Kokkolan kaupunki

Kasvukaupunkien verkosto aloittaa virallisesti

Jaa

Keskisuuret kaupungit ovat valmistelleet kuluvana vuonna kasvukaupunkien edunvalvontaverkostoa. Sen tarkoitus on vahvistaa yhteistä sanomaa kansallisessa ja eurooppalaisessa kaupunkipolitiikassa ja lisätä vuoropuhelua valtiokumppanin suuntaan. Kyse on voimallisesta toimijasta.

Ilmakuva Kokkolan keskustasta rautatieltä merelle päin

Suomen 16 keskisuuresta (40 000-100 000 asukasta) kaupungista päätöksen verkostoon liittymisestä on tehnyt jo 13 kaupunkia. Uuden foorumin isäntäorganisaationa aloittaa Hämeenlinnan kaupunki. Verkosto on jo tehnyt aktiivista vaikuttamistyötä ja ottanut kantaa esimerkiksi hallituksen kaavailemiin valtionosuuksien lisäleikkauksiin. Toiminta käynnistyy virallisesti vuoden 2024 alussa.

Kasvukaupunkien yhteistyö lähti liikkeelle aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n yhdessä Hypo-pankin, Rakennusteollisuus RT:n, Kuntaliiton sekä Hämeenlinnan, Hyvinkään ja Kokkolan kaupunkien kanssa toteuttaman, järjestyksessään kuudennen kaupunkipolitiikan tiekartan myötä. Tiekartan teemana oli keskisuurten kaupunkien renessanssi ja uusi tuleminen. Tarve yhteistyöverkoston ja yhteisen edunvalvontaverkoston perustamiselle oli yksi keskeisistä tiekartassa esitetyistä havainnoista.

”Tavoitteena on luoda ketterä ja vaikuttava verkosto 40 000 – 100 000 asukkaan kaupunkeja yhdistävien kysymysten esiin nostamiseksi ja parhaiden käytäntöjen jakamiseksi. Samalla tuomme ponnekkaasti esiin näiden kaupunkien merkitystä kansalliselle kaupunkipolitiikalle ja erilaisten alueiden elinvoimalle”, Kokkolan kaupunginjohtaja Stina Mattila toteaa.

Verkosto tähtää aktiiviseksi ja tunnustetuksi toimijaksi

Samalla kun 13 kasvukaupunkia päätti yhteiseen verkostoon liittymisestä, ne hyväksyivät keskinäisen yhteistyön sopimuksen sekä valtiokumppanuuden sopimusluonnoksen, josta neuvotellaan teemasopimusten muotoutuessa vuoden 2024 alussa. Sopimuksissa nostetaan esille kolme pääteemaa, joihin liittyvää yhteistyötä ja edunvalvontaa kasvukaupungit haluavat voimallisesti ja määrätietoisesti kehittää. Teemat kytkeytyvät erityisesti teollisuuden paluun edistämiseen, kansainvälistymiseen ja osaavan työvoiman saatavuuteen, kestävän yhdyskuntarakenteen suunnitteluun sekä kasvukaupunkien veto- ja pitovoiman vahvistamiseen.

Kasvukaupungit korostavat, että keskisuurten kaupunkien merkitys koko Suomen hyvinvointiyhteiskunnan menestymiselle ja kilpailukyvylle on korvaamatonta. Verkoston kaupungeissa asuu noin 830 000 asukasta ja ne ovat muun muassa merkittäviä maakunta- tai alueellisia keskuksia, työllistäjiä, kokonaisturvallisuuden ja hiilineutraalin yhteiskunnan rakentajia, innovaatioalustoja sekä investointikohteita.

Verkostoon ovat liittyneet Hämeenlinna, Hyvinkää, Kokkola, Kotka, Kouvola, Lappeenranta, Mikkeli, Pori, Porvoo, Rovaniemi, Salo, Seinäjoki ja Vaasa. Kajaanin kaupunki käsittelee liittymistä verkostoon joulukuussa.

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Kokkola. Meillä on laajempi horisontti

Kokkolan kaupunki on Keski-Pohjanmaan kaksikielinen maakuntakeskus, jossa asukkaita on noin 48.000. Kokkolan elinkeinoelämän veturi on kansainvälisestikin merkittävä kemianteollisuuden keskittymä, jota täydentävät Suomen suurin raideliikenne- ja panamaxsatama sekä monipuolinen yritystoimijoiden verkosto. Myös monipuoliset tapahtumat, matkailu ja loma-asuminen tuovat kaupunkiin kävijöitä.

Kuningas Kustaa II Aadolf perusti Kokkolan kaupungin 400 vuotta sitten Pohjanlahden rannalle. Meri on tuonut mukanaan vahvat kaupan ja logistiikan perinteet merenkulusta ja laivanrakennuksesta teollisuuteen ja sivistykseen. Sijainti meren ja lentoyhteyksien äärellä, pääradan ja E8-tien varrella varmistaa niin ihmisten, tavaroiden kuin ideoidenkin liikkuvuuden.

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kokkolan kaupunki

Stadsdirektör Stina Mattila deltar i självständighetsdagens festmottagning4.12.2025 14:16:39 EET | Pressmeddelande

Stadsdirektör Stina Mattila och hennes make deltar i republikens presidents självständighetsmottagning lördagen den 6 december. I år är temat för självständighetsdagens festmottagning Utbildning och bildning som byggstenar i det finländska samhället. Bland de inbjudna gästerna ser vi särskilt yrkesverksamma inom utbildning, till exempel meriterade lärare på olika utbildningsnivåer. Från Karleby stadsorganisation har även Tiina Vitka, speciallärare vid Kokkolan suomalainen lukio, och Harri Kangasniemi, rektor för Piispanmäen koulu, fått inbjudan till mottagningen. President Alexander Stubb besökte Karleby i början av september. Då deltog han i festligheterna i samband med Karleby Hamns 200-årsjubileum och bekantade sig med nya skolan och daghemmet i Biskopsbacken. Presidenten träffade också Karlebybor under ett evenemang för allmänheten som ordnades på Salutorget. Fredagen den 5 december deltar stadsdirektören i den traditionella självständighetsfesten som ordnas av Björneborgs brigad o

Kaupunginjohtaja Stina Mattila osallistuu itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolle4.12.2025 14:16:39 EET | Tiedote

Kaupunginjohtaja Stina Mattila puolisoineen osallistuu Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolle lauantaina 6. joulukuuta. Linnan juhlien teemana on tänä vuonna Koulutus ja sivistys suomalaisen yhteiskunnan rakentajana. Kutsuvieraiden joukossa nähdään erityisesti opetusalan ammattilaisia, kuten ansioituneita opettajia eri koulutusasteilta. Kokkolan kaupunkiorganisaatiosta kutsun ovat saaneet myös Kokkolan suomalaisen lukion erityisopettaja Tiina Vitka ja Piispanmäen koulun rehtori Harri Kangasniemi puolisoineen. Presidentti Alexander Stubb vieraili Kokkolassa syyskuun alussa, jolloin hän osallistui Kokkolan Sataman 200-vuotisjuhlallisuuksiin ja tutustui Piispanmäen kouluun ja päiväkotiin. Presidentti tapasi kokkolalaisia myös Kauppatorilla järjestetyssä yleisötilaisuudessa. Perjantaina 5.12. kaupunginjohtaja osallistuu perinteiseen Porin prikaatin ja Säkylän kunnan järjestämään itsenäisyyden juhlaan.

BIOLOGISKA ӏ FENOMEN Ur Jenny och Antti Wihuris stiftelses samling Karleby – Kajana – Riihimäki – Rovaniemi4.12.2025 09:00:00 EET | Pressmeddelande

Fri publicering 4.12.2025 Utställningen Biologiska ӏ Fenomen, som öppnar på K.H.Renlunds museum den 5.12, granskar de dynamiska relationerna mellan natur och människa, vetenskap och konst och hur de avspeglas i varandra. Utställningen riktar blicken mot vårt känsliga ekosystem och livets kretslopp – det som kan ses med blotta ögat och det som endast kan observeras genom mikroskop eller teleskop. Den mänskligt formade miljön återgår utan kontinuerlig skötsel till naturen, men återställs den någonsin till sitt ursprungliga tillstånd – och är det ens nödvändigt? Och vad händer med de naturfenomen som sker bortom människans påverkan?

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye