Muovien kiertotalous tarvitsee uudenlaista tuotesuunnittelua ja logistiikkaa
Muovien kiertotalouteen pääseminen haastaa ajattelemaan muovin elinkaaren uusiksi pala kerrallaan. Suomessa on käynnissä useita hankkeita, jotka avaavat väyliä muovin koko elinkaaren tarkasteluun ja nykyisten järjestelmien ravisteluun. Muovin lajittelun, keräyksen ja kierrätyksen lisäksi tarvitaan muita toimia kestävän kiertotalouden aikaansaamiseksi.
![Kuvassa muovipulloista askarreltuja kissannäköisiä kukkaruukkuja, joissa kasvaa viherkasveja.](/data/images/public/69819243/70065541/99c9032d-7d76-4634-b414-aa3dfdfd0652-w_720.jpeg)
Tuotesuunnittelun ja logistiikkaratkaisujen teemoihin pureuduttiin 27. marraskuuta muovien kiertotalouteen tähtäävien PlastLIFE-hankkeen ja SPIRIT-ohjelman järjestämässä seminaarissa. Ratkaisuja muovin elinkaaren alku- ja loppupäähän etsi satakunta asiantuntijaa.
Kiertotalouteen tähtäävä tuotemuotoilu haastaa kertakäyttökulttuurin
Tuotemuotoilun perinteiset trendit ovat painottaneet kausittaisia muotivirtauksia, yritysten myynti- ja markkinointistrategioita sekä vanhan korvaamista uudella. Ympäristöarvojen vahvistumisen myötä tuotesuunnittelu on siirtymässä kohti kestäviä materiaaleja, uudelleenkäyttöä ja kierrätystä.
Lapin yliopiston professori Jonna Häkkilä ryhmineen tutkii tuotesuunnittelun mahdollisuuksia PlastLIFE-hankkeessa. Seminaarin keynote-puheenvuorossaan Häkkilä toi esiin, miten kuluttajien käyttäytymisen muutos vaikuttaa tuotesuunnittelijoiden työhön:
“Kansalaiset ovat yhä aktiivisempia toimijoita tuotteiden elinkaaren aikana, ja sellaiset trendit kuten upcycling ja ”tee se itse” -kulttuuri haastavat perinteiset ajattelutavat tuotemuotoilussa. Tämä korostaa yhteissuunnittelun ja kansalaisten osallisuuden merkitystä, kun halutaan vähentää, käyttää uudelleen ja kierrättää muoveja.”
Kierrätysmuovin käyttö uusiin tuotteisiin voi olla myös ilmastoteko
Panostamalla muovin kierrätykseen ja kierrätysmuovin käyttöön uusissa tuotteissa voidaan vähentää neitseellisen raaka-aineen tarvetta sekä muovijätteen polttoa ja näistä aiheutuvaa ympäristökuormitusta.
“Kun tarkastellaan korkealaatuisten ja huonolaatuisten muovien kierrätyksen ilmastohyötyjä, voidaan huonolaatuisten muovien kierrätyksellä esimerkiksi ratapölkyiksi merkittävästi viivyttää jätteeksi päätyneiden muovien polttamista, mikä on hyväksi ilmastolle. Korkealaatuinen kierrätys on kuitenkin parempi vaihtoehto, koska se voi vähentää sekä polttamista että muovien tuotantoa neitseellisistä materiaaleista,” totesi Tomas Ekvall, tutkija, neuvonantaja ja Chalmersin teknillisen yliopiston dosentti seminaariesityksessään.
Miltä näyttää tulevaisuuden kiertotalouden logistiikka?
Pakkausjätteen lajittelun ja keräyksen kasvu uhkaa kasvattaa kierrätyslogistiikan hiilijalanjälkeä. On ehdotettu tutkittavaksi, voidaanko kierrätyslogistiikan hiilijalanjälkeä pienentää yksinkertaistamalla pakkausjätteen keräystä ja tehostamalla niiden lajittelua laitosmittakaavassa.
Tutkimusprofessori Ali Harlin VTT Teknologian tutkimuskeskuksesta sanoi keynote-puheenvuorossaan, että nykyaikainen pakkausjätteen logistiikka kohtaa kaksi haastetta: kasvavan monimutkaisuuden ja siitä seuraavan tehokkuuden heikkenemisen.
“Tulevaisuudessa meidän on parannettava lajittelun luotettavuutta, jotta voimme hallita logistiikan vaikutusta kokonaishiilijalanjälkeen tinkimättä kerättyjen materiaalivirtojen laadusta”, sanoi professori Harlin.
Tuotesuunnittelun ja logistiikan kehittämisellä parempaan muovien kiertotalouteen
Uusien ratkaisujen kehittämiseen tarvitaan yhteistä ideointia ja eri alojen osaamisten yhteen tuomista. Tilaisuudessa järjestetyissä asiantuntijoiden työpajoissa haettiin näkökulmia ja uusia mahdollisuuksia tuotesuunnitteluun ja logistiikkaratkaisuihin.
“Suunnittelulla voidaan vaikuttaa muovien turhan kulutuksen vähentämiseen, tuotteiden korjattavuuteen, fossiilisen raaka-aineen käytön korvaamiseen sekä uudelleenkäytön ja kierrätyksen edistämiseen monessa vaiheessa. Tuotesuunnittelussa materiaalivalinnat ja rakenteelliset ratkaisut, palvelujärjestelmien muotoilu uudelleenkäytettäville tuotteille ovat esimerkkejä uusista mahdollisuuksista,” summasi erikoistutkija, PlastLIFE-hankkeen projektipäällikkö Helena Dahlbo.
Jätteenkeräystä pohdittiin toisessa iltapäivän työpajoista. Aihe ja siihen ehdotettu skenaariotutkimus herätti laajaa kiinnostusta.
“Osallistujien antamat runsaat kommentit eri jätteenkeräysmalleihin liittyen ovat arvokasta sisältöä, kun aiheesta lähdetään muokkaamaan konkreettisempaa tutkimussuunnitelmaa,” sanoo SPIRIT-ohjelman päällikkö Jari Lehtinen.
Seminaari onnistunut osoitus hankerajat ylittävän yhteistyön merkityksestä
Yli satapäisen muovin kiertotaloudesta kiinnostuneen yritys- ja tutkimusmaailman ammattilaisista koostuneen osallistujajoukon kerännyt Enabling the Circular Economy of Plastics -seminaari Espoon Innopolissa toteutettiin kahden viime vuonna alkaneen valtakunnallisen hankeyhteenliittymän, Suomen ympäristökeskuksen vetämän PlastLIFE-hankkeen ja Borealis Polymersin ohjaaman SPIRIT-ohjelman yhteistyönä. PlastLIFE ja SPIRIT hankekumppaneineen tekevät töitä kestävän kiertotalouden, muovin kierrätyksen tehostamisen ja kierrätysmuovin hyödyntämisen eteen.
PlastLIFE ja SPIRIT kokoavat yhteensä yli 60 kumppania työskentelemään muovien kiertotalouden vauhdittamisen eteen. Mukana on muoviteollisuutta, kierrätysyrityksiä, järjestöjä, tutkimuslaitoksia ja korkeakouluja. EU:n LIFE-ohjelmasta rahoittama Suomen ympäristökeskuksen koordinoima PlastLIFE-hanke edistää Suomen Muovitiekartan tavoitteita muovien turhan kulutuksen vähentämisestä ja välttämisestä, muovien kierrättämisestä ja valmistuksen fossiilisten raaka-aineiden korvaamisesta. SPIRIT-ohjelman tavoitteena on johtaa Suomen muoviteollisuuden muutosta kohti uusiutuviin raaka-aineisiin perustuvaa muovin valmistusta, hiilineutraalia tuotantoa ja toimivaa muovien kiertotaloutta. Borealis Polymersin vetämää ohjelmaa rahoittaa Business Finland.
![null](https://www.sttinfo.fi/data/images/public/69819243/70065541/7eff6011-4171-4d31-bc29-aea4fdab1798-w_720.png)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
erikoistutkija Helena Dahlbo, PlastLIFE-hanke, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 095, helena.dahlbo@syke.fi
SPIRIT-ohjelman päällikkö Jari Lehtinen, Borealis Polymers, p. +358 50 3794 270, jari.lehtinen@borealisgroup.com
viestintäasiantuntija Johanna Kaunisto, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 252 297, johanna.kaunisto@syke.fi
viestintäasiantuntija Heli Poikonen, Borealis Polymers, +358 50 3794 119, heli.poikonen@borealisgroup.com
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Linkit
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
![](/data/images/public/69819243/70065541/baa45ef9-1a5e-45bd-9967-d7eef292027f-w_780.png)
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Relatively small amount of blue-green algae have been observed in inland waters, but there are plenty of observations on the coast and in the open sea25.7.2024 13:17:22 EEST | Press release
The blue-green algae situation has remained stable in inland waters, and slightly less blue-green algae than in previous monitoring years have been observed. Blue-green algae observations have increased on the coasts, and plenty of observations have also been made in the Bothnian Sea and the Åland Sea.
För tidpunkten har ganska lite cyanobakterier observerats i insjöarna, men vid kusten och på öppet hav finns det rikligt med observationer25.7.2024 13:06:55 EEST | Tiedote
Algläget har hållits stabilt i insjöarna och cyanobakterier har observerats något mindre än genomsnittet för tidpunkten under tidigare uppföljningsår. Observationerna av cyanobakterier har ökat vid kusten och rikligt med observationer har också gjorts i Bottenhavet och Ålands hav.
Ajankohtaan nähden sinilevää on havaittu sisävesillä melko vähän, mutta rannikolla ja avomerellä havaintoja on runsaasti25.7.2024 13:00:00 EEST | Tiedote
Sinilevätilanne on pysynyt sisävesillä vakaana, ja sinilevää on havaittu ajankohtaan nähden hieman keskimääräistä vähemmän kuin aikaisempina seurantavuosina. Sinilevähavainnot ovat lisääntyneet rannikoilla, ja havaintoja on tehty runsaasti myös Selkämerellä ja Ahvenanmerellä.
Blue-green algae observations have increased in coastal and open sea areas18.7.2024 13:18:58 EEST | Press release
Blue-green algae observations have increased in coastal and open sea areas, but the situation in inland waters is typical of the season. Blue-green algae have been observed especially on the coasts of Southwest Finland, Uusimaa and Kymenlaakso. Abundant blue-green algae occur in the open sea area throughout the Gulf of Finland.
Observationerna av cyanobakterier har ökat vid kusterna och på öppna havsområden18.7.2024 13:08:13 EEST | Tiedote
Observationerna av cyanobakterier har ökat vid kusterna och på öppna havsområden, men i insjöarna är läget typisk för tidpunkten. I kustområdena har cyanobakterier observerats särskilt längs kusterna i Egentliga Finland, Nyland och Kymmenedalen. I det öppna havsområdet förekommer rikligt med cyanobakterier i hela Finska viken.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme