Nyt on viimeinen hetki herätä – PISA-tulokset kertovat karua kieltä Suomen koulutusjärjestelmästä, Kemianteollisuus vaatii välittömiä toimia

Suomen laskusuhdanne oppimista mittaavissa PISA-tuloksissa jatkuu. OECD:n tiistaina 5. joulukuuta julkistamissa tuloksissa kaikki Suomen tulokset eri oppimisen osa-alueilla putosivat selvästi. Tutkimus toteutettiin vuonna 2022. Tällä kertaa tutkimuksessa painotettiin matematiikkaa, jossa Suomen pistemäärien keskiarvo oli 484, kun aiemmalla kerralla (2018) keskiarvo oli 507 pistettä. Suomen huippuvuonna 2006 pistekeskiarvo oli 548.

Suomi on tipahtanut matematiikan osaamisessa vuonna 2006 saavutetulta maailman kakkostilalta sijalle 20.

Sama synkkä trendi näkyi kaikissa Suomen tuloksissa. Lukutaidossa on tapahtunut merkittävä heikkeneminen. Suomen keskiarvo oli 490, eli peräti 30 pistettä vähemmän kuin aiemmalla arviointikierroksella (520). Huippuvuonna 2006 keskiarvo oli 547. Myös luonnontieteissä nähtiin laskua, kun keskiarvo oli 511 – edellisellä kerralla 522 ja vuonna 2006 keskiarvo oli 563.

Kaikki Suomen Pisa-mittaustulokset ovat laskeneet jo vuodesta 2006, joten voi hyvällä syyllä sanoa Suomen ylpeydenaiheen, maailman parhaaksi kutsutun koulutusjärjestelmän, olevan hälytystilassa.

Kemianteollisuuden osaamisen ja vetovoiman johtava asiantuntija Anni Siltanen on Suomen PISA-tulosten romahtamisesta erittäin huolissaan.

– Teollisuudessa tarvitsemme monipuolista osaamista innovoimaan ja toteuttamaan uuden sukupolven kestävämpiä ja vastuullisempia tuotteita ja tuotantoteknologioita teollisuuden tarpeisiin. Osaamista tarvitaan EU:n lisäksi globaalilla tasolla, Siltanen sanoo.

Jos osaamisen taso Suomessa jatkaa laskuaan, tilanne tulee olemaan todella vaikea. Suomi uhkaa jäädä osaamisessa verrokkimaiden kyydistä – etenkin, kun osaamisen laskun lisäksi haasteita tuo myös huutava tarve huippuosaajista.

– Nyt on viimeinen hetki herätä. Tarvitsemme hallitukselta nopeita toimia heti hallituskauden alkupuolella. Hallitusohjelmasta löytyvän valtakunnallisen matemaattis-luonnontieteellisen LUMA-strategian toimenpiteet tulee viipymättä ottaa käyttöön. Luokanopettajien LUMA-valmiuksia tulee kasvattaa ja varmistaa oikeanlainen oppimisympäristö. Lisäksi lapsia ja nuoria tulee kannustaa tiedealoille lasten ja nuorten keinoin, sanoo Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mika Aalto.

– Meille jokainen osaaja on huippuosaaja. Siksi tarvitsemme matemaattis-luonnontieteellisiä huippukyvykkyyksiä. Mistä saamme näitä huippuja tulevaisuudessa? Aalto kysyy.

Siltanen toteaa, että tulisi pian selvittää, mistä osaamisen tason lasku johtuu. Onko olemassa joitain konkreettisia toimia, joihin Suomi voisi ryhtyä jo nyt? Siltasen mukaan tulisi selvittää ennen kaikkea se, mitä Suomen verrokkimaat tekevät eri tavalla kuin Suomi.

– Mitä voisimme oppia heiltä, jotta saamme osaamiskäyrän uudelleen noususuhdanteiseksi? Erityisesti matemaattis-luonnontieteellisen osaamisen rapautuminen on uhka Suomen tulevaisuuden kilpailukyvylle.

Suomen heikot PISA-tulokset ovat huolestuttaneet Kemianteollisuudessa jo pitkään, ja huoli nousi esiin muun muassa lokakuussa järjestetyssä Kemianteollisuuden Osaamisfoorumissa. Asia tulee esiin säännöllisesti myös kemianteollisuuden asiantuntijoiden kansainvälisissä tapaamisissa.

PISA (Programme for International Student Assessment) on OECD:n jäsenmaiden yhteinen tutkimusohjelma, joka tutkii 15-vuotiaiden oppimista ja tuottaa vertailukelpoista tietoa. PISA tutkii matemaattis-luonnontieteellisen osaamisen lisäksi lukutaitoa.