Kansallinen yksinäisyysstrategia tuo ratkaisuja kasvavaan yksinäisyyteen

Yksinäisyyden kokemukset ovat lisääntyneet viimeisen vuoden aikana, ilmenee Tilastokeskuksen tuoreista elinolotilaston tiedoista. Tutkimustulokset kertovat, että kasvokkaiset kohtaamiset ovat vähentyneet, ja myös sukulaisia ja ystäviä on tavattu Suomessa aiempaa harvemmin. Eniten yksinäisyys on lisääntynyt nuorten, 16–24-vuotiaiden, joukossa. Tästä huolimatta ikäihmiset ovat edelleen kaikkien yksinäisimpiä.

 – Yksinäisyyttä esiintyy kaikissa ikäryhmissä, mutta kaikkein haavoittuvimmassa asemassa ovat nuoret ja ikäihmiset. Yksinäisyydellä on vakavia vaikutuksia ihmisten mielen ja kehon terveyteen sekä hyvinvointiin. Yksinäisyys koskettaa myös laajasti yhteiskunnan eri osa-alueita, jonka vuoksi tarvitsemme eri hallinnonalojen poikkileikkaavaa yhteistyötä ja yksinäisyysvaikutusten arviointia, sanoo HelsinkiMission toiminnanjohtaja Tuula Colliander.

Eduskuntaan on perustettu työryhmä yksinäisyyden ja ostrakismin vähentämiseksi Suomessa. Ryhmän tavoitteena on tehdä yksinäisyyden vastaisesta työstä entistä johdonmukaisempaa, tutkimusperusteisempaa ja pitkäaikaisesti vaikuttavaa. 

– Yhä kasvava yksinäisyys aiheuttaa sekä inhimillisiä että yhteiskunnallisia, myös rahassa laskettavia kustannuksia. Yksinäisyyden vähentämiseksi tulee tehdä kansallinen yksinäisyysstrategia ja toimenpideohjelma. Tarvitsemme lisää tutkimustietoihin pohjautuvia korjaavia ja kohdennettuja keinoja, tulevaisuuden ammattilaisten kouluttamista ja yhteisöllisyyden lisäämistä.

Yksinäisyyden vähentämisen työssä tarvitaan nyt oikeasti vaikuttavia keinoja, sillä yksinäisyyden kustannukset ovat meille yhteiskuntana kestämättömiä, sanoo ryhmän puheenjohtaja Eeva-Johanna Eloranta.

Yhteisöillä merkittävä rooli yksinäisyyden vähentämisessä

Kansalaisinfossa 29.11. järjestetyssä Supervoimana kaveruus -keskustelutilaisuudessa käsiteltiin yksinäisyyttä kolmen ajankohtaisen teeman kautta. Teemoina olivat nuorten, työelämän ja ikäihmisten yksinäisyys. Tilaisuus järjestettiin HelsinkiMission 140-vuotispäivänä yhteistyössä eduskunnan yksinäisyyden ja ostrakismin vähentämiseksi perustetun työryhmän ja Right to Belong -tutkimuskonsortion professori Niina Junttilan kanssa.

Keskusteluissa yhteisöjen rooli yksinäisyyden vähentämiseksi korostui. Eri yhteisöissä, kuten koulu- ja työyhteisöissä erityisesti ne henkilöt, jotka eivät koe yksinäisyyttä ovat avainasemassa yksinäisyyden vähentämisessä. Heillä on kaveruuden supervoima, jonka avulla yksinäisyyttä ja sosiaalista ulossulkemista eli ostrakismia voidaan vähentää. Yksinäisyyden vaikutukset eivät myöskään rajoitu pelkästään yksilöihin, vaan koko yhteisöön. Esimerkiksi työelämässä yksinäisyyden vaikutukset näkyvät työhyvinvoinnissa, työn tehokkuudessa ja loppujen lopuksi yrityksen tuloksessa.

Vapaaehtoistoiminta on kansallinen supervoima 

Merkittävänä ratkaisuna keskusteluissa yksinäisyyden vähentämiseksi nousi esille vapaehtoistoiminnan mahdollisuudet kaiken ikäisille. Vapaaehtoistoiminta tekee tutkitusti hyvää sekä vapaaehtoiselle että vastaanottajalle. Vapaaehtoisuus on merkittävä voimavara työelämästä pois jääneille ja senioreille, joilla on edelleen mahdollisuus antaa panostaan ja tehdä hyvää.

Vapaaehtoistoiminnan merkitys korostuu erityisesti niille ikäihmisille, joiden toimintakyky on alentunut. Iän karttuessa monet tavallisilta ja arkipäiväisiltä tuntuvat asiat voivat jäädä yksinäiseltä ikäihmiseltä tekemättä, jos niihin ei saa apua. Eliniän pidentyessä yksinäiset vuodet alentavat jäljellä olevaa toimintakykyä ja heikentävät elämänlaatua. Väestön ikääntyessä tämä haaste lisääntyy ja vapaaehtoistoimintaa tarvitaan yhä enemmän.

Lähde: https://www.sttinfo.fi/tiedote/70056971/sukulaisia-ja-ystavia-tavattiin-vuonna-2022-aiempaa-vahemman-yksinaisyys-lisaantyi?publisherId=69818838&lang=fi

Supervoimana kaveruus -tilaisuus striimattuna täällä