Väitös: Kuntien ammattitilintarkastus – kunnallista demokratiaa vai ei?

Kunnallinen itsehallinto alkoi Suomessa autonomian aikana vuonna 1865.  Tuolloin maallinen valta erotettiin seurakuntien muusta toiminnasta.  Kuntien ja myös kaupunkien hallintoa ja taloutta tarkastivat 130 vuoden ajan tilintarkastajat, jotka olivat kunnallisia luottamushenkilöitä.  Vuonna 1997 siirryttiin kunnissa ammattitilintarkastukseen, jonka jälkeen tilintarkastuksesta ovat vastanneet yli 25 vuoden ajan julkishallintoa varten auktorisoidut JHTT- ja JHT-tilintarkastajat.

– Nykyinen kuntien ammattitilintarkastus poikkeaa vaatimustasoltaan aikaisemmasta kuntien luottamushenkilö­tilintarkastuksesta, joka oli selkeästi osa kunnallista demokratiaa.  Tilintarkasta­jilta ei yhtä aikaisempaa poikkeusta lukuun ottamatta vaadittu myöhempien säädösten mukaan tehtävässään erityisosaamista, vaikkakin tämän tarve toisaalta varsin selkeästikin tunnistettiin vuosikymmenien ajan, toteaa torstaina 14. joulukuuta Vaasan yliopistossa väittelevä Nils Hellberg.

Luottamushenkilötilintarkastuksen aika kesti 130 vuotta

Melko varhaisessa vaiheessa tilintarkastuksen asetta­mat vaatimukset huomioitiin säädettäessä niin, että tilintarkastajien tuli olla tehtävään soveltuvia henkilöitä.  Itsenäisyyden ajalla tähän ei kuitenkaan enää kiinnitetty huomiota kunnallisessa lainsäädännössä. 

Myös toisen kunnan jäsenen oli mahdollista toimia kunnan tilintarkastajana.  Huomattavasti merkittävämpi oli vuodesta 1925 kunnallislakeihin ensimmäistä kertaa sisältynyt säännös, jonka mukaan kuntien keskusjärjestöt voivat valtuustojen päätösten mukaisesti määrätä kunnalle yhden tilin­tarkastajan.  Kyseinen ajanjakso kesti yli 70 vuotta.

– Tämä lienee vaikuttanut myös siihen, ettei kunnan tilintar­kastajien valmiuksiin kiinnitetty tämän jälkeen suuremmin huomiota, arvioi Hellberg.   

Kuntien ammattitilintarkastus alkoi 90-luvulla

Julkisen hallinnon tilintarkastajan tutkintoa esitettiin ensimmäisen kerran maahamme vuoden 1941 valtiopäivillä kauppakamarilaitoksen KHT-auktorisoinnin lisäksi, mutta asia hautautui vuosikymmenten ajaksi.  Lopulta vuonna 1991 perustettiin julkishallintoa ja -taloutta varten itsenäinen JHTT-tilintarkastajan tutkinto, joka muuttui vuonna 2015 nykyisen tilintarkastuslain mukaiseksi JHT-erikoistumistutkinnoksi osana nykyistä tilintarkastajien tutkintojärjestelmää.

Vuoden 1995 kuntalain mukaan kunnan tilintarkastajan tuli vuoden 1997 alusta olla joko JHTT-tilintarkas­taja tai JHTT-yhteisö vastuunalaisena tilintarkastajana JHTT-tilintarkastaja.  Vaatimus JHTT-tilintar­kastajasta sisältyi myös nykyiseen vuoden 2015 kuntalakiin.  Uuden tilintarkastuslain johdosta kunnan vastuunalaisen tilintarkastajana tulee lainmuutoksen jälkeen olla JHT-tilintar­kastaja tai vaihtoehtoisesti myös JHTT-tilintarkastaja.

Kunnallinen vai kunnan tilintarkastus

Siirryttäessä kuntien ammattitilintarkastukseen säädettiin myös uudesta kunnallisista luottamus­henkilöistä koostuvasta toim­ieli­mestä eli tarkastuslautakunnasta sille kuuluvine kunnan tilin­tarkastukseen liittyvine tehtävi­neen, joihin kuului muun muassa valtuuston asettamien toiminnan ja tavoitteiden toteu­tumisen arviointi.  Lisäksi tarkastus­lautakunnan tehtävänä on valmistella valtuustolle tilintarkas­tuskertomuksen perusteella tilinpää­töksen hyväksymistä ja vastuuvapautta koskeva esitys.

– Tarkastuslautakunnan tehtävät huomioiden nykyisen tilintarkastusjärjestelmän yhteys kunnal­liseen demokratiaan on ainakin jossain määrin edelleen olemassa riippumatta siitä, onko kyseessä kunnallinen vai kunnan tilintarkastus, sanoo Hellberg.

Väitöskirja

Hellberg, Nils (2023) Kunnallinen vai kunnan tilintarkastus. Acta Wasaensia 524. Väitöskirja. Vaasan yliopisto.

Julkaisun pdf

Väitöstilaisuus

HTL Nils Hellbergin väitöstutkimus "Kunnallinen vai kunnan tilintarkastus" tarkastetaan torstaina 14.12.2023 klo 14 Vaasan yliopiston Nissi-auditoriossa. 

Väitöstilaisuuden seuraaminen on mahdollista myös etäyhteyden kautta (Zoom, salasana: 224272)

Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Lasse Oulasvirta (Tampereen yliopisto) ja kustoksena yliopistonlehtori, dosentti Kristian Siikavirta.

Lisätiedot

Nils Hellberg, puh. 040 5411251, sähköposti nils.hellberg@outlook.com

Nils Hellberg on kotoisin Vaasasta. Hän on suorittanut merkonomin tutkinnon Vaasan kauppaoppilaitoksessa vuonna 1971. Sen jälkeen hän valmistui ensin vuonna 1976 ekonomiksi ja myöhemmin vuonna 1979 kauppatieteiden kandidaatiksi (silloinen ylempi korkeakoulututkinto) Vaasan kauppakorkeakoulusta. Pääaineena Hellbergillä oli laskentatoimi. Myöhemmin vuonna 1987 Hellberg suoritti Vaasan korkeakoulussa myös hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon (silloinen ylempi korkeakoulututkinto) pääaineenaan julkisoikeus. Hän sai kauppatieteiden maisterin arvonimen vuonna 1979 ja hallintotieteiden maisterin arvonimen vuoden 1988 promootiossa.

Hellberg palasi myöhemmin suorittamaan jatko-opintoja Vaasan yliopistoon. Hän valmistui aluksi kauppatieteiden lisensiaatiksi vuonna 2004 ja sittemmin kauppatieteiden tohtoriksi vuonna 2013 pääaineenaan talousoikeus.  Vuonna 2022 hän valmistui puolestaan hallintotieteiden lisensiaatiksi pääaineenaan julkisoikeus.

Hellberg on ollut auktorisoitu tilintarkastaja. Hän on toiminut pitkällä työurallaan esimerkiksi pääkirjanpitäjänä ja konttoripäällikkönä yksityisellä sektorilla, sosiaaliviraston talouspäällikkönä ja myöhemmin apulaiskaupunginreviisorina Vaasan kaupungilla, julkishallinnon assistenttina Vaasan korkeakoulussa, talouspäällikkönä ja talousjohtajana yksityisellä sektorilla sekä KHT- ja JHTT/JHT-tilintarkastajana yksityisellä sektorilla. Vuonna 1950 syntynyt Hellberg on nykyään eläkkeellä ja asuu Vaasassa. Hän on luennoinut useasti vuosien varrella Vaasan korkeakoulussa ja myöhemmin Vaasan yliopistossa. Luentojen aiheina ovat olleet julkisen sektorin ja kuntien taloushallinto, julkisen sektorin tilintarkastus, kirjanpito-oikeus ja tilintarkastusoikeus.