Yrittäjien Kinnunen Pisa-tuloksista: Lukutaidon romahdus huolestuttavaa

OECD:n PISA-tutkimuksen tulokset julkistettiin tiistaina. Suomi sijoittui tällä kertaa matematiikassa 20. sijalle, lukutaidossa Suomi oli 14:s ja luonnontieteiden osaamisessa yhdeksäs. Lukutaito heikkeni merkittävästi.

Matematiikan taidoissa kehityksen kaari on ollut hitaasti laskeva. Vuoden 2006 toiselta sijalta on tultu tasaisesti alaspäin viime kerran 16. sijalle ja tällä kertaa sijalle 20.

– Vaikka maiden vertailu ei ole tässä pääasia, se osoittaa kehityksen suunnan. Matematiikan taitoja tarvitaan kaikessa elämässä. Oppiminen vaatii toistoa ja harjoittelua, myös ulkoa opettelua. Ehditäänkö koulussa nykyään laskemaan tarpeeksi matematiikan tehtäviä monien projektien, ilmiöiden ja teemapäivien tiimellyksessä, Suomen Yrittäjien koulutuspolitiikan asiantuntija Mikko Kinnunen kysyy. 

Tyttöjen ja poikien erot pysyivät Suomessa ennallaan tyttöjen pärjätessä edelleen paremmin. Maahanmuuttajien ja syntyperäisten suomalaisten oppilaiden osaamiserot olivat kaventuneet. Huippuosaajia oli vähemmän kuin aikaisemmin. Heikkojen osaajien määrä kasvoi.

PISA-tutkimus seuraa oppimistuloksia 81 maassa ja laittaa 15-vuotiaiden oppimistulokset järjestykseen.

– Se antaa tietoa suomalaisen koulutuksen vahvuuksista ja kehittämiskohteista, aiheita jatkotutkimuksiin ja koulutuspolitiikan kehittämiseen, Kinnunen kiteyttää.  

Suomalaisten peruskoululaisten osaamisen taso on laskenut loivasti jo pitkään. Vaikka matematiikassa ei ole kysymys romahduksesta ja oppimistulokset ovat edelleen kansainvälisesti korkealla tasolla, kehityksen suunta on väärä.

– Maailman onnellisimman maan yksi salaisuus on se, että jokainen lapsi on voinut edetä taustasta riippumatta niin pitkälle kuin intoa ja rahkeita riittää. Tämä ei enää toteudu, kun yhteiskuntamme eriarvoistuu ja jakaantuu. Tasa-arvo rapautuu alueellisesti, mutta myös kotitaustan vuoksi. Tämä näkyy oppimistuloksissa. Eriytymiskehityksen kelkka on käännettävä ripeästi, Kinnunen vaatii. 

Kinnunen esittää oppimistulosten nostamiseksi mm. Tiktokin koukuttavimman version käytön rajoittamista lasten osalta, perheiden vahvaa tukemista, toiminnallista pedagogiikkaa pojille ja yhdessä tekemisen taitojen opettelua.

– Tiktokin eurooppalainen versio ei ole enää käytössä edes Kiinassa. Eurooppalaisen version käyttöä olisi hyvä rajoittaa Suomessa lasten osalta, koska se koukuttaa ja varastaa lasten ajan. Hektisten 10–15 sekunnin videoiden jatkuva katsominen vaikuttaa haitallisesti kehittyviin aivoihin ja vaikeuttaa keskittymistä. Emme saa seurata sivusta, kun lapsiamme ohjataan algoritmeilla riippuvuuteen, joka aiheuttaa pahoinvointia, vaikeuttaa koulutyötä ja laskee oppimistuloksia, Kinnunen sanoo.