Digieurojuna kulkee – mutta kuka siitä hyötyy?
Euroopan keskuspankki (EKP) kaavailee mahdollisuutta laskea liikkeelle digieuro, joka toimisi käteistä täydentävänä digitaalisena maksuvälineenä. Viimeisin päätös valmistelun jatkamisesta tehtiin tämän vuoden lokakuussa. Finanssiala ry:n (FA) mukaan digitaalinen euro ei toisi lisäarvoa jo nykyisin hyvin toimivaan ja tehokkaaseen rahajärjestelmään. Sen sijaan digieuron käyttöönottoon liittyy huomattavia riskejä, jotka tulisi ottaa huomioon lainsäädännössä. Euroopan komissio on tehnyt digieurosta lainsäädäntöehdotuksen, joka on parhaillaan käsittelyssä eduskunnassa.
Euroopan keskuspankki (EKP) päätti heinäkuussa 2021 aloittaa tutkimuksen mahdollisuudesta ottaa käyttöön digitaalinen euro osana rahoitusteknologian kehittämistä. Digieuron käyttöönotto ei ole vielä varmaa, mutta Euroopassa luodaan parhaillaan puitteita, jotta tulevaisuudessa tämä olisi mahdollista. Euroopan komissio on tehnyt digitaalisen euron käyttöönotosta lainsäädäntöehdotuksen, joka on parhaillaan lausuntokierroksella jäsenmaissa. EKP:n arvion mukaan digitaalinen euro voitaisiin laskea liikkeelle aikaisintaan vuoden 2026 loppupuolella.
FA:ssa ihmetellään innostusta ja tarmoa digieuron ympärillä, vaikka sen hyödyt näyttävät jäävän pieniksi. Tällä hetkellä jopa 94 prosenttia suomalaisista maksaa päivittäistavaraostoksensa sähköisesti. Tämä selviää FA:n Maksutavat-tutkimuksesta.
”Digieuro ei tuo juuri mitään uutta sen loppukäyttäjille eli kuluttajille. Pankkien luoma talletusrahaan perustuva rahajärjestelmä toimii jo nyt tehokkaasti ja tarjoaa asiakkaille monipuolisia, toimivia ja teknisesti kehittyneitä palveluita. Miksi tähän päälle luotaisiin monimutkainen ja kallis järjestelmä, josta ei lopulta ole juurikaan hyötyä käyttäjille?”, ihmettelee FA:n johtava asiantuntija Peter Jansson.
Minimaaliset hyödyt ja suuret riskit
Hyödyllisyyden sijaan digieuroon liittyy selkeitä riskejä. Digieuron kehittämisessä on perustavanlaatuisia avoinna olevia kysymyksiä, joilla on laajamittaista vaikutusta muun muassa pankkien liiketoimintamalleihin, rahoitusrakenteeseen, maksujärjestelmiin sekä rahoituksenvälitykseen. Jos esimerkiksi digitaalisen euron talletusrajaa ei määritellä, tai se määritetään liian korkealle tasolle, voi sillä olla pankkien rahoitusvakautta heikentävä vaikutus. On myös ongelmallista, jos luottolaitokset velvoitetaan digieuron jakeluun ilman tarkempaa tietoa jakelusta aiheutuneiden kustannusten määrästä tai niiden kompensaatiosta.
”Ennen kuin tehdään lopullisia päätöksiä digieuron tulevaisuudesta, tulisi vakavasti laskea yhteen hankkeet plussat ja miinukset. Pahimmillaan digieuro saattaa horjuttaa rahoitusmarkkinoiden vakautta ja vääristää markkinoiden toimivuutta. Siksi on tärkeää, että avoinna oleviin kysymyksiin saadaan selvyys mahdollisimman pian ja esityksen pahimmat karikot kierretään. Tätä painotamme myös lausunnossamme talousvaliokunnalle”, Jansson sanoo.
FA:n Pyöreän pöydän webinaari: Mihin tarvitaan digieuroa?
FA järjestää digieuroa käsittelevän webinaarin tiistaina 12.12. Seuraa keskustelua suorana tai katso tallenne jälkikäteen!
Ohjelma:
9.00 Miksi tarvitsemme digieuron? Päivi Heikkinen, maksujärjestelmäosaston osastopäällikkö, Suomen Pankki
9.15 Onko todella niin, että tarvitsemme digieuron? Peter Jansson, johtava asiantuntija, Finanssiala ry
9.25 Paneelikeskustelu: Mitä kansalaisen pitäisi digieurosta ajatella?
Arno Ahosniemi, toimitusjohtaja, Finanssiala ry
Päivi Heikkinen, osastopäällikkö, Suomen Pankki
Jarmo Heilakka, Finanssiala ry:n maksuliiketoimikunnan puheenjohtaja, Danske Bank
9.50 Webinaarin päätös
Yhteyshenkilöt
Peter JanssonJohtava asiantuntija
Puh:020 793 4298peter.jansson@finanssiala.fiPauliina Kaaresvirta-HuhtaVaikuttajaviestinnän asiantuntija
Puh:020 793 4275pauliina.kaaresvirta-huhta@finanssiala.fiLinkit
Lisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Yrityslähestymiskiellon toteutus etenee – tiedossa aiempaa parempaa suojaa häiriköintiä ja uhkailua vastaan työpaikoilla7.5.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Petteri Orpon hallitus päätti puoliväliriihessä varmistaa pitkään tavoitellun yrityslähestymiskiellon toteuttamisen. Uuden lain myötä työnantajat voivat paremmin suojella työntekijöitään ja asiakkaitaan häiriötilanteissa. Kielto mahdollistaa yrityksille lähestymiskiellon hakemisen toistuvaa uhkaa tai häiriötä aiheuttavaa henkilöä kohtaan. Yrityslähestymiskiellon taakse ovat asettuneet niin elinkeinoelämän kuin palkansaajienkin etujärjestöt. Finanssiala ry (FA) on ajanut uudistusta vuodesta 2012 lähtien, sillä alalla esiintyy arviolta tuhansia häiriköintitapauksia vuodessa.
Pankki tai poliisi ei kysy pankkitunnuksia, huijari kysyy – kalasteluhuijausten määrä räjähti vuonna 202429.4.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Jos pankin tai viranomaisen edustaja pyytää puhelimessa tai viestissä pankkitunnuksia, kyseessä on huijari. Kalasteluhuijaukset olivat yleisin huijaustyyppi vuonna 2024. Suomalaiset menettivät niihin lähes 32 miljoonaa euroa. Kalasteluhuijauksissa myös kasvu oli kovinta. Ne lisääntyivät edellisvuodesta 161 prosenttia. Kaikkiaan suomalaisia yritettiin huijata yli 107 miljoonan euron edestä vuonna 2024. Pankit onnistuivat pysäyttämään ja palauttamaan yli 44 miljoonaa euroa huijattuja varoja.
Asunto- ja mökkikaupan jumi viimein aukeamassa? – FA:n Ahosniemi toiveikas hallituksen puoliväliriihen päätöksistä26.4.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi suhtautuu myönteisesti hallituksen puoliväliriihen päätökseen keventää asuntorahoituksen sääntelyä. Päätöksellä on mahdollista parantaa työvoiman liikkuvuutta ja kehittää asuntomarkkinoiden toimivuutta. "Asuntolainojen enimmäiskeston pidentäminen 30 vuodesta 35 vuoteen on yksi tarpeellisista muutoksista. Asuntorahoituksen sääntelyn tarkastelu on nyt erittäin ajankohtaista asuntomarkkinoiden alakulon takia. Suomalaisten luottamus omaan talouteensa on ollut pitkään matalalla tasolla. Hallituksen toimilla on hyvät mahdollisuudet lisätä kotitalouksien uskallusta lähteä asunto- ja mökkikaupoille”, Ahosniemi toteaa. Kotitalouksien uskallus ja mahdollisuus tehdä suuria hankintoja, kuten asunnon ja mökin ostamista tai remontoimista, on ollut hyvin alhaisella tasolla. Puolet FA:n vuodenvaihteessa teettämän kansalaiskyselyn vastaajista kertoi luopuneensa hankintasuunnitelmistaan joko kokonaan tai pidentäneensä harkinta-aikaa. Vastaajista 23 pr
Ahosniemi: Kotitalouksien ja yritysten rahoitusta vaikeuttavan sääntelyn purkaminen sekä kotimaisten sijoitusrahastojen toimintaedellytysten vahvistaminen ovat hallitukselta vahvoja tekoja kasvun vauhdittamiseksi23.4.2025 23:05:14 EEST | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi kiittää maan hallitusta puoliväliriihen kasvua tukevista linjauksista. Ahosniemen mukaan talouden sumuiset näkymät, kotitalouksien vaisu investointihalukkuus ja kauppasota edellyttävät rohkeita päätöksiä, joilla suomalaisten luottamus tulevaisuuteen ja omaan talouteen vahvistuvat.
Pankkisektori säilyi vakaana, vakuutusyhtiöillä yllätyksetön vuosi – tutustu vakuutus- ja pankkisektorien vuosikatsauksiin22.4.2025 11:18:47 EEST | Tiedote
Finanssiala ry on julkaissut katsaukset sekä pankkien että vakuutusyhtiöiden vuoteen 2024. Pankkisektori pysyi vakaana ja toimintakykyisenä talouden heittelyistä huolimatta. Hyvä kannattavuus ja vakavaraisuus antavat pankeille vastustuskykyä riskien varalle. Vakuutussektorilla vuosi oli hyvä ja sangen yllätyksetön. Vakuutusyhtiöiden sijoitukset tuottivat hyvin, mutta eläke- ja korvausmenot kasvoivat maksutuloa voimakkaammin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme