Työperusteinen maahanmuutto Suomeen jatkuu korkealla tasolla talouden laskusuhdanteesta huolimatta
Työperusteisen maahanmuuton hakemusmäärät ovat laskeneet hieman viime vuodesta, mutta ovat yhä historiallisesti korkealla tasolla. Opiskelijoiden ja perheenjäsenten hakemusmäärät ovat jatkuvassa kasvussa, jonka lisäksi kansalaisuushakemuksissa on tulossa ennätyksellinen vuosi. Tämä kaikki selviää Maahanmuuttoviraston vuoden toisesta Maahanmuutto Suomeen -katsauksesta.
Sosiaali- ja terveysalan osaajille on myönnetty ennätysmäärä työntekijän oleskelulupia
Lokakuuhun 2023 loppuun mennessä Suomessa on jätetty yhteensä 14 710 ensimmäistä työperusteista oleskelulupahakemusta. Kuluvan vuoden hakemusmäärä jää viime vuotta alhaisemmaksi, jolloin ensimmäisiä työperusteisia oleskelulupahakemuksia jätettiin ennätykselliset yli 20 000. Hakemusmäärät ovat kuitenkin yhä korkeammalla tasolla kuin vuosina 2018–2021.
Viime vuotta matalamman hakemusmäärän taustalla on useita eri kehityskulkuja. Talouden heikko suhdanne näkyy erityisesti työntekijän oleskeluluvissa, jotka muodostavat 55 % kaikista työperusteisista oleskelulupahakemuksista. Samaan aikaan Ukrainan sodan seurauksena lisääntyneet Venäjän kansalaisten hakemukset ovat laskeneet edeltävien vuosien tasolle.
– Talouden hidastuminen ja korkotason nousu näkyvät erityisesti suhdanneherkillä aloilla, kuten rakentamisessa. Toisaalta taas sosiaali- ja terveysalan osaajille on myönnetty ennätysmäärä työntekijän oleskelulupia, mikä kertoo alan työvoimapulasta. Suurin osa Suomeen suuntautuvasta työperusteisesta maahanmuutosta keskittyy Etelä-Suomen suuriin kaupunkeihin, kertoo Maahanmuuttoviraston kehitysjohtaja Johannes Hirvelä.
Opiskelijat ja perheenjäsenet muuttavat Suomeen yhä enemmän
Vuonna 2022 voimaan tulleet opiskelijoiden oleskelulupia koskevat lakimuutokset ovat lisänneet Suomen vetovoimaa kansainvälisten opiskelijoiden keskuudessa. Kehitys on jatkunut yhä vuonna 2023 ja kuluvan vuoden hakemusmäärä tulee olemaan historiallisen korkea. Lokakuun loppuun mennessä ensimmäisiä hakemuksia oli jätetty yhteensä 11 401.
– Opiskelijan oleskelulupahakemuksia on jätetty erityisen paljon eri Aasian maista. Bangladeshin, Intian, Kiinan, Myanmarin, Nepalin, Pakistanin ja Sri Lankan kansalaiset ovat jättäneet lähes 70 % kuluneen vuoden hakemuksista, kertoo Hirvelä.
Työ- ja opiskeluperusteisen maahanmuuton viime vuosina kasvaneet hakemusmäärät heijastuvat myös perhesidehakemusten määrään. Ensimmäisiä perhesidehakemuksia jätettiin lokakuuhun mennessä 18 253. Suurin osa hakijoista on työ- tai opiskeluperusteisesti Suomeen muuttaneiden lapsia tai puolisoita. Viime vuonna ensimmäisiä perhesidehakemuksia jätettiin yhteensä 18 981.
Kansalaisuushakemuksissa uusi ennätys
Kansalaisuushakemusten määrä on kasvanut kuluvan vuoden kesäkuusta lähtien. Hallitusohjelmassa esitetyt muutokset Suomen kansalaisuuden saamisen ehtoihin ovat saaneet monet jättämään kansalaisuushakemuksen ennen muutosten voimaantuloa.
Suomen kansalaisuutta on vuoden ensimmäisen kymmenen kuukauden aikana hakenut yhteensä 14 853 henkilöä. Hakemusmäärä on mittaushistorian korkein ja ylittää jo nyt edellisen kansalaisuushakemusten ennätysvuoden 2021. Silloin koko vuoden aikana hakemuksia jätettiin 14 366.
Kansainvälisen suojelun hakemusmäärät olivat matalia ennen itärajalla jätettyjen hakemusten määrän kasvua
Suomessa kansainvälisen suojelun hakemusmäärät ovat pysyneet matalina. Ensimmäisiä turvapaikkahakemuksia on lokakuuhun mennessä jätetty yhteensä 2 872. Eniten turvapaikkaa Suomesta ovat hakeneet Somalian, Venäjän, Afganistanin, Turkin ja Iranin kansalaiset. Raportin tarkastelujakso loppuu lokakuuhun, eikä näin ollen pidä sisällään marraskuussa Suomen itärajalla turvapaikkaa hakeneita.
Euroopan unionin alueella turvapaikkahakemusten määrä on korkein vuosien 2015–2016 jälkeen ja miljoonan hakemuksen raja todennäköisesti ylitetään kuluvana vuonna. Turvapaikanhakijoiden lisäksi vastaanottokapasiteettia EU-maissa kuormittaa Ukrainan sodan aiheuttama pakolaisuus, jonka myötä yli 4 miljoonaa ihmistä on hakenut tilapäistä suojelua EU-alueelta.
– Ukrainasta sotaa pakenevat ovat jättäneet Suomessa tilapäisen suojelun hakemuksia vähenevässä määrin kesän hetkellisen kasvun jälkeen. Kuluneena vuonna tilapäisen suojelun hakemuksia on jätetty lokakuun loppuun mennessä yhteensä 17 807, kertoo Hirvelä.
Maahanmuuttovirasto julkaisi ensimmäisen Maahanmuutto Suomeen -katsauksen kesäkuussa. Julkaisun tarkoituksena on luoda ymmärrystä Suomeen kohdistuvasta maahanmuutosta ja sen taustasyistä sekä palvella maahanmuutosta kiinnostuneita tiedon käyttäjiä yhteiskunnassa.
Lisää ajankohtaista tietoa Maahanmuutto Suomeen 2/23 -katsauksessa.
Lisätietoja medialle
- Lisää tilastotietoa löydät tilastopalvelustamme.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kehitysjohtaja Johannes Hirvelä, puh. 0295 434 083, s-posti: etunimi.sukunimi@migri.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Maahanmuuttovirasto on maahanmuutto-, turvapaikka-, pakolaisuus- ja kansalaisuusasioissa päätöksenteko-organisaatio ja ylläpitää vastaanottojärjestelmää.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maahanmuuttovirasto
Kutsu: Maahanmuuton ilmiöt ja trendit 2024–2025 -webinaari8.5.2025 10:57:00 EEST | Kutsu
Miltä näyttää työperusteinen maahanmuutto Suomeen? Entä mistä Suomeen on tullut turvapaikanhakijoita viime aikoina ja kuinka paljon? Miltä Suomen tilanne näyttää koko Euroopan mittakaavassa? Mitä on odotettavissa maahanmuutolta lähitulevaisuudessa?
Entry ban and maximum detention period extended, more detailed provisions given on the right to reside in Finland after a decision on removal from the country6.5.2025 11:01:30 EEST | Press release
A set of amendments to the Aliens Act is entering into force on 6 May 2025. The amendments lay down more detailed provisions on the definition of legal residence. The amendments also extend the duration of an entry ban and the maximum detention period. There is no transitional period for the amendments.
Inreseförbudets längd och maximitiden i förvar förlängs – preciseringar i fråga om rätten att vistas i landet efter ett beslut om avlägsnande ur landet6.5.2025 11:01:10 EEST | Pressmeddelande
Utlänningslagen ändras den 6 maj 2025. Lagändringen medför bland annat preciseringar i bestämmelser om laglig vistelse, och inreseförbudets längd och maximitiden i förvar förlängs. Det finns ingen övergångsperiod för lagändringen.
Maahantulokieltoa ja säilöönoton enimmäisaikaa pidennetään – oikeutta maassa oleskeluun maastapoistamispäätöksen jälkeen täsmennetty6.5.2025 11:00:45 EEST | Tiedote
Ulkomaalaislaki muuttuu 6.5.2025. Lakimuutoksessa muun muassa täsmennetään oleskelun laillisuuteen liittyviä kohtia, kasvatetaan maahantulokiellon pituutta ja pidennetään säilöönoton enimmäiskestoaikaa. Lakimuutoksessa ei ole siirtymäaikaa.
Maahanmuuton lainsäädännöstä ei löydy poikkeuksia urheilijoille11.4.2025 10:30:06 EEST | Tiedote
Julkisuudessa on käyty useaan otteeseen keskustelua urheilijoiden oleskelulupien ja kansalaisuuden saamisen edellytyksistä. Ammattilaisurheilijoille ja -valmentajille on urheilijan työlupa omana kategoriana, mutta muilta osin lainsäädäntö ei tunne poikkeuksia urheilijoille.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme