Syke ja Luke tiedottavat: Tarkastelukehikko Suomen luonnontilaisten ja vanhojen metsien tunnistamiseen on valmistunut
5.12.2023 14:00:00 EET | Suomen ympäristökeskus | Tiedote
EU:n biodiversiteettistrategiassa edellytetään, että kaikki jäljellä olevat luonnontilaiset ja vanhat metsät suojellaan tiukasti EU:n jäsenvaltioissa. Suomen ympäristökeskus (Syke) ja Luonnonvarakeskus (Luke) ovat tarkastelleet tutkimustiedon avulla, miten luonnontilaiset ja vanhat metsät voidaan tunnistaa Suomessa EU:n komission ohjeiden mukaisesti. Syken ja Luken raportin käsikirjoitus valmistui 4.12. ja luovutettiin ympäristöministeriölle.

Vanhojen metsien suojelemiseksi on vahva tietopohja
EU:n komission ohjeistuksessa on määritelty indikaattorit luonnontilaisille metsille ja vanhoille metsille erikseen. Luonnontilaisten metsien (primary forest) osalta noudatetaan YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) määritelmää, joka on ollut käytössä monissa jäsenmaissa suojelualueilta koottavan tiedon raportoinnissa jo aiemmin. Vanhat luonnontilaiset metsät muodostavat osan EU:n komission ohjeistuksessa määritellyistä vanhoista metsistä. Vanhat metsät (old-growth forest) on kuitenkin laajempi käsite, sillä se sisältää vanhoja metsiä, jotka rakenteeltaan ja dynamiikaltaan alkavat riittävästi muistuttaa vanhaa luonnontilaista metsää. Sekä iän että luonnontilaisuuden vähimmäisvaatimukset ovat alhaisemmat kuin vanhoilla luonnontilaisilla metsillä.
Raportin “Luonnontilaiset metsät ja vanhat metsät Suomessa – EU:n komission ohjeet ja kansallinen tarkastelu” käsikirjoituksessa on
- tarkasteltu pohjoismaisiin tieteellisiin tutkimuksiin perustuen keskeisten indikaattorien eli puuston iän ja kuolleen puun määrän vaihtelua luonnontilaisissa metsissä,
- koottu valtakunnan metsien inventointiaineistoja hyödyntäen luonnontilaisten metsien ja vanhojen metsien potentiaalisia pinta-aloja eri metsäkasvupaikoilla ja maan eri osissa (suurin osa näistä metsistä on jo suojeltu),
- arvioitu aiempien vanhojen metsien inventointiohjeita ja verrattu niitä EU:n ohjeistukseen.
Syken ja Luken tarkastelun lopputuloksena muodostuu luonnontilaisille ja vanhoille metsille ikää ja kuollutta puuta sekä muita indikaattoreita hyödyntävä tarkastelukehikko, jota voidaan käyttää kohteiden tunnistamisessa ja rajaamisessa. Vanhoja metsiä määritteleville kriteereille ei tutkimustiedosta voi johtaa yksiselitteisiä kynnysarvoja. Tarkastelukehikko ei siten tarjoa valmista ratkaisua vanhojen metsien kansallisiksi kriteereiksi. Prosessin seuraavassa vaiheessa ympäristöministeriö valmistelee yhdessä maa- ja metsätalousministeriön kanssa kansalliset kriteeriehdotukset poliittista päätöksentekoprosessia varten.
”EU:n ohjeistus vaatii tulkintaa ja siksi tarjoamme laajan, tutkimukseen ja aiempiin inventointitietoihin pohjautuvan tietopaketin päätöksenteon tueksi. Viime kädessä kriteerien määrittelyssä on kyse poliittisesta päätöksestä”, sanoo hanketta vetänyt projektipäällikkö Kimmo Syrjänen Suomen ympäristökeskuksesta.
”Suurin osa luonnontilaisista ja vanhoista metsistä sijaitsee jo suojelluilla alueilla ja pohjoisessa Suomessa sekä valtion mailla. Lasketut pinta-ala-arviot tarjoavat mahdollisuuden tarkastella vanhojen metsien suojelun vaikutuksia puuntuotantoon käytettävissä olevien metsien alaan, mikäli lopulliset vanhojen metsien kriteerit vastaavat laskelmissa käytettyjä kriteereitä,” sanoo tutkimuspäällikkö Kari T. Korhonen Luonnonvarakeskuksesta.
"Tiedämme, että luontokadon pysäyttämisellä on kiire. Tutkimuslaitostemme asiantuntemuksella nyt tehty kooste on arvokas tietopohja kansalliselle työlle. Suurin osa Suomen edustavimmista vanhoista metsistä on jo kartoitettu. On kustannustehokasta käyttää aiempia selvityksiä, kun suojeltavia luonnontilaisia ja vanhoja metsiä tunnistetaan”, sanoo yksikönjohtaja Aino Juslén Suomen ympäristökeskuksesta.
”EU:n BD-strategian luonnontilaiset ja vanhat metsät Suomessa” -hanketta koordinoi Suomen ympäristökeskus ja hankkeen rahoitti ympäristöministeriö. Käsikirjoitus julkaistaan Syken raportteja -julkaisusarjassa alkuvuodesta 2024.
Ruotsinkielinen versio tiedotteesta valmistuu tiistai-iltapäivällä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kimmo SyrjänenProjektipäällikköSuomen ympäristökeskus
Puh:0295 251 666etunimi.sukunimi@syke.fiKari T. KorhonenTutkimuspäällikkö, johtava tutkijaLuonnonvarakeskus
VMI-pohjaiset pinta-ala-arviot
Juha SiitonenTutkijaLuonnonvarakeskus
Puh:295325491etunimi.sukunimi@luke.fiLinkit
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Färre ungar bland städernas vitkindade gäss än förra året24.8.2026 11:35:28 EEST | Pressmeddelande
Antalet vitkindade gäss som häckar i städerna förblev stabilt, men färre ungar observerades än förra året.
Kaupunkien valkoposkihanhilla poikasia vähemmän kuin viime vuonna24.8.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Kaupungeissa pesivien valkoposkihanhien määrä pysyi vakaana, mutta poikasia havaittiin vähemmän kuin viime vuonna.
Poikkeuksellinen kesätulva Pohjois-Pohjanmaalla – Siuruanjoen virtaama ennätyksellisen suuri21.8.2026 16:11:44 EEST | Tiedote
Ennätykselliset sateet ovat nostaneet jokien vedenpinnat tulvalukemiin Pohjois-Pohjanmaalla. Tulvavesi on katkaissut pienempiä teitä ja noussut pelloille, myös mökit ovat olleet vaarassa. Siuruanjoen virtaama on kesäajalle ennätyksellinen. Vaikka sateet ovat alueella vähentyneet, märkä maaperä ylläpitää tulvariskiä. Viikonloppuna Suomeen leviää uusia sateita. Myös Lapissa virtaamat ovat poikkeuksellisen suuria.
On Baltic Sea Day, marine research and marine nature in the spotlight – aboard R/V Aranda and at Kansalaistori square in Helsinki20.8.2026 15:00:00 EEST | Press release
On Baltic Sea Day, August 27, the marine research vessel Aranda will open its doors to the public at Katajanokka Quay in Helsinki, while the Baltic Sea Fest tent village will take over Kansalaistori Square, in front of Oodi Helsinki Central Library. In Turku, the diverse marine environment and marine conservation will be presented outside Forum Marinum.
På Östersjödagen i Helsingfors lyfts havsforskning och marin natur fram omboard R/V Aranda och på Medborgartorget20.8.2026 14:00:00 EEST | Pressmeddelande
På Östersjödagen den 27 augusti öppnar havsforskningsfartyget Aranda sina dörrar för allmänheten vid Skatuddskajen i Helsingfors, närä gamla salutorget, och Östersjöfestens tältby breder ut sig på Medborgartorget framför centrumbiblioteket Ode. I Åbo presenteras den mångfaldiga marina naturen och skyddet av havsmiljön utanför Forum Marinum.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme