Marraskuun 2023 vesitilannekatsaus: Tulvavirtaamista talvipakkasiin (Pohjalaismaakunnat)

Jaa

Marraskuun alussa lämmin sää ja vesisateet nostivat vedenpintoja. Kuukauden puolivälin jälkeen koettiin paikoin koviakin pakkasia ja talvi teki tuloaan. 

Kuvituskuva. Ähtävänjoki, Bärklarsforsen 2.11.2023.
Ähtävänjoki, Bärklarsforsen 2.11.2023.

Vedenpinnat pysyivät korkealla lokakuun loppupuolelle saakka

Marraskuun alun lämmin sää ja vesisateet saivat lokakuun lopussa sataneet lumet sulamaan ja nostivat pohjalaisjokien ja -järvien vedenpintoja.  Etenkin rannikon pienillä vesistöillä kuten Närpiönjoella ja Teuvanjoella virtaamat nousivat nopeasti lähes tulvalukemiin. Närpiönjoen alaosalla virtaama nousi muutamassa päivässä noin 4 kuutiosta sekunnissa 64 kuutioon sekunnissa. Ennen kuun puoliväliä lämpötilat laskivat pakkaselle ja virtaamat kääntyivät laskusuuntaan. Marraskuun lopun kovat pakkaset saivat aikaa hyyteen muodostumista etenkin Ähtävänjoen koskiosuuksilla.

Ähtävänjoella korkealla olleen Lappajärven vedenpinta laski marraskuun aikana 16 cm.  Marraskuun lopussa Lappajärven pinta oli noin puoli metriä ylempänä kuin tänä ajankohtana tavanomaisesti. Lappajärven juoksutus oli marraskuun loppupuolelle saakka luvan mukaisessa maksimissa eli tasolla 30 m3/s. Marraskuun lopulla alkoi hyydettä muodostumaan Ähtävänjoen koskialueille ja se nosti vedenpintaa paikoin. Hyydetilanteen helpottamiseksi ja jääpeitteen muodostumiseksi pienennettiin Evijärven ja Lappajärven juoksutuksia kuudella kuutiolla sekunnissa. Juoksutus Lappajärvestä ja Evijärvestä oli siis kuun lopussa noin 24 m3/s.

Virtaama Perhonjoen alaosalla Kaitforsissa oli suurimmillaan 9.11. 67 m3/s ja marraskuussa keskimäärin 27 m3/s, joka on lähellä marraskuun tavanomaista keskimääräistä virtaamaa.

Lapuanjoen vesistöalueella Kuortaneenjärven vedenpinta nousi marraskuun alkupuolen lumien sulamisen ja sateiden seurauksena noin 20 cm, mutta laski marraskuun loppuun mennessä tavanomaiselle tasolle. Virtaama Lapuanjoen alaosalla oli suurimmillaan 9.11. 94 m3/s. Virtaama Lapuanjoen alaosalla oli marraskuussa keskimäärin 59 m3/s, kun marraskuun keskiarvo vuosina 1931-2023 on ollut 40 m3/s.

Kyrönjoen alaosalla virtaama nousi marraskuun alussa noin 30 kuutiosta sekunnissa 165 kuutioon sekunnissa. Virtaama oli marraskuussa keskimäärin 74 m3/s, kun marraskuun keskiarvo vuosina 1911-2023 on ollut 54 m3/s.

Vedenlaatu

Marraskuussa järvivedet kylmenivät nopeasti ja kuun loppuun mennessä kaikki järvet olivat jäässä. Myös rannikolla jääpeitteen muodostuminen eteni saaristossa. Nopean jäähtymisen ja jäätymisen vuoksi järvien pohjanläheinen alusvesi on monilla järvillä jäänyt lämpimäksi, mikä mahdollisen pitkän edessä olevan talven kanssa ennustaa happiongelmia lopputalvelle. Happipitoisuuksien laskua onkin havaittu jo ainakin Alavuden Edesjärvellä. Toisaalta vedet ovat jäätyneet varsin korkealle tasolle, mikä lisää järvien happivarastoja. Kylmistä säistä ja pimeästä vuodenajasta huolimatta havaittiin Lappajärvellä kuun alussa voimakas ja monilajinen sinileväesiintymä. Levää havaittiin rannoilla eri puolilla järveä.  Näin myöhäinen sinileviäkukinto on harvinainen, muttei tavaton.

Jokien virtaamat olivat alkukuussa varsin suuria, mikä näkyi myös veden laadussa. Vakavat happamuushaitat jatkuivat pienissä rannikon läheisissä joissa. Happaminta (pH 4,5-4,8) vesi oli Vöyrinjoella, Laihianjoella ja Sulvanjoella. Muutamassa muussakin pienessä joessa havaittiin ankaran happamuuden aiheuttaman humusyhdisteiden saostumisen aiheuttamaa jokiveden kirkastumista. Suuremmissa joissa happamuushaittoja ei esiintynyt, vaan pH pysyi joesta riippuen välillä 6,1-6,8. Jokien kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet olivat varsinkin alkukuusta varsin korkeita, mutta laskivat loppukuuta kohden.  

Pohjavedenpinta on korkealla

Marraskuun alussa pohjavedenpinta nousi hieman, kun plussakelit lokakuussa satanut lumi suli pois ja myös maanpinta suli. Pakkasten alkaessa maa jäätyi uudelleen, jolloin pohjaveden muodostuminen maaperän läpi suotautumalla loppui ja pohjavedenpinta kääntyi loivaan laskuun. Pohjavedenpinnan odotetaan laskevan kevääseen asti, ellei lauha sää sulata lunta ja maanpintaa. Pohjavedenpinta on pohjalaismaakuntien alueella laajalti korkeammalla kuin marraskuun lopussa keskimäärin. Poikkeus tähän on Pohjanmaan rannikkoalue Vaasasta Kristiinankaupunkiin, jossa pohjavedenpinta voi etenkin pienissä pohjavesimuodostumissa olla paikoin hieman tavanomaista matalammalla. Valtakunnallisilla pohjaveden seuranta-asemilla pohjavedenpinta on ajankohdan keskiarvossa tai enimmillään 1,0 m keskiarvon yläpuolella.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta:
• Johtava vesitalousasiantuntija Katja Haukilehto, puh. 0295 027 794 (säännöstely ja virtaamat)
• Erikoistutkija Anssi Teppo, puh. 0295 027 948 (vedenlaatu)
• Ylitarkastaja Tilda Rantataro puh. 0295 027 668 (pohjavedet)

Linkit

Tietoa julkaisijasta

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten
Päätoimipaikka Seinäjoki: Alvar Aallon katu 8, PL 156
Vaasa: Wolffintie 35 | Kokkola: Pitkänsillankatu 15

0295 027 500
http://www.ely-keskus.fi/etela-pohjanmaa

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on monialainen, alueellinen toimija. Haluamme edistää alueemme elinvoimaa, kestävää kasvua ja hyvää tulevaisuutta sekä hyvinvointia ja sisäistä turvallisuutta. Hoidamme elinkeinoihin, ympäristöön ja liikenteeseen liittyviä tehtäviä asiakkaidemme eli ihmisten, yritysten ja yhteisöjen hyväksi. Teemme työtämme Etelä-Pohjanmaan lisäksi Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueilla ympäristö- ja liikenneasioissa.

ELY-keskusten valtakunnallisia tiedotteita voit lukea täältä: ELY-keskukset

NTM-centralen i Södra Österbotten är en branschövergripande, regional aktör. Vi vill främja livskraft, hållbar tillväxt, en god framtid samt välstånd och intern säkerhet i regionen. Vi sköter uppgifter i anslutning till näringslivet, miljön och trafiken för våra kunders, dvs. människors, företags och sammanslutningars bästa. Vi är verksamma utöver i Södra Österbotten även i Österbotten och Mellersta Österbotten i fråga om miljö- och trafikfrågor.

NTM-centralernas riksomfattande pressmeddelanden kan du läsa här: NTM-centralerna

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten

Översvämningssituationen fortsätter att vara allvarlig i de österbottniska landskapen – Flödestoppen närmar sig i Perho å (landskapen i Österbotten)12.4.2024 13:13:09 EEST | Tiedote

I Perho å har vattenflödet ökat snabbt och flödestoppen väntas de närmaste dagarna. Vid Tunkkari har flödestoppens återkomsttid förutspåtts vara sällsyntare än en gång per 20 år. Vattenflödet väntas öka till nästan samma nivå som vid översvämningen våren år 2000. Vatten leds ut i de konstgjorda sjöarna i syfte att dämpa flödestoppen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye