Keskuskauppakamari: Pisa-tulosten kääntäminen nousuun hallituksen tavoitteeksi

”Laskua on tullut yhtäjaksoisesti vuodesta 2006 lähtien. Suomella oli maailman paras perusopetus, mutta olemme onnistuneet heikentämään sitä itse väärillä päätöksillä”, Romakkaniemi toteaa.

Pisa-tulosten laskun syiksi on esitetty erilaisia tekijöitä, kuten rahoituksen supistuminen, kännyköiden tulo kouluihin, vapaa-ajan lukemisen vähentyminen tai suomea tai ruotsia äidinkielenään puhumattomien maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten osuuden kasvu oppilaiden joukossa.

Romakkaniemi pitää kuitenkin näitä lähinnä tekosyinä.

”Ikäluokkien pienetessä resurssit per oppilas eivät ole laskeneet merkittävästi. Kännykät, lukeminen ja maahanmuuttajien määrän kasvu ovat ilmiöitä, jotka eivät myöskään kokonaisuudessaan merkittävästi poikkea maissa, jotka ovat onnistuneet parantamaan tuloksiaan”, Romakkaniemi sanoo.

PISA-tulokset eivät luonnollisesti kerro kaikkea koulutuksen tai oppimisen tasosta, mutta standardisoituina testeinä ne kertovat suhteellisesta asemasta verrattuna muihin sekä suunnasta, jonne Suomi on menossa.

”Enemmän kuin kasvatustieteellistä koulutusta, näiden tulosten tulkinnassa tarvitaan tilastotieteellistä tulkintaa ja logiikkaa. On arvioitava kriittisesti niitä muutoksia, joita perustaitojen opetuksen määrässä ja metodeissa on tehty vuosituhannen vaihteen paikkeilla ja sen jälkeen”, Romakkaniemi sanoo.

Keskuskauppakamari pitää Orpon hallitusohjelmassa linjattuja toimia tilanteen korjaamiseksi oikeansuuntaisina, mutta riittämättöminä. Esimerkiksi rahoituksen lisääminen perusopetuksen alkupäähän, tarkemmat vaadittavan osaamistason kuvaukset perustaidoissa eri luokka-asteilla sekä kännyköiden kieltämisen helpottaminen häiritsemästä tunteja ovat kaikki ongelmiin puuttumista.

”Tarvitaan kuitenkin enemmän toimia. Tällaisia ovat esimerkiksi tuntimäärien lisääminen perustaitojen opetuksessa koulupäivää pidentämällä ja aiemmin huipputuloksia tuottaneiden opetusmetodien palauttaminen”, Romakkaniemi vaatii.

Romakkaniemi ehdottaa hallitukselle myös objektiivisen ja kriittisen, ulkopuolisen analyysin teettämistä siitä, mikä koulutuspolitiikassamme ja opetussuunnitelmissa on mennyt vikaan tällä vuosituhannella. Saman työn yhteydessä pitää myös analysoida mitä on tehty oikein maissa, jotka ovat samalla ajanjaksolla parantaneet tuloksiaan ja menneet ohi Suomesta.

”Analysoimalla tekemämme virheet, oppimalla paremmin pärjänneiltä sekä luomalla tältä pohjalta mallin peruskoulu 2.0 -päivitykselle, voimme taata maamme tulevat kilpailuedut: koulutuksellisen tasa-arvon, laajan sivistyksen sekä pohjan maamme huippuosaamiselle myös tulevaisuudessa”, Romakkaniemi sanoo.