Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde

Hoidon jatkuvuusmalli Pohteella

Jaa

Hoidon jatkuvuuden ja hoito- ja palvelutakuun huomioiminen tarpeenmukaisten sosiaali- ja terveyskeskusten palvelujen järjestämisessä on yksi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissuunnitelman 2023–2025 tavoitteista. Toimenpiteiden kautta rakennetaan hoidon ja palvelun jatkuvuuden malli osaksi sote-keskusta, sovitetaan yhteen paljon palveluja tarvitsevien hoito ja määritetään Pohteen alueen asukkaille omatyöntekijät ja heitä tukevat moniammatilliset tiimit.

Kuva: Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Hoidon jatkuvuusmallia laajennetaan Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella. Kuva: Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue

Sosiaali- ja terveysministeriön Hoidon jatkuvuusmalli - Omalääkäri 2.0 -selvityksen loppuraportissa todetaan, että Suomen perusterveydenhuolto on hoidon jatkumattomuuden ja aliresursoinnin vuoksi kriisissä. Loppuraportissa ratkaisuksi ehdotetaan hoidon jatkuvuusmallia, jonka keskeisenä elementtinä on asiakkaan ja lääkärin välisen hoitosuhteen jatkuvuus, ja jossa asiakkaan hoidon tukena on omahoitaja ja tarvittaessa moniammatillisen tiimin muita jäseniä.

Vahva tieteellinen näyttö osoittaa, että hoidon jatkuvuuden myötä hoidon laatu paranee, sairastuvuus ja kuolleisuus vähenevät merkittävästi, terveydenhuollon palvelujen kokonaistarve ja -kustannukset pienenevät ja potilastyytyväisyys paranee. Hoidon jatkuvuusmallilla tuetaan kustannusten nousun hillitsemistä ja yhdenvertaisuuden paranemista terveydenhuollossa.

Pohteella hoidon jatkuvuusmalli on aiemmin otettu käyttöön Oulussa Tuiran ja Kontinkankaan hyvinvointikeskuksissa sekä Pudasjärven terveysasemalla. Tuiran hyvinvointikeskuksessa syksyllä 2022 pilotoidun hoidon jatkuvuusmallin kehitystyö palkittiinkin marraskuussa 2023 valtakunnallisilla Yleislääkäripäivillä vuoden kehittäjäyhteisö -kilpailun voitolla. Nyt Pohteella laajennetaan hoidon jatkuvuusmallin käyttöönottoa RRP2-hankkeessa tehtävän kehittämistyön kautta koko hyvinvointialueelle.

Hoidon jatkuvuusmallin käyttöönoton tavoitteena on parantaa hoidon saatavuutta ja jatkuvuutta perusterveydenhuollon organisaatioissa. Kehittämistyön kohderyhmänä ovat etenkin paljon palveluja käyttävät, monisairaat ja ikäihmiset.

Mitä muutokset tarkoittavat asukkaan näkökulmasta?

Pohteen alueen sote-keskusten palveluvalikoima ja resurssit poikkeavat toisistaan monin tavoin. Tämän seurauksena hoidon jatkuvuusmalli voi näyttäytyä erilaisena Pohteen alueen asukkaille.

Pohteen alueen sote-keskuksissa lähdetään rakentamaan toimintamalleja sellaisiksi, että ne tukevat paremmin ammattilaisen ja asiakkaan välisen hoitosuhteen jatkuvuutta. Hoitosuhteen jatkuvuus pyritään turvaamaan nimeämällä asiakkaalle omalääkäri, omahoitaja tai molemmat. Pohteen alueella nimeämiskäytännöissä on eroja. Osassa sote-keskuksista nimetään koko alueen väestölle kerralla omalääkäri, kun taas osa sote-keskuksista nimeää aluksi oman ammattilaisen hoidon jatkuvuudesta eniten hyötyville asiakkaille, kuten paljon palveluja käyttäville ja monisairaille. Hoidon jatkuvuusmalliin siirryttäessä pitkäaikaiset asiakassuhteet pyritään huomioimaan pitämällä pysyvät hoitosuhteet voimassa. Päivystyksellisessä vastaanottotyössä asiakkaan ja ammattilaisen välistä hoidon jatkuvuutta ei pystytä aina huomioimaan, vaan siinä asiakkaiden hoito tapahtuu jatkossakin asiakaskohtaisesti oikean ammattilaisen toimesta.

Koko Pohteen alueella pyritään kiinnittämään huomiota koko väestön hoidon jatkuvuuteen ja kehitetään ammattilaisten välisiä konsultaatiokäytäntöjä hoidon jatkuvuus huomioiden. Tavoitteena Pohteen alueella on myös tiivistää kuntoutuspalvelujen, mielenterveys- ja päihdepalvelujen, sosiaalipalvelujen ja terveyden- ja sairaanhoidon palvelujen yhteistyötä sote-keskuksissa. Uusilla toimintamalleilla tavoitellaan sujuvampaa moniammatillista yhteistyötä, tiimityön hyötyjä ja parempaa diagnostiikan ja hoidon koordinaatiota.

Pyrimme tiedottamaan jatkossa tarkemmin toimintamallin alueellisista eroista eri sote-keskuksissa Pohteen verkkosivujen blogin kautta sekä yhteistyössä alueen kuntien kanssa.

RRP2-hanke on osa Suomen kestävän kasvun ohjelman jatkumoa, jolla pyritään tukemaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. Suomen kestävän kasvun ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde vastaa yli 415 000 asukkaan hyvinvoinnista, terveydestä ja turvallisuudesta 1.1.2023 alkaen. Työllistämme noin 18 500 sosiaali- ja terveysalan sekä pelastustoimen osaajaa. Yhdessä tarjoamme Pohjois-Pohjanmaan ihmisille tukea elämään ja apua terveyteen tai hätään aiempaa paremmin. Toimimme vaikuttavasti ja uusin tavoin – samalla henkilöstöömme panostaen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde

Pohde järjestää hyvinvointialueen palvelujen muutossuunnitelmiin liittyvät asukastilaisuudet Iissä, Reisjärvellä, Kalajoella, Kuusamossa ja Ylivieskassa29.2.2024 08:39:45 EET | Tiedote

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue järjestää paikallisia asukastilaisuuksia tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman liittyvistä toimenpidesuunnitelmista. Tilaisuuksia järjestetään niillä paikkakunnilla, joiden palveluihin on suunniteltu esimerkiksi yksiköiden lakkauttamisia. Tilaisuudet aloitetaan Iistä keskiviikkona 13.3. Muita paikkakuntia ovat Reisjärvi (25.3.), Kalajoki (27.3.), Kuusamo (2.4.) ja Ylivieska (4.4.).

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye