Kalajoki, Kerava ja Pori ovat Suomen liikkuvin kunta -kilpailun finalistit
Suomen liikkuvin kunta -kilpailun finaaliin valittiin Kalajoki, Kerava ja Pori. Finalistit julkistettiin tänään Urheilugaalan ehdokasjulkistustilaisuudessa.
Kilpailussa etsitään tänä vuonna kuntalaisten liikunta- ja liikkumismahdollisuuksia laaja-alaisesti edistänyttä kuntaa.
— Kunnilla on merkittävä rooli kaikkien kuntalaisten fyysisen aktiivisuuden edistämisessä. Liikuntatoimen palvelut ja toimenpiteet luovat tärkeän pohjan liikunnallisen elämäntavan edistämiselle, mutta yksin niiden työllä ei voida ratkaista liian vähäisen liikkumisen haasteita. Asukkaiden fyysistä aktiivisuutta voidaan tukea erilaisissa arjen ympäristöissä ja lukuisissa palveluissa. Kuntalaisten liikkumisen lisäämiseen tarvitaankin mukaan kaikki hallinnonalat, sanoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Timo Räikkönen.
Kalajoki suorastaan kutsuu liikkumaan!
12 000 asukkaan Kalajoella hyödynnetään meriluonnon mahdollisuuksia monipuolisesti ja ympäristöystävällisesti. Esteettömät reitit houkuttelevat ulos kaikkia kuntalaisia ja liikkumisen vuosi on myös täynnä toinen toistaan innostavampia tapahtumia. Lisäksi digitaalisuus on valjastettu kekseliäästi tukemaan arjen liikuntavalintoja.
Keravalla arkiliikkuminen on hämmästyttävän helppoa
Kerava on 37 000 asukkaan kaupunki, jossa yhteistyö eri toimijoiden kanssa on hiottua ja arkiliikkuminen on tehty hämmästyttävän helpoksi. Strategisuus ja kuntarajat ylittävät liikuntareitit luovat vaikuttavan kokonaisuuden erilaisten kuntalaisten liikkumisen mahdollistumiseksi. Keravalla on hoksattu hyödyntää maankäytön suunnittelua osana pitkäjänteistä työtä jokaisen liikkumisen eteen.
Porissa on tehty pitkäjänteistä suunnittelua liikkumisen edistämiseksi
83 000 asukkaan merikaupungissa on tarjolla tukea liikunnallisen elämäntavan omaksumiseen kaikenikäisille. Harrastamisen Porin malli sekä maksuton nuorisopassi ovat onnistuneesti tukeneet lasten ja nuorten päivittäistä liikkumista. Pori kannustaa myös työntekijöitään liikkumaan. Pitkäjänteisellä suunnittelulla varmistetaan, että liikkuminen kuuluu kaikille.
Voittaja julkistetaan tammikuussa Urheilugaalassa
Suomen liikkuvimman kunnan titteliä tavoitteli tänä vuonna 38 kuntaa, joista esiraati valitsi kolme finalistia.
Finalistikunnissa liikunnallinen elämäntapa näkyy kunnan strategiatyössä, yhteistyötä tehdään sektori- ja organisaatiorajat ylittäen ja kuntalaisten liikkumismahdollisuuksia edistetään laaja-alaisesti.
Suomen liikkuvin kunta -kilpailun voittajan valinnasta vastaa Urheilugaalan suuri raati. Voittajan valinta julkistetaan Urheilugaalassa 11.1.2024.
Lisätietoja:
Timo Räikkönen, +358 9 771 2288, +358 50 583 3988
Timo.Raikkonen@kuntaliitto.fi
Maria Salenius +358 50 561 0466
Maria.Salenius@kuntaliitto.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anna KeinonenViestinnän asiantuntijaKuntaliitto
Puh:+358 9 771 2226anna.keinonen@kuntaliitto.fiKunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Saija Niemelä-Pentti, direktör för Rovaniemi utbildningssamkommun, blir ordförande för Kommunförbundets nätverk för yrkesutbildning20.11.2025 14:00:00 EET | Pressmeddelande
Yrkesutbildningen är nu viktigare än någonsin. Finland behöver experter både för att lösa arbetsmarknadens matchningsproblem och för att höja utbildningsnivån. Nästan hälften av dem som inleder yrkeshögskolestudier kommer från yrkesutbildningen. Därför är det viktigt att stärka studiestigarna, konstaterar Arenans nya ordförande Saija Niemelä-Pentti. Arenan för yrkesutbildning är Kommunförbundets nätverk för sakkunniga inom yrkesutbildningen. Under ledning av sin ordförande deltar nätverket i den nationella utbildningspolitiska diskussionen och lyfter fram synpunkter från kommunalt anknutna yrkesutbildningsanordnare inom en bred skala yrkesutbildningar.
Rovaniemen koulutuskuntayhtymä REDUn johtaja Saija Niemelä-Pentti puheenjohtajaksi Kuntaliiton ammatillisen koulutuksen verkostoon20.11.2025 14:00:00 EET | Tiedote
”Ammatillisen koulutuksen merkitys on nyt suurempi kuin koskaan. Suomi tarvitsee osaajia niin työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien ratkaisemiseksi kuin koulutustason nostamiseksi. Lähes puolet ammattikorkeakouluopintonsa aloittavista tulee ammatillisesta koulutuksesta, joten väylien vahvistaminen on tärkeää”, toteaa Areenan tuore puheenjohtaja Saija Niemelä-Pentti Rovaniemen koulutuskuntayhtymä REDUsta. Myös väestökehitys haastaa järjestäjiä monella tapaa. Oppivelvollisuusikäisten määrä vähenee, mutta samanaikaisesti opiskelijoiden tuen tarve kasvaa. Kaikkiin tuen tarpeisiin ei voida vastata pelkällä koulutuksella. ”Tarvitsemme uudenlaisia ratkaisuja opiskelijoiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Kuntaliiton ja Areena-verkoston esittämä kuntouttavan opetuksen malli on yksi lupaava suunta. Siinä yhdistetään hyvinvointialueiden palvelut, työpajatoiminnan sisältöjä ja ammatillisen koulutuksen vahvuudet”, Niemelä-Pentti sanoo.
Kuntaveroprosentti nousee ensi vuonna 560 000 suomalaisella - korotukset keskittyvät samoihin kuntiin hyvinvointialueuudistuksen jälkeen18.11.2025 12:20:49 EET | Tiedote
Kunnat ovat päättäneet tulo- ja kiinteistöveroprosenteistaan seuraavalle vuodelle. Koko Suomessa tuloveroprosenttia nostaa 38 kuntaa ja laskee 5 kuntaa. Tuloveroprosenttiaan korottavissa kunnissa asuu noin 560 000 suomalaista, mikä on selvästi pienempi määrä kuin tavallisesti. Tuloveroprosentti säilyy ennallaan 265 kunnassa.
Invandringens fördelar små för regionstädernas befolkningsutveckling: attraktionskraften behöver stärkas7.11.2025 11:03:08 EET | Pressmeddelande
Befolkningsutvecklingen i regionstäderna gagnas av invandring, men en betydande del av inflyttningsöverskottet från utlandet förloras vid fortsatt migration inom landet. Detta framgår av en utredning beställd av Kommunförbundet, som granskade invandringen till regionstäder och den interna migrationen bland personer med främmande språk som modersmål under åren 2010–2024.
Maahanmuuton hyödyt seutukaupunkien väestökehitykselle jäävät vähäisiksi: veto- ja pitovoimaa vahvistettava7.11.2025 10:53:30 EET | Tiedote
Seutukaupunkien väestökehitys hyötyy maahanmuutosta, mutta huomattava osa ulkomailta saadusta muuttovoitosta menetetään jatkomuutoissa Suomen sisällä. Tämä selviää Kuntaliiton tilaamasta selvityksestä, joka tarkasteli seutukaupunkien maahanmuuttoa ja vieraskielisten maan sisäistä muuttoa vuosina 2010–2024.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme