Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Työttömyyden kasvusta huolimatta tekijöistä edelleen pulaa Pohjois-Pohjanmaalla

Jaa

Talouden näkymät ovat vaimeat ensi vuodelle. Talouskasvu hiipuu ja työttömien, lomautusten sekä konkurssien määrän ennakoidaan kasvavan alueella erityisesti teollisuudessa ja rakentamisessa. Vaikka työvoimaa vapautuu, ei määrä riitä paikkaamaan tekijäpulaa. Suurinta työvoimapulaa ennakoidaan olevan seuraavan vuoden aikana erityisesti sairaanhoitajan, konepaja- ja metallituotteiden kokoonpanijan, lastentarhanopettajan ja lääkäreiden ammateissa. Pohjois-Pohjanmaan lähiajan näkymiä, työvoiman kohtaantoa ja osaamistarpeita on kartoitettu tänä syksynä Alueelliset kehitysnäkymät -katsauksessa ja Työvoimabarometrissa, joiden toteutuksia Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on koordinoinut alueellaan.

Työvoimabarometri ja alueelliset kehitysnäkymät
Työvoimabarometri ja alueelliset kehitysnäkymät

Talouskasvu on hiipunut ja työttömien määrä on kasvanut Pohjois-Pohjanmaalla syksystä 2022 alkaen. Valtaosa yrityksistä on kuitenkin pystynyt sopeutumaan tilanteeseen hallitusti ja vähentänyt henkilöstöään harkitusti. Työttömien lisäystä on useilla aloilla ja eri nimikkeissä. Isoimmat pudotukset on koettu teollisuudessa ja rakentamisessa, mutta alojen sisällä on myös yrityskohtaisia eroja. Suurimmat vaikeudet on koettu asuntorakentamisessa, jossa yrityksiä on selvitystilassa ja myös konkursseja on toteutunut. Maakunnan konkurssimäärässä on nousua.

Kansallisissa ennusteissa talouden odotetaan heikentyvän, mutta viimeistään vuonna 2025 kasvun odotetaan alkavan maltillisesti. Heikentyvän suhdanteen seurauksena lomautuksia ja työsuhteiden päättymisiä on odotettavissa seuraavan vuoden aikana. Vähennyksiä odotetaan useilla suurilla päätoimialoilla (rakentaminen, puutuoteala, metalliteollisuus). Vaikka työvoimaa vapautuu, ei määrä riitä paikkaamaan pikaisesti laajaa tekijäpulaa. Avoimia työpaikkoja on edelleen hyvin tarjolla, vaikka paikkamäärä vähenee.

Työvoimapulan haasteisiin vastaaminen edellyttää alan ydinammattitaidon lisäksi yleisiä ammatillisia valmiuksia

Työvoimapulaa koetaan Pohjois-Pohjanmaalla erityisesti rakentamisen, terveys- ja hoivapalvelujen, sosiaalipalvelujen, metalli- ja konepajateollisuuden, varhaiskasvatuksen, ICT:n, ravitsemisen, kuljetuksen, kone- ja laitekorjauksen ja taloushallinnon aloilla. Suurinta työvoimapulaa ennakoidaan olevan seuraavan vuoden aikana erityisesti sairaanhoitajan, konepaja- ja metallituotteiden kokoonpanijan, lastentarhanopettajan ja lääkäreiden ammateissa. Työvoiman ylitarjonta keskittyy Oulun seudulle (mm. sihteerit, eräät opetusalan ammatit). Myös useissa kulttuurin ja luovien alojen ammateissa esiintyy ylitarjontaa.

Työvoimabarometrin toimialakohtaisissa arviointiraadeissa alueen toimiala-asiantuntijat syventyivät metalli- ja konepajateollisuuden, rakennusalan ja sosiaali- ja terveysalan seuraavan vuoden työmarkkinanäkymiin. Metalli- ja konepajateollisuudessa työvoiman kysyntää ennakoidaan olevan jatkossa raskaan teollisuuden osaajista mm. hitsaajista ja koneistajista. Ylitarjontaa on mm. ohutlevysepistä ja sovellusohjelmoijista. Teknisissä tehtävissä korostetaan erityisosaamista, kuten piirustusten lukutaitoa ja numeerista hahmotuskykyä.

Sosiaali- ja terveysalan ammateissa alueella on pulaa erityisesti hoitohenkilökunnasta ja lääkäreistä sekä muutamista erityisasiantuntijoista esim. psykologeista, sosiaalityöntekijöistä ja puheterapeuteista. Työvoiman kysynnän ennakoidaan jatkuvan alalla voimakkaana. Perusterveydenhuollon osaamista tulee jatkossa vahvistaa mm. hoitohenkilökunnan kliinisen osaamisen, lääkäreiden yleislääketieteen erityisosaamisen ja psykiatrisen osaamisen osalta.

Rakennusalalla työvoiman kysyntä vähenee, joka näkyy työttömien ja lomautettujen lisääntymisenä seuravan vuoden aikana. Alalta poistuvien ikäluokkien korvaaminen ja valmistautuminen rakennusalan elpymiseen mahdollisesti jo vuonna 2025 edellyttää ennakoivaa osaamisen kehittämistä. Keskeisiä osaamisen kehityssuuntia ovat ympäristötehokas vihreä rakentaminen ja tuottava teollinen rakentaminen. Myös rakennusalan perusosaamisesta, keskeisten ammattityöntekijöiden ja asiantuntijoiden saatavuudesta on huolehdittava. Työvoimapulaa ennakoivan olevan jatkossa esim. maa- ja vesirakentamisen ja muurarin ammateissa sekä työnjohdollisissa tehtävissä.

Metalli- ja konepajateollisuuden ja rakennusalan yhteisinä osaamistarpeina korostuivat kädentaidot ja työssäoppimisen käytäntöihin sekä ohjaukseen liittyvä osaaminen. Metalli- ja konepajateollisuudessa ja sosiaali- ja terveysalalla painottuivat vahvemmin digitaaliset taidot. Sosiaali- ja terveysalalla keskeisiä olivat erilaiset vuorovaikutukseen ja muutostilanteisiin liittyvät taidot esim. muuttuvan toimintaympäristön hallinta, monialainen yhteistyö ja johtaminen erityisesti lähiesimiestyö ja itsensä johtaminen.

Ratkaisuja uraohjauksen, työelämäyhteistyön ja kansainvälisten osaajien kautta

Pohjois-Pohjanmaalla tarvitaan aktiivisia toimia ja kohdennettua aluemarkkinointia, jotta alueelle saadaan kansainvälistä työvoimaa ja alueella kouluttautuvat sitoutuvat työelämään pysyvästi. Alueelle juurtumista edistää, että maakunnasta löytyy puolisotyöpaikkoja, perheiden kielellistä ja kulttuurista sopeutumista tuetaan aktiivisesti ja ainakin englanninkielinen palvelu- ja koulutustarjonta on nykyistä laajempi.

Talouden hiipuminen vapauttaa tekijöitä työmarkkinoille. Heidän osaltaan olennaista on osuvien työelämäntarpeiden mukaisten koulutusten ja osaamispolkujen rakentaminen yhteistyössä työelämän kanssa. Matalasuhdanteessa vastavalmistuneiden nuorten, ikääntyneiden työttömien ja maahanmuuttajien työllistyminen yleensä vaikeutuu. Lisäksi työmarkkinoilta paikka hakee myös pidempään työttömänä olleita. Heidän kaikkien tuekseen tarvitaan tehokasta ohjausta ja työelämään valmennusta.

Työvoimabarometri on työ- ja elinkeinoministeriön uusi lyhyen aikavälin työvoima- ja osaamistarpeiden ennakointitietoa tuottava väline. Työvoimabarometri korvaa aikaisemman ammattibarometrin. Barometrin tiedot kerätään alueellisesti ELY-keskusalueittain. Tiedonkeruun keskiössä ovat alueittaiset keskustelutilaisuudet, joissa mukana ovat alueen ja toimialan kannalta keskeisimmät asiantuntijatahot (ml. merkittävät työnantajat).

Yhteyshenkilöt

Johtaja Petri Keränen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, p. 0400 197 187, petri.keranen@ely-keskus.fi

Yksikön päällikkö Eine Kela, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, p. 0400 461 191, eine.kela@ely-keskus.fi

Asiantuntija Jarkko Pietilä, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, p. 040 673 9472; jarkko.pietila@ely-keskus.fi (Alueelliset kehitysnäkymät)

Asiantuntija Pia Kangas, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, p. 050 380 6884, pia.e.kangas@ely-keskus.fi (Työvoimabarometri)

Linkit

Tietoa julkaisijasta

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Veteraanikatu 1
90130 Oulu

vaihde 0295 038 000

https://www.ely-keskus.fi/ely-pohjois-pohjanmaa

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Kevyen liikenteen väylän rakentaminen valtatielle 5 Kuusamossa käynnistynyt6.5.2024 10:29:00 EEST | Tiedote

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Kuusamon kaupunki ovat käynnistäneet jalankulku- ja pyöräilyväylän rakentamisen valtatien 5 varteen Kuusamossa. Hankealue alkaa noin 4 km Kuusamon keskustaajaman pohjoispuolelta. Alue sijoittuu lähes kokonaisuudessaan valtatien 5 varteen ja pohjoispäässä maantien 18865 varteen. Hanke sisältää valtatien 5 varteen rakennettavan jalankulku- ja pyöräilyväylän, linja-autopysäkkien parantamisen, katu- ja yksityistieyhteydet sekä valtatien 5 alittavan Nissinvaaran alikulkukäytävän. Hankealueen kokonaispituus on 6,7 km. Hankkeen tavoitteena on parantaa alueen liikenneturvallisuutta sekä jalankulun ja pyöräilyn olosuhteita. Rakennustyöt ovat alkaneet huhtikuussa. Hanke valmistuu syyskuun 2025 lopussa. Urakoitsijana toimii Maarakennus J Päkkilä Oy.

Hailuodon kiinteän yhteyden rakentamisen aikaisiin maa-aineskuljetuksiin liittyvät liikenneturvallisuusratkaisut3.5.2024 14:59:47 EEST | Tiedote

Väyläviraston toteuttaman Hailuodon kiinteän yhteyden rakentamishankkeen maa-aineskuljetukset aloitetaan 6.5.2024. Työn aikaiset maa-aineskuljetukset Riutunkariin lisäävät raskaan liikenteen määrää mm. Hailuodontiellä Oulunsalossa sekä Takalontiellä ja Kuivasjärventiellä/Alakyläntiellä Alakylässä. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus pyrkii vähentämään maa-ainesten ajosta johtuvia vaikutuksia liikenneturvallisuuteen useilla eri ratkaisuilla. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on laatinut yhteistyössä Väyläviraston ja Oulun kaupungin kanssa hankkeen maa-aineskuljetuksiin liittyvän liikenneturvallisuusselvityksen, jonka pohjalta on määritelty kuljetusreitille tehtävät toimenpiteet.

Pohjois-Pohjanmaan tulvat siirtyvät pohjoista kohti3.5.2024 13:36:35 EEST | Tiedote

Pohjois-Pohjanmaan tulvat siirtyvät pohjoista kohti. Kiiminkijoessa virtaama kasvaa ja jääpatoriski säilyy edelleen. Oulujoen eteläpuolisten jokien jäät ovat pitkälti sulaneet ja Pyhäjoella odotetaan nyt toista tulvahuippua. Siikajoen, Tyrnävänjoen ja Temmesjoen tulvahuiput pysyvät samalla tasolla tai laskevat. Pattijoella tulvahuippu voi aiheuttaa vahinkoa. Iijoen tulvahuippua odotetaan toukokuun lopussa, vahinkoriski Iijoella on toistaiseksi arvioitu pieneksi.

Matalasuhdanne kahlitsee edelleen Pohjois-Pohjanmaan elinkeinoja ja työllisyyttä – talouden kasvua odotettavissa ensi vuoden puolella2.5.2024 09:05:11 EEST | Tiedote

Pohjois-Pohjanmaan elinkeinojen ja työllisyyden näkymät eivät ole merkittävästä muuttuneet viime syksystä. Koronavuodet ja Ukrainan sodan seuraukset ovat kahlinneet maakunnan elinkeinoja viime vuodet. Alkuvuonna 2024 alueen talous jatkoi matalasuhdanteessa ja erityisesti rakentamisen ja teollisuuden aloilla moni yritys on joutunut vaikeuksiin ja vähentämään henkilöstöään. Palvelualoilla tilanne on vakaampi, mutta palvelujen pääaloista ainoastaan matkailussa on ollut selvää kasvua. Eniten palvelualoilla ovat kärsineet teollisuuteen ja rakentamiseen asiantuntijapalveluja tarjoavat yritykset. Positiivista on, että moni työnantaja käyttää määräaikaisia lomautuksia ja lyhennettyjä työviikkoja ensisijaisina sopeutuskeinoina vaikeassa tilanteessa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye