Viron opetus- ja tiedeministeri Kristina Kallas kertoo maan PISA-menestyksen salaisuuden – Kemianteollisuus: Suomen on otettava Virosta mallia

Viron opetus- ja tiedeministeri Kristina Kallas on iloinen maansa menestyksestä PISA-tuloksissa. Kallas kommentoi asiaa tiistaina Kemianteollisuudelle, joka tekee tiivistä yhteistyötä Viron eri asiantuntijatahojen kanssa luonnontieteiden osaamisen ja vetovoiman parantamiseksi.

– Viro pärjäsi jälleen hyvin PISA-vertailussa. Se kertoo siitä, että maamme on koulutuksessa Euroopan ehdotonta huippua, Kallas sanoo Kemianteollisuudelle.

Viro on ollut viime vuosina yksi PISA-vertailun tähdistä. Tänä vuonna maa sijoittui matematiikassa sijalle 7, parhaana eurooppalaisena maana, pistekeskiarvolla 510. Suomen sijoitus matematiikassa putosi sijalle 20.

Kallaksella on selkeä kanta siihen, mitä Viron kouluissa tehdään oikein – ja mikä on maan PISA-menestyksen salaisuus.

– Tulosten mukaan iso osa virolaislapsista hallitsee matematiikan perustason. Tämä taas tarkoittaa sitä, että Virossa opettajat kiinnittävät luokassa tasapuolisesti huomiota kaikkiin lapsiin.

Viro ei pärjää pelkästään matematiikassa vaan myös muilla osaamista mittaavilla PISA-tutkimuksen alueilla. Luonnontieteissä Viron pisteiden keskiarvo on 526 ja sijoitus 6:s. Lukemisessa Viro oli sijalla 6, pisteiden keskiarvo oli 511. Suomen sijoitus lukutaidossa oli 14:s ja luonnontieteissä yhdeksäs.

– Saavutamme huipputuloksen – emme vain kaikkein kyvykkäimpien oppilaidemme avulla – vaan myös sillä, että kaikkien lasten oppimistulokset ovat keskituloksen yläpuolella, Kallas tiivistää ja lisää:

– Syy menestykseemme on ennen kaikkea virolaisten opettajien ammattitaito.

Haasteisiin oli varauduttu

Viron opetusministeriön asiantuntija, Viron koulutusjärjestelmän muutoksesta kirjan kirjoittanut Maie Kitsing sanoo, että menestys viimeisimmässä PISA-vertailussa johtuu Viron erittäin hyvästä sopeutumiskyvystä kriisiolosuhteissa, joissa resurssit ovat olleet rajalliset.

– PISA-testi suoritettiin pian koronapandemian jälkeen. Pandemia oli normaalille kouluelämälle kova isku. Kuitenkin Viron vuosia tekemä työ digitaalisuuden eteen tuotti pandemian aikaan tulosta.

Kitsing kertoo tarkemmin toimintatavoista, jotka auttoivat lapsia oppimaan myös korona-aikana.

– Kouluissa valtaosalla opettajista oli tarvittavat digitaaliset valmiudet, ja ne, joilta sellaiset puuttuivat, saivat tukea sekä kollegoiltaan että Viron valtiolta. Kouluissa oli tarpeeksi tietokoneita, digitaalisiin oppikirjoihin ja muihin digitaalisiin materiaaleihin oli ilmainen pääsyoikeus. Toisin sanoen yleiset valmiudet, jotka ovat olleet kansallisessa opetussuunnitelmassa jo vuosien ajan, kuten esimerkiksi oppimisvalmius, olivat erityisen hyödyllisiä korona-aikana.

Olennaista oli Kitsingin mielestä se, että Viro oli jo ennen koronapandemiaa ennakoinut digitaalisessa oppimisessa eteen tulevia haasteita.

– Viro ei ollut vain valmistautunut, vaan perusteellisesti varustautunut kohtaamaan digitaalisen oppimisen haasteet, hän summaa.

Kitsing on yhtä mieltä ministeri Kallaksen kanssa siitä, että virolaisten opettajien hyvällä ammattitaidolla on PISA-tuloksissa iso merkitys. Opettajat pystyvät Kitsingin mukaan tarvittaessa sopeutumaan nopeasti muuttuviin tilanteisiin ja muuttamaan toimintatapojaan. Virossa on monien muiden Euroopan maiden tapaan ollut pulaa opettajista viimeisten viiden vuoden ajan, mutta koulut ovat onnistuneet löytämään osaavia opettajia ja tarjoamaan heille tarvittavaa täydennyskoulutusta.

Suomen tulee oppia Virolta

Koska Suomen tulokset jatkuvasti laskevat, on korkea aika selvittää, mitä Viro tekee toisin ja mistä toimenpiteistä Suomelle voisi olla hyötyä. Tämä selvitystyö tulee käynnistää viipymättä.

– Virossa tuetaan opiskelijoita monipuolisesti. Huippukyvykkyyksiä haastetaan kehittymään entisestään. Lapsille ja nuorille on tarjolla runsaasti myös koulupäivän jälkeistä, luonnontieteellis-matemaattisen kiinnostuksen heräämistä tukevaa harrastustoimintaa. Ainakin näihin asioihin tehdyt investoinnit näkyvät tuloksissa, sanoo Kemianteollisuus ry:n johtava asiantuntija Anni Siltanen, joka on jo vuosien ajan selvittänyt Viron ja Suomen välisten oppimiserojen syitä.

Hallitusohjelmassa kiinnitetään huomiota sekä osaamistason laskuun että luonnontieteellis-matemaattisten aineiden (LUMA) valmiuksien parantamiseen. Nämä toimenpiteet pitäisi käynnistää viipymättä.

PISA-tutkimuksissa painotettiin tänä vuonna matematiikkaa, jossa Suomen pistemäärien keskiarvo oli 484. Alaspäin on tultu reippaasti viime mittauskerrasta eli vuodesta 2018, jolloin Suomen pistekeskiarvo oli 507. Kun Suomi pärjäsi matematiikassa parhaiten, pistekeskiarvomme oli 548. Vuosi oli 2006.

Sen jälkeen Suomen sijoitus on vuosi toisensa jälkeen merkittävästi laskenut. Laskua on tapahtunut matematiikan lisäksi myös muissa PISA-tutkimuksen osa-alueissa, eli luonnontieteissä ja lukutaidossa. Luonnontieteissä Suomen sijoitus oli tänä vuonna 9, kun se vuonna 2018 oli 6. Pisteiden keskiarvo oli 511. Lukutaidossa sijoitus oli 14, kun se vuonna 2018 oli 7. Pisteiden keskiarvo oli 490.

PISA (Programme for International Student Assessment) on OECD:n jäsenmaiden yhteinen tutkimusohjelma, joka tutkii 15-vuotiaiden oppimista ja tuottaa vertailukelpoista tietoa. PISA tutkii matemaattis-luonnontieteellisen osaamisen lisäksi lukutaitoa.