Tähtitaivaan aiheista ja satelliittipaikanmäärityksestä tuttu tutkija Markku Poutanen jää eläkkeelle Paikkatietokeskuksesta – tervetuloa päätösluennolle to 30.11.

30.11.2023 06:48:00 EET | Maanmittauslaitos | Tiedote

Jaa

Professori Markku Poutasen ura ulottuu viidelle vuosikymmenelle. Laajalle yleisölle Poutanen on tullut tutuksi Kuukauden tähtitaivas -radio-ohjelmasta Yleltä. Poutanen on jäämässä eläkkeelle työstään Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksessa ja pitää sen päätteeksi luennon, jossa kuullaan sattumuksista, jotka toivat tähtitieteilijän geodesian pariin, ja mitä kaikkea vuosikymmenten aikana on tapahtunut. 

Tutkimusprofessori Markku Poutanen
Tutkimusprofessori Markku Poutanen

Markku Poutanen on tehnyt merkittävän uran geodesian parissa eli tieteenalalla, joka tutkii Maan kokoa, muotoa ja painovoimakenttää, kohteiden sijaintia sekä näiden ajallisia muutoksia. Poutasen tutkimuskenttänä ovat olleet aiheet Maan pinnan alta aina avaruuteen asti. 

Ura alkoi tähtitieteen opinnoista Helsingin yliopistossa ja vei Poutasen 1980-luvulla muun muassa asteroidien tutkimuksen pariin Yhdysvaltain Arizonaan Lowell Observatorioon. Avaruusaiheet täydentyivät Maan tutkimuksella, kun Poutanen tuli valituksi 1985 tutkijan tehtävään Geodeettiselle Laitokselle, josta vuonna 2015 tuli Paikkatietokeskus ja osa Maanmittauslaitosta.  

- Innostuin avaruudesta alun perin jo 60-luvulla ensimmäisten kuulentojen aikaan ja se vaikutti myös opintoihini. Sen jälkeen mukana on ollut myös sattumaa. Tähtitieteen taustasta oli hyötyä myös geodesian tutkimuksessa, hän kertoo. 

Teknologiahyppäys maan päältä avaruusaikaan 

Vuodesta 1985 alkoi Poutasen pitkä geodesian ura, jonka aikana samalla maanmittaus siirtyi vuosisatoja käytössä olleesta kolmiomittauksesta kohti satelliittipaikannusta. 

- Pääsin mukaan Lapissa viimeisiin kolmiomittauksiin. Sen jälkeen olin rakentamassa Suomen pysyvää GPS-verkkoa, johon kansallinen koordinaattijärjestelmämme perustuu. Verkkoa on vuosien varrella kehitetty ja siitä tuli nykyisin Maanmittauslaitoksen ylläpitämä Finnref-verkko, joka luo perustan kaikelle paikannukselle Suomessa. Olin keskeisesti mukana myös Suomen nykyisen koordinaattijärjestelmän ja korkeusjärjestelmän luomisessa. 

Poutanen on tyytyväinen Suomen korkeaan osaamiseen ja teknologiseen panostukseen paikkatiedon infrastruktuureissa. 

- Metsähovin geodeettinen tutkimusasema on tuoreeltaan modernisoitu. Sillä on tärkeä tehtävä yhteiskunnan tarvitsemassa paikkatiedossa ja Suomi vastaa sen avulla YK:n tavoitteisiin kestävään kehitykseen perustuvassa globaalissa koordinaattijärjestelmässä.  

Podcasteja, kirjallisuutta ja kansainvälistä työtä 

Eläkepäivien alkaessa tekemistä riittää projekteissa ja alan huipputehtävässä.  

Vuodesta 2019 Poutanen toimi kansainvälisen geodeettisen assosiaation IAG:n pääsihteerinä edistämässä yhteistyötä maiden välillä. Vaikka pääsihteerin pesti päättyi tänä vuonna, hän jatkaa IAG:n hallituksessa vielä seuraavan nelivuotiskauden.  

Poutanen tunnetaan radioaalloilta Ylen Kuukauden tähtitaivas -ohjelmasta, jota hän teki 30 vuotta. 

- Noin 300 jaksoa saimme tehdä ohjelmaa. Ohjelmasarjan päätyttyä innostuimme tekemään URSAn Tähtitaivas-podcasteja Youtubeen. Mihinkäs sitä hyviä harrastuksia lopettamaan. Ehkä muuhunkin tähtiharrastukseen ja valokuvaamiseen jäisi nyt enemmän aikaa, hän sanoo. 

Markku Poutanen on osallistunut useiden alansa yleistajuisten kirjojen ja oppikirjojen tekemiseen.
- Satelliittipaikannuksesta olen kirjoittanut kaksi oppikirjaa ja 1980-luvulla aloittamastamme Tähtitieteen perusteet-oppikirjasta ja Springerin kustantamasta englanninkielisestä versiosta Fundamental Astronomy on tulossa jo 7. painos. Seuraava kirja on jo työn alla Suomen geodesian historiasta, hän vinkkaa. 

Tervetuloa seuraamaan Markku Poutasen luentoa Astrogeodesiaa viidellä vuosikymmenellä 

Aika: 30.11.2023 klo 13.00–14.00 

Paikka: Paikkatietokeskus FGI, Vuorimiehentie 5, auditorio (1. Kerros) 02150 Espoo

Teams osallistuminen tältä sivulta  

Markku Poutanen 

  • Filosofian tohtori 2000, Helsingin yliopisto, geofysiikan laitos  
  • Professori, geodesian ja geodynamiikan osaston johtaja Geodeettisessa laitoksessa (vuodesta 2015 Paikkatietokeskus FGI) 2001-2019, tutkimusprofessori 2020-2023. 
  • IAG:n (International Association of Geodesy) pääsihteeri 2019-2023 ja Euroopan koordinaattijärjestelmien alakomission EUREF puheenjohtaja 2015-2019 
  • Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen  
  • Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry:n puheenjohtaja 2003-2005 ja 2018-2023. 
  • Dosentti Aalto-yliopistossa ja Helsingin yliopistossa  
  • Tunnetaan tieteen popularisoinnista mediassa mm. Kuukauden tähtitaivas -radio-ohjelma Ylellä. Vastannut myös lasten tiedekysymyksiin Helsingin Sanomissa.  
  • Kirjoja mm. Geodeettinen laitos 100 vuotta, Satelliittipaikannus ja Maan muoto
  • Asteroidi 3760 on nimetty Markku Poutasen mukaan. 


Lisätiedot
Tutkimusprofessori Markku Poutanen etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi
+358 29 531 4863, +358 50 300 7374

Teemme maanmittaustoimituksia, ylläpidämme kiinteistöjen ja osakehuoneistojen tietoja, huolehdimme omistusoikeuksien rekisteröinneistä ja kiinnityksistä, tuotamme kartta-aineistoja sekä teemme paikkatietoalan tutkimusta.

Maanmittauslaitos.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Maanmittauslaitos

Hirvivahingoista 55 miljoonan vuosittaiset tappiot metsänomistajille – löytyykö robotiikasta apu vahinkojen vähentämiseen?14.9.2026 07:00:00 EEST | Tiedote

Puiden taimet maistuvat hirville, mutta syönninestoaineen levittäminen käsin on hidasta ja työlästä. Nyt tutkitaan, voisivatko droonit korvata ihmistyön ruiskuttamalla ainetta tekoälyn avulla tunnistamiinsa taimiin. Metsäkeskuksen vetämässä tutkimushankkeessa mukana ovat Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI, Luonnonvarakeskus ja Riistakeskus.

Statistik: I huvudstadsregionen råder köparens marknad – huspriserna sjönk27.8.2026 07:45:00 EEST | Pressmeddelande

Medianpriserna för egnahemshus sjönk i Esbo, Helsingfors och Vanda. I Birkala fick man betala nästan 50 000 euro mer för ett hus än i fjol. Handelsvolymen av stugor med egen strand ökade med nästan 9 procent. I glesbygder ökade tomtköpen med 8,7 procent, med den största ökningen i Nyland. Lantmäteriverket sammanställde köpeskillingsregistrets uppgifter om köpeskillingarna och antalen köp för egnahemshus och sommarstugor från ingången av januari 2026 till utgången av juli.

Tilasto: Pääkaupunkiseudulla ostajan markkinat, talojen hinnat laskivat27.8.2026 07:45:00 EEST | Tiedote

Omakotitalojen mediaanihinnat laskivat Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla. Pirkkalassa talosta joutui maksamaan lähes 50 000 euroa viime vuotta enemmän. Rantamökkien kauppamäärä kasvoi lähes 9 prosenttia. Haja-asutusalueella tonttikauppoja tehtiin 8,7 prosenttia enemmän, eniten Uudellamaalla. Maanmittauslaitos kokosi kiinteistöjen kauppahintarekisteristä omakotitalojen ja mökkien kauppahinnat ja kauppojen lukumäärät vuoden 2026 alusta heinäkuun loppuun.

Yllättävä keino auttoi suomalaistutkijoita Amazonin tuoreessa jättilöydöksessä – menetelmä tuttu metsäntutkimuksesta19.8.2026 07:30:00 EEST | Tiedote

Suomalaisvetoisessa tutkimuksessa tehtiin mullistava arkeologinen löytö, kun Amazonin sademetsää laserkeilaamalla paljastui tuhansittain muinaisen Aquiry-sivilisaation merkkejä. Ei ole sattumaa, että Suomi edustaa laserkeilauksen tieteellistä huippua, sillä maassamme kerätään tietoa metsistä jopa yksittäisten puiden tarkkuudella. Maanmittauslaitoksen tutkijat vastasivat tutkimuksen teknisestä toteutuksesta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye