Maatilojen peltovalvonnan digitalisaatio tuo uusia mahdollisuuksia

Vuoden 2023 alusta jokaisessa EU-maassa on otettu käyttöön satelliittipohjainen maataloustoiminnan seurantajärjestelmä, ellei sitä ole otettu käyttöön jo aiemmin. Suomessa satelliitin ottamia kuvia tulkitsee Aimo-tekoäly, jonka algoritmia ELY-keskusten henkilöstö on kouluttanut tiiviisti. Vielä on älyllä opittavaa.

Tekoäly vertaa lohkolta otettua kuvasarjaa peltotukihakemuksella ilmoitettuihin tietoihin. Automaattisen, algoritmeihin perustuvan analyysin tuloksena saadaan tietoa kasvulohkojen maataloustoiminnasta, kuten maan muokkauksesta, niitosta, laidunnuksesta ja sadonkorjuusta. Aimo lähetti maatiloille yhteensä noin 33 000 lohkokohtaista selvityspyyntöä, koska satelliitin ottamat kuvasarjat eivät tekoälyn tulkinnan mukaan vastanneet viljelijän tukihakemuksen tietoja tai tehtyjä toimenpiteitä lohkoilla. Selvityspyynnöt lähetetään ja niihin vastataan Ruokaviraston Vipu-mobiili nimisen sovelluksen kautta. Selvityspyyntöjen käsittelystä ja hyväksymisestä vastasivat ensisijaisesti maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueet.

Tulevina vuosina viljelijät voivat saada analyysitiedot käyttöönsä esimerkiksi lannoituksen tarkentamista varten. Tekoälyn oppiessa analyysin pitäisi tarkentua ja sitä myöten selvityspyyntöjen vähentyä. Tänä vuonna Pohjois-Savossa lähetettiin 1640 selvityspyyntöä viljelijöille.

Maastotiedonkeruu ei ole valvontaa

ELY-keskusten henkilöstö ympäri Suomea on opettanut Aimoa, jotta se osaisi tulkita mahdollisimman oikein satelliitin lähettämiä kuvia. Opettamista sanotaan maastotiedonkeruuksi: käytännössä se tarkoittaa, että ELY-keskusten asiantuntijat käyvät kasvukauden aikana katsomassa yhdet ja samat peltolohkot useampaan kertaan. Reitti on viikoittain sama koko kasvukauden ajan.

Maastotiedonkeruun reitit ja lohkot koko maahan on määritellyt Ruokavirasto. Reittiin vaikuttaa kasvilaji eli se, minkä kasvuston havaitsemista tekoälylle halutaan opettaa ja lisäksi ajomatka pyritään pitämään kohtuullisena. Pohjois-Savon ELY-keskuksen valvontapäällikkö Pauli Lehtonen korostaa, että maastotiedonkeruu ei ole valvontaa. ELY-keskuksen auto pellon laidalla tosin kiinnittää monesti viljelijöiden huomion, jolloin asiaa saa selventää.

Perinteistä peltovalvontaa joudutaan kuitenkin satelliittiseurannasta huolimatta tekemään.

 
Kuinka tukiehtojen seurannan uuden järjestelmän käyttöönotto eli satelliittiseuranta on lähtenyt käyntiin ja kuinka se hyödyttää viljelijää?

Satelliittiseurannan käyttöönotto on lähtenyt hyvin käyntiin. Tekoäly tekee kaikesta saamasta aineistostaan analyysia toistuvasti. Kesällä pilviset päivät viivästyttivät analyysin tekoa. Tästä syystä tekoäly korjasi selvityspyyntölohkoja vielä elokuussakin. Mikäli tukihakemustietoihin teki muutoksia kesken kasvukauden, tekoäly joutui tekemään analyysin uudelleen, joka viivästytti myös analyysin valmistumista.

Maataloustukien saamisen edellytyksenä on edelleen erilaisten ehtojen ja vaatimusten noudattaminen. Uusi rahoituskausi on tuonut tähän periaatteeseen mukanaan ennaltaehkäisevän näkökulman. Vipu-palvelun automaattiset tarkisteet ovat jo olleet auttamassa viljelijää tukihaussa. Nyt satelliittiseuranta jatkaa siitä ja tuottaa kasvukauden aikana vielä enemmän tietoa.

Oikean, ajantasaisen tiedon avulla viljelijä voi pitää paremmin huolta tukiehtojen noudattamisesta ja valvoa omia etujaan. Satelliittiseurannan käyttöönotto sujuvoittaa maatalousbyrokratiaa, vaikka tekoälyllä onkin yhä opettelemista satelliittikuvien tulkinnassa, mainitsee Sydän Savon maaseutupalveluiden maaseutujohtaja Juha Nykänen.

Digitalisaatio on tuonut joustoa tukihakemuksen muutosmahdollisuuksiin verrattuna paperilomakkeiden aikakauteen, sillä maatilayrittäjä voi päivittää sähköistä tukihakemusta lokakuun alkuun saakka. Uusi teknologia mahdollistaa myös vuorovaikutuksen viljelijän ja hallinnon välillä.

Satelliittiseurannan myötä viljelijän ja hallinnon väliseen tiedonvaihtoon tuli käyttöön Vipu-mobiilisovellus. Sovelluksen avulla viljelijä voi seurata lohkojensa kasvustojen tilannetta ja verrata tukiehtojen vaatimuksiin. Sovelluksella voi vastata satelliittiseurannan tuottamiin kysymyksiin esimerkiksi paikkaan sidottujen valokuvien avulla tai tulevaisuudessa vaikka muuttaa hakemustietoja. Vipu -palvelun ohella nyt Vipu-mobiilisovellus helpottaa asiointia hallinnon kanssa.

Satelliittiseuranta voi tulevaisuudessa tuoda hyötyä aktiiviviljelijälle. Suurin hyöty olisi siitä, mikäli satelliittiseurannalla pystyisi erottelemaan sadonkorjuun alasniitosta, jolloin sadonkorjuu voisi mahdollisesti tulla tuen maksun kriteeriksi, pohtii Joroisten yhteistoiminta-alueen maaseutuhallinnon maaseutupäällikkö Sirpa Leväinen.