tätä tavoitetta, koska metsäalan tulevaisuuden tekemisessä tarvitaan laajaa näkemystä ja osaamista. Säätiön toiminnan fokus on osaamisen ja alan koulutuksen kehittämisessä sekä alan työhyvinvoinnin edistämisessä, joihin tulee eniten apurahahakemuksia ja myös myöntöjä.

Metsämiesten Säätiön tehtävä on edelleen metsäalan kehittäminen ja metsäalalla työskentelevien ihmisten hyvinvoinnin edistäminen. Tätä tehtävää Säätiö toteuttaa omista sijoitustuotoista ja lahjoitusvaroista saaduin apurahoin ja stipendein. Säätiö tukee metsäalaa vuosittain lähes kahdella miljoonalla eurolla.

– Olemme toteuttaneet metsätalouden työhyvinvointiohjelmaa yhdessä koko toimialan kanssa ja käynnistäneet Metsäalan Johtamisakatemian ihmisjohtamisen kehittämiseksi. Tähän mennessä noin 700 metsäalan esimiestä on osallistunut sen eri johtamiskursseille tiedostaen, että ihmiset mahdollistavat yritysten ja yhteisöjen menestyksen, sanoo Pirttilä.

Pirttilän pelkää tulevaisuudessa edelleen pahenevaa alan työvoimapulaa, kun nuoret eivät tule riittämään maaseudulla alan töihin. – Tarvitsemme kaupungeista ja ulkomailta nuoria erityisesti toisen asteen koulutuksen kautta metsäalan suorittaviin töihin, kuten hakkuukoneen ja puutavara-autojen kuljettajiksi sekä metsureiksi. Alan työvoimapulalla saattaa olla isoja yhteiskunnallisia seuraamuksia metsä-Suomen autioitumisen myötä.

Säätiön pääoma syntyi metsätyömiesten nälästä ja hiestä

Metsämiesten Säätiön syntyhistoria liittyy tiiviisti sodanjälkeisten vuosien ruokapulaan. Talvisodan päätyttyä keväällä 1940 havaittiin, että kansanhuollon ostokorteilla saatava energiamäärä ei riitä savottajätkien raskaassa työssä. Ongelmaa ratkaisemaan perustettiin Metsätyömaiden Muonitustoimisto, joka välitti savotoille vastikkeellisesti ruokatarpeita yli 1600 laskutusasiakkaalle eri savotoille.  

Kun sodan jälkeen yhteiskunnallinen tilanne rauhoittui ja ruoan saanti helpottui, Muonitustoimistoa ei enää tarvittu. Muonituksen välityspalkkioista ja jätkien maksamista annoksista syntyi pääomaa, minkä muonitustoiminnan hallitus päätti säätiöidä. Hallituksessa olleet työntekijöiden ja työnantajien edustajat päättivät, että nykyrahassa noin miljoonan euron ylijäämää hallinnoimaan perustetaan yleishyödyllinen Metsämiesten Säätiö, joka aloitti toimintansa 18.11.1948. 

–Tuon ajan kuvaan liittyi se, että kansalaisia motivoitiin tekemään toivottuja asioita, kuten polttopuuta energiakäyttöön. Ajasta jäi elämään tehopakkaus käsite. Tehopakkaus piti sisällään vahvan säännöstelyn piirissä ollutta tupakkaa, kahvia ja sokeria. Osto-oikeus siihen tuli, kun teki kahden viikon aikana 48 pinokuutiota halkoja, mikä vastaa nykypäivän täysperävaunullista tukkirekkaa, kuvailee Pirttilä kovaa työsuoritusta.

Alkuun rahoitettiin esimerkiksi koulutusoppaita ja metsätyömiesten sosiaaliseen toimintaan liittyviä hankkeita. Säätiön toiminta haki muotoaan, kun soveltuvia hakemuksiakaan ei tullut kovin paljoa. 1990-luvun alussa Säätiö myi omistamansa Yhtyneitten Paperitehtaiden osake-erän ja moninkertaisti omaisuutensa. Tuolloin laajennettiin sijoitustoimintaa hankkimalla metsäkiinteistöjä, arvopaperirahastoja ja asunto-osakkeita pääkaupunkiseudulta. Tänä päivänä Säätiö on rahoittanut metsäalaa ja sen ihmisiä jo yli 50 miljoonalla eurolla.

– Metsämiesten Säätiön toiminta perustuu siihen pääomaan, mikä syntyi 40-luvun metsätyömiesten nälästä ja hiestä. Tämä on hyvä muistaa, kun nyt pystymme sen ansiosta tekemään hienoja asioita metsäalan ja siellä toimivien ihmisten hyväksi. Lahjoituksista saamme arvokasta lisävirtaa rahoitukseen, sillä käytämme kaikki lahjoitukset täysimääräisesti lahjoittajan toivomaan asiaan metsäalalla. Kunnioitamme arvokasta syntyhistoriaamme nimellämme ja tasa-arvoisella toiminnalla, sanoo Pirttilä.

Vuodesta 2009 Metsämiesten Säätiötä johtanut Pirttilä luonnehtii itseään metsänomistajaksi, metsäammattilaiseksi, metsästäjäksi ja puun työstäjäksi. – Sydän aina ja ihan metsässä, vahvistaa Pirttilä.

Markku Laukkanen

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja:

Ilari Pirttilä
ilari.pirttila@mmsaatio.fi
www.mmsaatio.fi

Kuvat

Toimitusjohtaja Ilari Pirttilä sanoo ”Sydän aina ja ihan metsässä”
Toimitusjohtaja Ilari Pirttilä: ”Sydän aina ja ihan metsässä”
Lataa
Toimitusjohtaja Ilari Pirttilä metsässä
Toimitusjohtaja Ilari Pirttilä
Lataa

Linkit

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Puurakentamisen ohjelmapäällikkö Petri Heino: Muu Eurooppa edistää puurakentamista – Suomen ohjelma päättyi22.2.2024 10:20:33 EET | Artikkeli

Suomessa on Ahon hallituksesta alkaen edistetty puurakentamista erilaisilla hankkeilla ja ohjelmilla. Vuodesta 2016 alkaen ympäristöministeriön puurakentamisen edistämisohjelmaa johtanut Petri Heino on pettynyt ohjelmatoimien päättymiseen, vaikka sille olisi tarvetta. -Hallitusohjelmassa on yleinen kirjauksia puurakentamisen edistämisestä ilman konkretiaa, resurssointia ja ohjelmaa. Minun kokemukseni mukaan yhteiskunnan asettamaa puurakentamisen edistämisohjelmaa ja toimenpiteitä tarvitaan. Esimerkiksi rakentamisen tuottavuuden parantamisessa esivalmistuksen kehittämisen kautta olisi paljon tehtävää. Heinon mukaan monien maiden hallitukset ovat omissa ohjelmissaan päätyneet siihen, että rakentamisessa tarvittavaa muutosta kohti vähähiilisyyttä tulee valtion vauhdittaa. – Esimerkiksi Ranskassa hallitus ja teollisuus satsaavat yhteistoiminnassa kolme miljardia euroa investointitukina puurakentamisen edistämiseen, muistuttaa Heino. –Ranskassa halutaan lisätä lehtipuun käyttöä rakentamises

Päätoimittaja Antti Kokkonen: Metsäuutisoinnissa kaksi eri todellisuutta16.2.2024 15:42:59 EET | Artikkeli

Viikko sitten julkaistun YTT Juhani Wiion selvityksen mukaan valtamedian metsäuutisointi painottuu ilmastoteemojen käsittelyyn. – Median metsäuutisointi vahvistaa polarisoitunutta yksipuolista metsäkeskustelua ja agendaa eikä anna siihen kokonaisvaltaista ymmärrystä tarjoavia aineksia. Mediasta on tullut metsäkeskustelun osapuoli, joka uutisoi metsistä etupäässä ilmastomuutoksen, luontokadon ja biodiversiteetin näkökulmista, tulkitsee Wiio selvitystään. Selvityksen päätelmät eivät yllätä Kalevan päätoimittaja Antti Kokkosta. – Helsingin Sanomien päälevikkialue on pääkaupunkiseutu, jossa lukijoiden metsäsuhde painottuu virkistykseen ja retkeilyyn eikä talouteen ja toimeentuloon. On selvää, että lehden linja myötäilee lukijakunnan lähellä olevia teemoja. –Maakuntalehdissä ja Ylen aluetoimituksissa metsäaiheita käsitellään myös talouden ja työllisyyden näkökulmista, koska metsätalouden koko arvoketjulla alkaen metsäpäästä tehtaisiin on suuri merkitys ihmisten elämään ja leivän lähteenä to

YTT Juhani Wiion selvitys: Ilmastoteemat hallitsevat yksipuolista metsäuutisointia8.2.2024 09:08:46 EET | Artikkeli

Valtamedian metsäuutisointi painottuu ilmastoteemojen käsittelyyn. YTT Juhani Wiion tekemän selvityksen mukaan metsiä käsitellään ensi sijassa ilmastopolitiikan, luontokadon ja hiilinielujen kautta. – Haastateltavina esiintyvät useammin ympäristöjärjestöjen, Ilmasto- ja Luontopaneelien edustajat sekä Syken ja Luken tutkijat kuin metsänomistajat tai metsäalan edustajat. Kun metsäalan ammattilaiset esiintyvät harvoin metsiä käsittelevissä jutuissa, median tarjoama tieto on yksipuolista eikä aseta sitä laajempaan kontekstiin. – Median metsäuutisointi vahvistaa polarisoitunutta yksipuolista metsäkeskustelua ja agendaa eikä anna siihen kokonaisvaltaista ymmärrystä tarjoavia aineksia. Mediasta on tullut metsäkeskustelun osapuoli, joka tarjoaa tilaa ja äänen sellaisille tutkijoille ja asiantuntijoille, joille metsä näyttäytyy alisteisena ilmastotavoitteille. Kärkevimmin tilanne näkyy jutuissa, joissa haastateltavat kuuluivat metsänkäytön kannalta samoihin kriittisiin ympäristö- ja poliittisii

Metsä Groupin myyntijohtaja Laura Mattila: Puu tulee rakentamisen valtavirtaan -sijoittajien kiinnostus herännyt1.2.2024 07:50:00 EET | Artikkeli

Muutaman viime vuoden aikana ilmasto- ja materiaalien kestävyysteemat ovat nousseet markkinointityön lähtökohdiksi, sanoo Metsä Groupin Kerto® LVL: n Keski-Euroopan ja Yhdysvaltojen myyntijohtaja Laura Mattila. – Niiden myötä puutuotteille ja puurakentamiselle on tullut uudenlainen merkitys ja sen myötä mielenkiinto puutuotteita kohtaan on huimasti kasvanut. Nyt ei tarvitse enää perustella puurakentamisen kiistattomia etuja ilmaston kannalta, vaan asiakkaat tuntevat ne. –Sen lisäksi että puurakentaminen tuottaa vähemmän päästöjä perinteiseen rakentamiseen verrattuna, nyt keskustellaan puurakentamisen materiaalitehokkuudesta ja siitä mistä rakentamiseen käytettävä puu on peräisin. Erityisesti Keski-Euroopan markkinoilla tietoisuus materiaalitehokkuudesta on kasvanut. Kerto® LVL: n myynnistä vastaavan Mattilan mukaan Yhdysvalloissa tavallinen kuluttaja ei vielä mieti rakentamisen ilmasto- ja kestävyysasioita, mutta pörssilistatut isot asiakkaat vaativat tietoa puumateriaalin alkuperästä.

Maailman Biotalousfoorumin Jukka Kantola: Suomella metsäbiotalouden kehittämisessä suuret globaalit mahdollisuudet26.1.2024 07:50:00 EET | Artikkeli

Biotalouden kehitys on maailmanlaajuisesti edennyt uuteen vaiheeseen, sanoo World BioEconomy Forumin perustaja toimitusjohtaja Jukka Kantola. – Nyt perustetaan uusia biojalostamohankkeita ja yritykset hyödyntävät biomassaa innovatiivisilla sovelluksilla. –Suomi on uusien tuotteiden kehitystyössä kärkipäässä maailmalla, mutta edellytykset on turvattava. Nyt on panostettava tuotteiden kaupallistamiseen ja niiden saamiseen markkinoille. Suomi on Kantolan mukaan biotalousstrategioiden toteuttamisessa edelläkävijä. – Esimerkiksi puupohjaisen tekstiilien kehitystyössä ollaan Suomessa pidemmällä kuin muualla Euroopassa tai Yhdysvalloissa. Myös ligniinin ja sen kehitystyöhön liittyvissä sovelluksissa kuten myös biopohjaisten akkumateriaalien tehtävässä kehittämisessä on suuri odotusarvo. Biotalouden kumppanuuksia Yhdysvaltoihin Laajan kokemuksen biotalouden kehitystyöstä omaava Kantola järjesti Washingtonissa tilaisuuden, jossa haettiin kansainvälisiä kumppanuuksia toimialalle. – Suomella ja m

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye