Yli tuhatviisisataa taiteilijaa vetoaa metsien lisäsuojelun puolesta

Aleksis Kiven sanoin: metsän poika tahdon olla, sankar jylhän kuusiston, mutta metsien
suojelussa sanat eivät riitä, vain teot ratkaisevat, sanoo palkittu näyttelijä Esko Salminen.

Taiteilijoiden metsävetoomuksen on allekirjoittanut 10.12. mennessä jo yli 1500 taiteilijaa.
Siinä vaaditaan muun muassa EU:n biodiversiteettistrategian mukaisen 10 % tiukan
metsiensuojelun toteuttamista maakunnittain. Lisäksi Luonnonmetsätyöryhmän ja
Luonnonmetsät Sapmi-työryhmän kartoittamat ja esittämät 360 000 hehtaaria valtion metsää pitää suojella välittömästi.

Metsävetoomuksen allekirjoittajien joukossa ovat mm. Eija-Liisa Ahtila, Ismo Alanko, Elina
Brotherus, Ralf Gothóni, Seidi Haarla, Aki Kaurismäki, Katja Kettu, Krista Kosonen, Leena
Lehtolainen, Tero Saarinen, Esko Salminen, Pentti Sammallahti ja Lars Sund.

Vetoomus luovutetaan eduskunnassa 13.12. klo 12.00 ympäristöministeri Kai
Mykkäselle sekä maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahille. Media on tervetullut
seuraamaan luovutusta. Vetoomuksen luovuttavat mm. Kirsi Kaulanen, Anni
Kytömäki, Rosa Liksom ja Verneri Pohjola.

Taiteilijat ovat olleet aina metsien suojelun ytimessä. 1800-luvulla, jo ennen karelianismia,
kuvataiteilijat näyttivät millainen on aarnimetsä ja osoittivat sen arvon. Kansallista
identiteettiämme rakentavat taiteilijat ovat myös surreet metsien katoamista. Juuri nyt, kun
Suomessa ollaan päättämässä kriteerejä luonnontilaisten ja vanhojen metsien suojelulle, on
huoli herännyt entistä voimakkaampana.

Taiteilijoiden metsävetoomuksessa todetaan, että vaikka luontopääoman ja
monimuotoisuuden merkitys taloudelle on maailmanlaajuisesti jo ymmärretty, on
suomalainen metsäteollisuus halunnut pitää kiinni suurista hakkuumääristä ja pyrkii sen
vuoksi vaikuttamaan suojeltavien metsien kriteereihin. Pelkona on, että luonnontilaisen ja
vanhan metsän määritelmät tehdään niin tiukoiksi, ettei suojeltavaa juurikaan löydy. Tämä
johtaisi arvokkaiden metsien hakkuisiin ja luontopääoman rappeutumiseen.

Syken ja Luken 4.12. valmistunut Luonnontilaiset metsät ja vanhat metsät Suomessa – EU:n
komission ohjeet ja kansallinen tarkastelu -raportti jättää suojeltavan metsän määritelmälle
paljon tulkinnan varaa ja siirtää vastuuta poliitikoille. Tämä mahdollistaa sen, että suuri
määrä arvokasta luontoa joko suojellaan tai jätetään suojelun ulkopuolelle. Kyse ei ole vain
luonnosta, sen kunnioittamisesta ja monimuotoisuudesta, vaan koko kansallisen
identiteettimme ja historiamme haurastumisesta.

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:
Sanni Seppo, valokuvataiteilija
sanniseppo@gmail.com
0500185609

Ritva Kovalainen, valokuvataiteilija
kovalainenritvaleena@gmail.com
0405478464

Taiteilijoiden kommentteja:
- Suunnitelmat kiristää vanhojen metsien määritelmää metsäteollisuuden puunhankinnan
tarpeiden mukaan järkyttävät minua. Metsillä on itseisarvo; ne eivät ole vain puuntuotanto-
alueita. Metsät ja erityisesti vanhat metsät pitävät meidät ja tuhannet muut lajit elossa. Voiko
hallitus vain ohittaa kansalaisten toiveen metsien riittävästä lisäsuojelusta? Ralf Gothóni,
pianisti ja kapellimestari
- Istuta puu, niin ilmasto kiittää, sanoi jo Tshehov näytelmässään yli sata vuotta sitten. Ja
ihminen kiittää, kun saa kävellä luonnonmetsässä joka suojelee itse kasvejaan ja eläimiä.
Siinä henkisen hyvinvointimme perustaa. On toki selvää, että teollisuuttakin tarvitaan ja
talousmetsät ovat sitä varten, mutta vanhojen ja vielä hakkuilta säästyneiden ikimetsien
suojelun pitäisi olla aina vain tärkeämpi prioriteetti. Meillä ei ole varaa enää menettää niitä.
Hannu Mäkelä, akateemikko, kirjailija

- Jos vanhat metsät kaadetaan, emme saa niitä enää takaisin. Metsien hakkuut ovat
tutkijoiden mukaan suurin syy luontokadolle. Suomen metsistä nyt noin 90 prosenttia on
metsätalouden käytössä. Hakkuiden vähentäminen on eräs tärkeimmistä keinoista pysäyttää
luontokato.
Martti Suosalo, näyttelijä

- Suomalaisten tulisi käydä suuri kansallinen keskustelu siitä, miten me jatkossa
suhtaudumme metsiimme. Meidän tulisi olla tarkempia siitä, mihin puuta käytämme.
Haluammeko tuhota metsiä kertakäyttötuotteisiin vai rakentaa niistä jotakin kestävää?
Virpi Suutari, elokuvaohjaaja

- “Kaiken merkityksellisyys ei käy ilmi sekunnissa eikä ehkä vuodessakaan: ei tunteiden, ei
metsien, ei musiikin”, sanoi äitini Kaija Saariaho, puheessan keväällä 2023. Tämä ei ole
pelkkä metafora. Kaija otti vakavissaan luonnonsuojelunkonkretian. Taiteilijoiden
velvollisuuksiin kuuluu pitkäjänteisten, hitaiden, meitä suurempien prosessien ja ilmiöiden
tutkiminen, jäljittäminen ja suojeleminen. Sekä vanhat metsät että ilmasto ilmaisevat juuri
tätä problematiikkaa”.
Aleksi Barriére, kirjailija ja ohjaaja

Taiteilijoiden metsävetoomus 2023

Olemme huolestuneina seuranneet omana elinaikanamme elonkirjon köyhtymistä. Keskeinen syy lajikatoon on luonnolle jätetyn tilan kutistuminen pieniksi saarekkeiksi hyötykäytön puristuksessa. Haluamme, että maamme luonnonvarojen käyttöön suhtaudutaan vastuullisesti. Jo nyt jää sukupuuttovelkaa lastemme kannettavaksi, mutta tilanteen paheneminen voidaan vielä estää. Luonnontilaisten metsien määrä Suomessa on olemattoman pieni. Niiden lisäksi tarvitsemmekin suojeluun myös talouskäytössä olleita varttuneita metsiä sekä kaikki vanhat metsämme. Vain siten meillä on tulevaisuudessa riittävästi monimuotoisuutta ylläpitäviä metsäekosysteemejä.
On hienoa, että Suomen hallitus on luvannut suojella jäljellä olevat luonnontilaiset ja vanhat metsät. Hallituksen asettama työryhmä valmistelee parhaillaan kansallisia kriteereitä suojeltaville metsille.
Luontopääoman ja monimuotoisuuden merkitys taloudelle on maailmanlaajuisesti jo ymmärretty. Suomalainen metsäteollisuus on kuitenkin halunnut pitää kiinni suurista hakkuumääristä ja pyrkii sen vuoksi vaikuttamaan suojeltavien metsien kriteereihin. Pelkona on, että luonnontilaisen ja vanhan metsän määritelmät tehdään niin tiukoiksi, ettei suojeltavaa juurikaan löydy. Tämä johtaisi arvokkaiden metsien hakkuuisiin ja luontopääoman rappeutumiseen.
Suojeltavien metsien kriteerejä ei voi tehdä teollisuuden vaatimusten pohjalta, vaan niiden on
perustuttava uusimpaan ekologiseen tutkimustietoon. Vain siten voimme hillitä luontokatoa.
Vallitsevana elinympäristönä metsä ylläpitää monimuotoisuutta, hiilivarastoa, metsään kiinnittynyttä kulttuuriamme ja luontosuhdettamme. Meidän on yhteiskuntana huolehdittava siitä, että talouden ohella myös nämä tarpeet turvataan.
Vaadimme, että:
- Luonnontilaisten ja vanhojen metsien määritelmässä varmistetaan kaikkien jäljellä olevien
suojelullisesti arvokkaiden metsien tiukka suojelu.
- Metsien ikä määritetään puuston vanhimman ikäluokan mukaan valtapuuston keski-iän sijaan.
- Uhanalaisen tai vanhan metsän lajiston esiintyminen katsotaan painavaksi suojelukriteeriksi.
- EU:n biodiversiteettistrategian edellyttämä 10% tiukka metsiensuojelu toteutetaan maakunnittain
Luontopaneelin 1 ehdotusten mukaisesti:
● Etelä-Suomessa se tarkoittaa kaikkien olemassa olevien suojelemattomien vanhojen metsien
eli 404 000 hehtaarin suojelua ja lisäksi on suojeltava 471 000 hehtaaria muuta metsämaata.
● Pohjois-Suomessa se tarkoittaa kaikkien olemassa olevien suojelemattomien vanhojen
metsien eli 407 000 hehtaarin suojelua ja lisäksi on suojeltava 176 000 hehtaaria muuta
metsämaata, jotta 10 prosentin tiukan suojelun tavoite täyttyy.
- Suojellaan välittömästi valtion omistamat Luonnonmetsätyöryhmän ja Luonnonmetsät Sapmi-työryhmän kartoittamat ja esittämät 360 000 hehtaaria metsää.

[1]Luontopaneelin on Ympäristöministeriön nimittämä eri tieteenalojen kuten ympäristötieteiden, ekologian ja biodiversiteettitutkimuksen huippuosaajista koostuva elin, jonka tehtävänä on koostaa ja tuottaa luonnon monimuotoisuuden tilaa koskevaa tieteellistä tietoa Suomen päätöksenteon tueksi.