Maatilojen peltovalvonnan digitalisaatio tuo uusia mahdollisuuksia
Peltojen satelliittiseuranta on otettu tänä vuonna aktiiviseen käyttöön ja se on vähentänyt perinteisiä paikan päällä tehtäviä tilavalvontoja, sekä tuonut joustoa tukihakemuksen muutosmahdollisuuksiin. Satelliittiseuranta tuo uusia mahdollisuuksia. Tänä vuonna Pohjois-Savossa lähetettiin seurannan tietojen pohjalta 1640 selvityspyyntöä viljelijöille.
Vuoden 2023 alusta jokaisessa EU-maassa on otettu käyttöön satelliittipohjainen maataloustoiminnan seurantajärjestelmä, ellei sitä ole otettu käyttöön jo aiemmin. Suomessa satelliitin ottamia kuvia tulkitsee Aimo-tekoäly, jonka algoritmia ELY-keskusten henkilöstö on kouluttanut tiiviisti. Vielä on älyllä opittavaa.
Tekoäly vertaa lohkolta otettua kuvasarjaa peltotukihakemuksella ilmoitettuihin tietoihin. Automaattisen, algoritmeihin perustuvan analyysin tuloksena saadaan tietoa kasvulohkojen maataloustoiminnasta, kuten maan muokkauksesta, niitosta, laidunnuksesta ja sadonkorjuusta. Aimo lähetti maatiloille yhteensä noin 33 000 lohkokohtaista selvityspyyntöä, koska satelliitin ottamat kuvasarjat eivät tekoälyn tulkinnan mukaan vastanneet viljelijän tukihakemuksen tietoja tai tehtyjä toimenpiteitä lohkoilla. Selvityspyynnöt lähetetään ja niihin vastataan Ruokaviraston Vipu-mobiili nimisen sovelluksen kautta. Selvityspyyntöjen käsittelystä ja hyväksymisestä vastasivat ensisijaisesti maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueet.
Tulevina vuosina viljelijät voivat saada analyysitiedot käyttöönsä esimerkiksi lannoituksen tarkentamista varten. Tekoälyn oppiessa analyysin pitäisi tarkentua ja sitä myöten selvityspyyntöjen vähentyä. Tänä vuonna Pohjois-Savossa lähetettiin 1640 selvityspyyntöä viljelijöille.
Maastotiedonkeruu ei ole valvontaa
ELY-keskusten henkilöstö ympäri Suomea on opettanut Aimoa, jotta se osaisi tulkita mahdollisimman oikein satelliitin lähettämiä kuvia. Opettamista sanotaan maastotiedonkeruuksi: käytännössä se tarkoittaa, että ELY-keskusten asiantuntijat käyvät kasvukauden aikana katsomassa yhdet ja samat peltolohkot useampaan kertaan. Reitti on viikoittain sama koko kasvukauden ajan.
Maastotiedonkeruun reitit ja lohkot koko maahan on määritellyt Ruokavirasto. Reittiin vaikuttaa kasvilaji eli se, minkä kasvuston havaitsemista tekoälylle halutaan opettaa ja lisäksi ajomatka pyritään pitämään kohtuullisena. Pohjois-Savon ELY-keskuksen valvontapäällikkö Pauli Lehtonen korostaa, että maastotiedonkeruu ei ole valvontaa. ELY-keskuksen auto pellon laidalla tosin kiinnittää monesti viljelijöiden huomion, jolloin asiaa saa selventää.
Perinteistä peltovalvontaa joudutaan kuitenkin satelliittiseurannasta huolimatta tekemään.
Kuinka tukiehtojen seurannan uuden järjestelmän käyttöönotto eli satelliittiseuranta on lähtenyt käyntiin ja kuinka se hyödyttää viljelijää?
Satelliittiseurannan käyttöönotto on lähtenyt hyvin käyntiin. Tekoäly tekee kaikesta saamasta aineistostaan analyysia toistuvasti. Kesällä pilviset päivät viivästyttivät analyysin tekoa. Tästä syystä tekoäly korjasi selvityspyyntölohkoja vielä elokuussakin. Mikäli tukihakemustietoihin teki muutoksia kesken kasvukauden, tekoäly joutui tekemään analyysin uudelleen, joka viivästytti myös analyysin valmistumista.
Maataloustukien saamisen edellytyksenä on edelleen erilaisten ehtojen ja vaatimusten noudattaminen. Uusi rahoituskausi on tuonut tähän periaatteeseen mukanaan ennaltaehkäisevän näkökulman. Vipu-palvelun automaattiset tarkisteet ovat jo olleet auttamassa viljelijää tukihaussa. Nyt satelliittiseuranta jatkaa siitä ja tuottaa kasvukauden aikana vielä enemmän tietoa.
Oikean, ajantasaisen tiedon avulla viljelijä voi pitää paremmin huolta tukiehtojen noudattamisesta ja valvoa omia etujaan. Satelliittiseurannan käyttöönotto sujuvoittaa maatalousbyrokratiaa, vaikka tekoälyllä onkin yhä opettelemista satelliittikuvien tulkinnassa, mainitsee Sydän Savon maaseutupalveluiden maaseutujohtaja Juha Nykänen.
Digitalisaatio on tuonut joustoa tukihakemuksen muutosmahdollisuuksiin verrattuna paperilomakkeiden aikakauteen, sillä maatilayrittäjä voi päivittää sähköistä tukihakemusta lokakuun alkuun saakka. Uusi teknologia mahdollistaa myös vuorovaikutuksen viljelijän ja hallinnon välillä.
Satelliittiseurannan myötä viljelijän ja hallinnon väliseen tiedonvaihtoon tuli käyttöön Vipu-mobiilisovellus. Sovelluksen avulla viljelijä voi seurata lohkojensa kasvustojen tilannetta ja verrata tukiehtojen vaatimuksiin. Sovelluksella voi vastata satelliittiseurannan tuottamiin kysymyksiin esimerkiksi paikkaan sidottujen valokuvien avulla tai tulevaisuudessa vaikka muuttaa hakemustietoja. Vipu -palvelun ohella nyt Vipu-mobiilisovellus helpottaa asiointia hallinnon kanssa.
Satelliittiseuranta voi tulevaisuudessa tuoda hyötyä aktiiviviljelijälle. Suurin hyöty olisi siitä, mikäli satelliittiseurannalla pystyisi erottelemaan sadonkorjuun alasniitosta, jolloin sadonkorjuu voisi mahdollisesti tulla tuen maksun kriteeriksi, pohtii Joroisten yhteistoiminta-alueen maaseutuhallinnon maaseutupäällikkö Sirpa Leväinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pohjois-Savon ELY-keskus, valvontapäällikkö Pauli Lehtonen, pauli.lehtonen(a)ely-keskus.fi, p. 0 295 026 593.
Sydän Savon maaseutupalvelut, maaseutujohtaja Juha Nykänen, juha.nykanen(a)siilinjarvi.fi, p. 044 740 1250.
Joroisten yhteistoiminta-alueen maaseutuhallinto, maaseutupäällikkö Sirpa Leväinen, sirpa.levainen(a)juva.fi, p. 040 725 0284.
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pohjois-Savon ELY-keskus
Kesän peltovalvonnat alkavat pian Pohjois-Savossa30.6.2025 09:45:00 EEST | Tiedote
Pohjois-Savossa maatilojen peltotukien valvonnat käynnistyvät heinäkuun alussa. Peltovalvontaa tullaan tekemään noin 2 %:lle tiloista, joka tarkoittaa noin 70 tilaa. Vaikeasti torjuttavat ja tehokkaasti leviävät rikkakasvit ovat ikäviä kavereita viljelykasvustoissa. Vipu-mobiili on viljelijän tärkeä työkalu maataloustukien hallinnassa.
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 26.6.202526.6.2025 12:16:54 EEST | Tiedote
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,00. Taso on 33 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon ja kevään tulvahuipusta laskua on 36 cm. Virallisten vesiväylien kulkusyvyydet ovat normaalit, sillä Kallaveden väylät on mitoitettu 25 cm tämänhetkistä alemman vedenpinnan mukaan. Viime päivien sateet eivät vielä näy pinnan nousuna, mutta vedenpinta on sentään pysynyt ennallaan kolme vuorokautta. Tilastollisesti tarkastellen vedenpinta on varsin alhainen, sillä tämänpäiväistä alempi pinnankorkeus 26.6. on havaittu viimeksi vuonna 1978, joka on ollut koko säännöstelyhistorian vähävetisin vuosi, mutta koko vuoden havainnot huomioituna minimi lukemat eivät ole vuodelta 1978. Lisäjuoksutuksia ei ole ollut käynnissä ja luonnonkoskien virtaamaa säätäviä rakenteita ei ole. Iisalmen reitillä säännöstellyissä Kiuruvedessä, Porovedessä ja Onkivedessä virtaamat ovat olleet pieniä. Näissä järvissä kaikki lähtevä virtaama menee patoluukkujen kautta, joten pinnan taso ei pääse samalla t
Joroisten Maaveden, Sysmäjärven ja Paron vesistöjen käyttäjien tyytyväisyys vesistöihin ja vedenkorkeuksiin25.6.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Osana Joroisvirran reitin padotus- ja juoksutusselvitystä Pohjois-Savon ELY-keskus teetti helmi-maaliskuussa 2025 kyselytutkimuksen asukkaiden mielipiteistä. Kahden erillisen kyselyn perusteella selvitettiin Maaveden altaan (Maavesi, Salmenjärvi ja Monni) sekä Sysmäjärven ja Paron vesistöjen käyttäjien ja ranta-asukkaiden yleistä tyytyväisyyttä vesistöihin ja niiden vedenkorkeuksiin sekä kartoitettiin mahdollisia haittoja, jotka haittaavat vesistöjen käyttöä. Molemmista kyselyistä oli kaksi erillistä versiota: yleisesti jaettu versio sekä otannalla toteutettu versio, joka lähettiin yhdelle omistajalle noin puolessa rantakiinteistöistä. Vesitalousasiantuntija Aarni-Matti Mäntyselkä kertoo, että yleisesti Maaveden kyselyyn vastanneet olivat hieman tyytyväisempiä vesistöihin, kuin Sysmäjärven ja Paron kyselyihin vastanneet. -Maaveden altaan kyselyyn vastanneista noin kymmenes (12 %) oli erittäin tyytyväisiä ja yli puolet (59 %) melko tyytyväisiä käyttämänsä järven nykyiseen tilaan kokonai
Pohjois-Savossa toukokuussa 13 154 työtöntä työnhakijaa25.6.2025 08:08:31 EEST | Tiedote
Pohjois-Savossa oli toukokuun lopussa 13 154 työtöntä työnhakijaa, mikä on 2 085 työtöntä työnhakijaa enemmän kuin vuosi sitten (18,8 %). Näistä lomautettuja oli 1 027, mikä on 7 lomautettua vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan (-0,7 %).
Uusi liikennejärjestelmäsuunnitelma Mikkelin seudulle linjaa kehittämistä vuoteen 2040 asti24.6.2025 09:22:04 EEST | Tiedote
Laajassa vuoropuhelussa valmisteltu Mikkelin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma tarjoaa kokonaisvaltaisen näkymän alueen henkilö- ja tavaraliikenteen kehittämiseen pitkälle tulevaisuuteen. Suunnitelma tähtää liikenteen saavutettavuuden, turvallisuuden, kestävyyden ja tasa-arvoisuuden parantamiseen. Suunnitelma kattaa Mikkelin, Hirvensalmen, Juvan, Kangasniemen, Mäntyharjun ja Puumalan kunnat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme