Hoidon jatkuvuusmalli Pohteella

Sosiaali- ja terveysministeriön Hoidon jatkuvuusmalli - Omalääkäri 2.0 -selvityksen loppuraportissa todetaan, että Suomen perusterveydenhuolto on hoidon jatkumattomuuden ja aliresursoinnin vuoksi kriisissä. Loppuraportissa ratkaisuksi ehdotetaan hoidon jatkuvuusmallia, jonka keskeisenä elementtinä on asiakkaan ja lääkärin välisen hoitosuhteen jatkuvuus, ja jossa asiakkaan hoidon tukena on omahoitaja ja tarvittaessa moniammatillisen tiimin muita jäseniä.

Vahva tieteellinen näyttö osoittaa, että hoidon jatkuvuuden myötä hoidon laatu paranee, sairastuvuus ja kuolleisuus vähenevät merkittävästi, terveydenhuollon palvelujen kokonaistarve ja -kustannukset pienenevät ja potilastyytyväisyys paranee. Hoidon jatkuvuusmallilla tuetaan kustannusten nousun hillitsemistä ja yhdenvertaisuuden paranemista terveydenhuollossa.

Pohteella hoidon jatkuvuusmalli on aiemmin otettu käyttöön Oulussa Tuiran ja Kontinkankaan hyvinvointikeskuksissa sekä Pudasjärven terveysasemalla. Tuiran hyvinvointikeskuksessa syksyllä 2022 pilotoidun hoidon jatkuvuusmallin kehitystyö palkittiinkin marraskuussa 2023 valtakunnallisilla Yleislääkäripäivillä vuoden kehittäjäyhteisö -kilpailun voitolla. Nyt Pohteella laajennetaan hoidon jatkuvuusmallin käyttöönottoa RRP2-hankkeessa tehtävän kehittämistyön kautta koko hyvinvointialueelle.

Hoidon jatkuvuusmallin käyttöönoton tavoitteena on parantaa hoidon saatavuutta ja jatkuvuutta perusterveydenhuollon organisaatioissa. Kehittämistyön kohderyhmänä ovat etenkin paljon palveluja käyttävät, monisairaat ja ikäihmiset.

Mitä muutokset tarkoittavat asukkaan näkökulmasta?

Pohteen alueen sote-keskusten palveluvalikoima ja resurssit poikkeavat toisistaan monin tavoin. Tämän seurauksena hoidon jatkuvuusmalli voi näyttäytyä erilaisena Pohteen alueen asukkaille.

Pohteen alueen sote-keskuksissa lähdetään rakentamaan toimintamalleja sellaisiksi, että ne tukevat paremmin ammattilaisen ja asiakkaan välisen hoitosuhteen jatkuvuutta. Hoitosuhteen jatkuvuus pyritään turvaamaan nimeämällä asiakkaalle omalääkäri, omahoitaja tai molemmat. Pohteen alueella nimeämiskäytännöissä on eroja. Osassa sote-keskuksista nimetään koko alueen väestölle kerralla omalääkäri, kun taas osa sote-keskuksista nimeää aluksi oman ammattilaisen hoidon jatkuvuudesta eniten hyötyville asiakkaille, kuten paljon palveluja käyttäville ja monisairaille. Hoidon jatkuvuusmalliin siirryttäessä pitkäaikaiset asiakassuhteet pyritään huomioimaan pitämällä pysyvät hoitosuhteet voimassa. Päivystyksellisessä vastaanottotyössä asiakkaan ja ammattilaisen välistä hoidon jatkuvuutta ei pystytä aina huomioimaan, vaan siinä asiakkaiden hoito tapahtuu jatkossakin asiakaskohtaisesti oikean ammattilaisen toimesta.

Koko Pohteen alueella pyritään kiinnittämään huomiota koko väestön hoidon jatkuvuuteen ja kehitetään ammattilaisten välisiä konsultaatiokäytäntöjä hoidon jatkuvuus huomioiden. Tavoitteena Pohteen alueella on myös tiivistää kuntoutuspalvelujen, mielenterveys- ja päihdepalvelujen, sosiaalipalvelujen ja terveyden- ja sairaanhoidon palvelujen yhteistyötä sote-keskuksissa. Uusilla toimintamalleilla tavoitellaan sujuvampaa moniammatillista yhteistyötä, tiimityön hyötyjä ja parempaa diagnostiikan ja hoidon koordinaatiota.

Pyrimme tiedottamaan jatkossa tarkemmin toimintamallin alueellisista eroista eri sote-keskuksissa Pohteen verkkosivujen blogin kautta sekä yhteistyössä alueen kuntien kanssa.

RRP2-hanke on osa Suomen kestävän kasvun ohjelman jatkumoa, jolla pyritään tukemaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. Suomen kestävän kasvun ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä.