STTK ry.

SAK, AKAVA ja STTK: Muutokset työtaisteluoikeuteen horjuttavat työmarkkinoiden tasapainoa entisestään

Jaa

Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK ovat antaneet yhteisen lausunnon, joka koskee työrauhalainsäädännön uudistusta. Lausunnossa toistuu aiempi näkemys siitä, että valmistelu on puutteellista, eikä kyse ole huolellisesta kolmikantaisesta valmistelusta.
- Esitettävä lainsäädäntö on tehty horjuttamaan työmarkkinoiden tasapainoa ja lisäämään työnantajien yksipuolista sanelua. Esitys ei paranna työrauhaa, eivätkä järjestöt hyväksy muutoksia.

Työtaisteluoikeus on perustuslain ja ihmisoikeussopimusten takaama perus- ja ihmisoikeus, jonka rajoittamiselle on tiukat kriteerit. Aitoa tarvetta rajoituksille ei järjestöjen mielestä ole – eikä siten perusoikeusrajoituksilta edellytettäviä välttämättömiä syitäkään.

Hallitus ja työnantaja kyseenalaistavat esimerkiksi Kansainvälisen työjärjestö ILOn sopimusten sitovuuden ja väittävät, että esitetyt muutokset eivät puutu työtaisteluoikeuden keskeiseen sisältöön.
- Poliittisen työtaisteluoikeuden rajoittaminen rajoittaa samalla työntekijöiden sanan- ja mielipiteenvapautta. Näin puututaan perusoikeuksiin. Tukityötaistelujen rajoittaminen puolestaan vaikuttaa työtaistelun vaikuttavuuteen ja sen myötä pääriidan työntekijäpuolen oikeuteen vaikuttaa työehtoihinsa, järjestöt korostavat.

Ilmoitusvelvollisuuden ulottaminen poliittisiin ja tukityötaisteluihin hidastaa niiden järjestämistä ja voi pidentää työriidan ratkaisua. Poliittisten työnseisausten rajoittaminen 24 tuntiin johtaa siihen, että lievempiä keinoja ei kannata käyttää, jos siten menettää oikeutensa jatkossa osoittaa mieltä työ- ja sosiaalilainsäädännön heikennyksiä vastaan.

Työtaisteluiden seuraamusten osalta lakimuutokset rikkovat voimassa olevan, työehtosopimuslaissa säädetyn järjestelmän kokonaisuuden ja lisäävät epätasapainoa työmarkkinaosapuolten välillä. Esimerkiksi hyvityssakkoja korotetaan roimasti, mutta työnantajien työehtosopimuksen rikkomista koskevia seuraamuksia ei koroteta. Yksittäisen työntekijän saattaminen vastuuseen työrauhavelvollisuuden vastaisesta työtaistelusta on järjestöjen mielestä täysin kohtuutonta.
- Vastuun mahdollisista työrauhavelvollisuuden vastaisista toimista on jatkossakin kohdistuttava vain järjestöihin, SAK, Akava ja STTK edellyttävät.

Myös lakiesityksen vaikutukset on järjestöjen mukaan arvioitu puutteellisesti.

SAK, AKAVA ja STTK korostavat, että lakko-oikeutta rajoittamalla työrauha ei edisty.
- Muissa Pohjoismaissa työmarkkinajärjestelmän perusrakenteesta vallitsee yhteinen näkemys, jota tuetaan lainsäädännöllä ja instituutioiden yhteistyöllä. Työmarkkinoiden sääntely pyrkii tasapainoon ja pitkäjänteisyyteen. Yritysten ja työntekijöiden näkökulmasta polarisoitunut ja poliittisten suhdanteiden mukaan toimiva työmarkkina luo epävarmuutta. Puuttumalla työntekijöiden asemaan ja oikeuksiin Suomessa näin rajusti tiedossa on enemmän turbulenssia kuin työrauhaa.   

Lisätietoja:
Rami Lindström, työmarkkinapäällikkö, SAK, puhelin 045 670 9550
Hannele Fremer, johtava asiantuntija, Akava, puhelin 050 526 3340
Minna Ahtiainen, johtaja, STTK, puhelin 050 3877030        

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 13 jäsenliittoa ja noin puoli miljoonaa jäsentä.

Olemme työssämme vastuullisia, oikeudenmukaisia ja rohkeita. Visiomme on hyvinvoiva ja menestyvä työntekijä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta STTK ry.

STTK: Työtaisteluoikeutta rajoitetaan ilman hyväksyttäviä syitä ja poikkeuksellisen vajavaisella lainvalmistelulla29.2.2024 15:11:05 EET | Tiedote

Hallituksen esitys työrauhalainsäädännön muutoksista siirtyy tänään eduskuntakäsittelyyn. Muutoksilla muun muassa rajataan oikeutta tukilakkoihin ja poliittisiin työtaisteluihin, säädetään niille ennakkoilmoitusvelvollisuus sekä korotetaan hyvityssakkojen määrää työrauhavelvoitteen vastaisista työtaisteluista. Uuden sääntelyn on tarkoitus astua voimaan heinäkuun alussa. STTK ei hyväksy muutoksia. - Hallituksen esitykseen sisällytetyille työtaisteluoikeuden rajoituksille ei ole perusoikeuksien ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten näkökulmasta hyväksyttäviä syitä, johtaja Minna Ahtiainen korostaa. STTK:n mielestä hallitusohjelman tarkat kirjaukset työtaisteluoikeuden rajoittamiseksi eivät antaneet sijaa aidolle kolmikantaiselle lainvalmistelulle. - Valmisteluaika oli epärealistisen lyhyt, eikä se mahdollistanut huolellista lainvalmistelua. Palkansaajapuolen edustajille varattiin työryhmässä mahdollisuus esittää näkemyksiään valmistelun kohteena olevasta sääntelystä, mutta näkemykset

STTK laski Fat Cat Day:n: Johdon ansiot kasvavat Suomessa nopeasti suhteessa talouskasvuun28.2.2024 06:00:00 EET | Tiedote

Palkansaaja on tänään (28.2.2024) tienannut pörssiyhtiön toimitusjohtajan yhden päivän palkan. Tilastokeskuksen yksityisen sektorin palkansaajan mediaanipalkkaa on verrattu vaihdetuimpien pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien mediaanipalkkoihin. Toimitusjohtajien palkkatiedot perustuvat yhtiöiden palkitsemisraportteihin. Vertailun perusteella palkansaaja tienaa pörssiyhtiön toimitusjohtajan päiväpalkan 42 päivässä. STTK on useita vuosia laskenut niin sanotun Fat Cat Day´n. Viime vuonna vastaava luku oli 44 päivää. Tänä vuonna laskennassa oli toista vuotta käytössä menetelmä, jossa mukaan otetaan OMX Helsinki 25 -indeksin yhtiöiden toimitusjohtajien palkat. Laskennassa huomioidaan sekä varsinaiset palkat että erilaiset palkitsemisjärjestelyt ja johtajien palkansaajaa pidempi työaika. Toimitusjohtajien palkitseminen koostuu usein peruspalkasta ja erilaisista tulospalkkausjärjestelmistä. Ansiot laskevat esimerkiksi toimitusjohtajan vaihtuessa ja heikompien talous- ja tulostilanteiden takia. O

STTK on tyytymätön paikallisen sopimisen lainvalmisteluun15.2.2024 16:01:27 EET | Tiedote

Hallitusohjelman paikallista sopimista koskevia kirjauksia on valmisteltu työ- ja elinkeinoministeriön kolmikantaisessa työryhmässä. Työ päättyi 14.2. STTK ei ole tyytyväinen lainvalmisteluun ja jättää mietintöön eriävän mielipiteen. ─ Työtä on tehty tiukassa aikataulussa ja valmistelussa on ollut kiire. Hallitusohjelman tarkat kirjaukset lopputuloksesta eivät ole mahdollistaneet aitoa kolmikantaista valmistelua. Palkansaajapuolen näkemyksiä ei myöskään juurikaan ole huomioitu mietinnössä, STTK:n neuvottelija, juristi Sanna Rantala painottaa. Esitys ei kunnioita työehtosopimusosapuolten sopimusvapautta, koska työehtosopimuksessa sovitut järjestelyt voidaan ohittaa lainsäädännöllä. Mietintö ei myöskään huomioi riittävästi Kansainvälisen työjärjestö ILOn sopimuksista johtuvia velvoitteita muun muassa luottamusmiehen aseman suojelemisesta. Myöskään ammattiyhdistyksen edellytyksiä valvoa ja parantaa jäsentensä työehtoja tehokkaasti kollektiivisin sopimuksin ei huomioida riittävästi. Sopimi

STTK: Hyvinvointialueista ei ole säästöautomaatiksi – kansalaiset ansaitsevat palvelunsa13.2.2024 05:55:00 EET | Tiedote

Hyvinvointialueiden tulevaisuus puhuttaa, eikä loppua näy. Tiukka julkinen talous haastaa mahdollisuutta rahoittaa erityisesti väestön ikääntymisen seurauksena nousevia menoja. Rahapulassa myös reilua alijäämää tekeviltä hyvinvointialueilta odotetaan toimia, mutta säästökeskustelu kaipaa muistutusta todellisuudesta. ─ Hyvinvointialueet ovat olemassa, jotta kansalaiset saavat tarvitsemansa palvelut. Rahoituksen takia heikosti toimivilla tai heikosti saatavilla olevilla palveluilla on hinta, joka mitataan lopulta ihmishengissä, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola huomauttaa. STTK osallistuu hyvinvointialueiden rahoituksesta käytävään keskusteluun julkaisemalla tänään aihetta käsittelevän pamfletin ja käsittelemällä teemaa talousseminaarissaan. Suomessa palvelut suhteellisen kustannustehokkaita Hyvinvointialueiden palvelut näyttäytyvät kansainvälisessä vertailussa kustannuksiltaan kohtuullisina. Suhteessa bruttokansantuotteeseen Suomi käyttää rahaa monia Pohjoismaita vähemmän. Sen sijaan as

STTK:n hallitus: Pääministerillä on avaimet työmarkkinalukon avaamiseen12.2.2024 13:08:48 EET | Tiedote

STTK:n hallitus on huolissaan jatkuvasti lisääntyvästä vastakkainasettelusta maan hallituksen ja ammattiyhdistysliikkeen välillä. Työmarkkinoilla kuohunta ei osoita laantumisen merkkejä, ja hallitus vie työelämää ja sosiaaliturvaa heikentävää lainsäädäntöä eteenpäin ohjelmansa mukaisesti. ─ Eripura vain syvenee. Lopputalven ja kevään aikana tullaan näkemään lisää työmarkkinahäiriöitä, lakkoja ja mielenilmauksia. Jos hallitus itsepäisesti vie hallitusohjelmaan kirjatut muutokset sellaisenaan läpi, tilanne heijastuu työmarkkinapöytiin ja seuraavasta työmarkkinakierroksesta uhkaa tulla hyvin hankala, puheenjohtaja Antti Palola ennustaa. STTK korostaa, että se ei halua uhitella, vaan haluaa aitoa kolmikantaista lainvalmistelua. ─ Tähän saakka kolmikanta on ollut teatteria, jossa keinot hallitusohjelman tavoitteisiin pääsemiseksi on annettu työryhmille etukäteen ja siten viety neuvottelutoiminnalta pohja pois. Aito neuvottelu on sitä, että asetetaan tavoitteet, sitten etsitään keinot niiden

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye