Maahanmuuttovirasto

Työperusteinen maahanmuutto Suomeen jatkuu korkealla tasolla talouden laskusuhdanteesta huolimatta

Jaa

Työperusteisen maahanmuuton hakemusmäärät ovat laskeneet hieman viime vuodesta, mutta ovat yhä historiallisesti korkealla tasolla. Opiskelijoiden ja perheenjäsenten hakemusmäärät ovat jatkuvassa kasvussa, jonka lisäksi kansalaisuushakemuksissa on tulossa ennätyksellinen vuosi. Tämä kaikki selviää Maahanmuuttoviraston vuoden toisesta Maahanmuutto Suomeen -katsauksesta.

Sosiaali- ja terveysalan osaajille on myönnetty ennätysmäärä työntekijän oleskelulupia 

Lokakuuhun 2023 loppuun mennessä Suomessa on jätetty yhteensä 14 710 ensimmäistä työperusteista oleskelulupahakemusta. Kuluvan vuoden hakemusmäärä jää viime vuotta alhaisemmaksi, jolloin ensimmäisiä työperusteisia oleskelulupahakemuksia jätettiin ennätykselliset yli 20 000. Hakemusmäärät ovat kuitenkin yhä korkeammalla tasolla kuin vuosina 2018–2021. 

Viime vuotta matalamman hakemusmäärän taustalla on useita eri kehityskulkuja. Talouden heikko suhdanne näkyy erityisesti työntekijän oleskeluluvissa, jotka muodostavat 55 % kaikista työperusteisista oleskelulupahakemuksista. Samaan aikaan Ukrainan sodan seurauksena lisääntyneet Venäjän kansalaisten hakemukset ovat laskeneet edeltävien vuosien tasolle. 

– Talouden hidastuminen ja korkotason nousu näkyvät erityisesti suhdanneherkillä aloilla, kuten rakentamisessa. Toisaalta taas sosiaali- ja terveysalan osaajille on myönnetty ennätysmäärä työntekijän oleskelulupia, mikä kertoo alan työvoimapulasta. Suurin osa Suomeen suuntautuvasta työperusteisesta maahanmuutosta keskittyy Etelä-Suomen suuriin kaupunkeihin, kertoo Maahanmuuttoviraston kehitysjohtaja Johannes Hirvelä. 

Opiskelijat ja perheenjäsenet muuttavat Suomeen yhä enemmän 

Vuonna 2022 voimaan tulleet opiskelijoiden oleskelulupia koskevat lakimuutokset ovat lisänneet Suomen vetovoimaa kansainvälisten opiskelijoiden keskuudessa. Kehitys on jatkunut yhä vuonna 2023 ja kuluvan vuoden hakemusmäärä tulee olemaan historiallisen korkea. Lokakuun loppuun mennessä ensimmäisiä hakemuksia oli jätetty yhteensä 11 401. 

– Opiskelijan oleskelulupahakemuksia on jätetty erityisen paljon eri Aasian maista. Bangladeshin, Intian, Kiinan, Myanmarin, Nepalin, Pakistanin ja Sri Lankan kansalaiset ovat jättäneet lähes 70 % kuluneen vuoden hakemuksista, kertoo Hirvelä.

Työ- ja opiskeluperusteisen maahanmuuton viime vuosina kasvaneet hakemusmäärät heijastuvat myös perhesidehakemusten määrään. Ensimmäisiä perhesidehakemuksia jätettiin lokakuuhun mennessä 18 253. Suurin osa hakijoista on työ- tai opiskeluperusteisesti Suomeen muuttaneiden lapsia tai puolisoita. Viime vuonna ensimmäisiä perhesidehakemuksia jätettiin yhteensä 18 981. 

Kansalaisuushakemuksissa uusi ennätys

Kansalaisuushakemusten määrä on kasvanut kuluvan vuoden kesäkuusta lähtien. Hallitusohjelmassa esitetyt muutokset Suomen kansalaisuuden saamisen ehtoihin ovat saaneet monet jättämään kansalaisuushakemuksen ennen muutosten voimaantuloa.

Suomen kansalaisuutta on vuoden ensimmäisen kymmenen kuukauden aikana hakenut yhteensä 14 853 henkilöä. Hakemusmäärä on mittaushistorian korkein ja ylittää jo nyt edellisen kansalaisuushakemusten ennätysvuoden 2021. Silloin koko vuoden aikana hakemuksia jätettiin 14 366. 

Kansainvälisen suojelun hakemusmäärät olivat matalia ennen itärajalla jätettyjen hakemusten määrän kasvua

Suomessa kansainvälisen suojelun hakemusmäärät ovat pysyneet matalina. Ensimmäisiä turvapaikkahakemuksia on lokakuuhun mennessä jätetty yhteensä 2 872. Eniten turvapaikkaa Suomesta ovat hakeneet Somalian, Venäjän, Afganistanin, Turkin ja Iranin kansalaiset. Raportin tarkastelujakso loppuu lokakuuhun, eikä näin ollen pidä sisällään marraskuussa Suomen itärajalla turvapaikkaa hakeneita.

Euroopan unionin alueella turvapaikkahakemusten määrä on korkein vuosien 2015–2016 jälkeen ja miljoonan hakemuksen raja todennäköisesti ylitetään kuluvana vuonna. Turvapaikanhakijoiden lisäksi vastaanottokapasiteettia EU-maissa kuormittaa Ukrainan sodan aiheuttama pakolaisuus, jonka myötä yli 4 miljoonaa ihmistä on hakenut tilapäistä suojelua EU-alueelta. 

– Ukrainasta sotaa pakenevat ovat jättäneet Suomessa tilapäisen suojelun hakemuksia vähenevässä määrin kesän hetkellisen kasvun jälkeen. Kuluneena vuonna tilapäisen suojelun hakemuksia on jätetty lokakuun loppuun mennessä yhteensä 17 807, kertoo Hirvelä.

Maahanmuuttovirasto julkaisi ensimmäisen Maahanmuutto Suomeen -katsauksen kesäkuussa. Julkaisun tarkoituksena on luoda ymmärrystä Suomeen kohdistuvasta maahanmuutosta ja sen taustasyistä sekä palvella maahanmuutosta kiinnostuneita tiedon käyttäjiä yhteiskunnassa.

Lisää ajankohtaista tietoa Maahanmuutto Suomeen 2/23 -katsauksessa

Lisätietoja medialle

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kehitysjohtaja Johannes Hirvelä, puh. 0295 434 083, s-posti: etunimi.sukunimi@migri.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Maahanmuuttovirasto on maahanmuutto-, turvapaikka-, pakolaisuus- ja kansalaisuusasioissa päätöksenteko-organisaatio ja ylläpitää vastaanottojärjestelmää.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Maahanmuuttovirasto

HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye