POP Pankin kansalaissuhdanne-ennuste: inflaatio hidastuu ensi vuonna väliaikaisesti

”Maailmantalous on osoittamassa ensi vuodelle elpymisen merkkejä, mutta kasvu on totuttua hitaampaa. Siksi vaikka suomalaisten ostovoima on vahvistumassa, Euroopan talousvaikeudet ovat heikentäneet kotimaan vientinäkymiä.”

”Korkotason kääntyminen laskuun lupaa parempia näkymiä yleisesti rakentamiselle ja asuntoinvestoinneille. Asuntovelallisen osalta näkemyksemme on, että korkojen lasku ei kuitenkaan tunnu velallisten kotitalouksien lainanhoitomenoissa välittömästi, vaan 12 kuukauden Euribor tarkistuu ylöspäin vielä huhtikuuhun asti”, POP Pankin johtaja Timo Hulkko summaa ensi vuoden näkymiä.

Palkan korotukset pitävät yllä inflaatiota

Inflaatio on tänä vuonna keskimäärin 6,1 prosenttia. Inflaatio on kuitenkin hidastunut selvästi vuoden aikana. Hidastumisen taustalla on energian, erityisesti sähkön ja bensiinin, hinnan maltillistuminen verrattuna vuoden takaiseen.

Ensi vuonna inflaatio hidastuu 1,5 prosenttiin. Edelleen maltillisesti halpeneva ruoka, sähkön hinta ja laskevat korot painavat inflaatiota ensi vuonna alaspäin. Inflaatiota ylläpitää totuttua korkeammat palkankorotukset.

Bensan hinta on tänä vuonna laskenut viime vuoden huippulukemista, keskihinnan ollessa tänä vuonna 1,95 euroa litralta. Ensi vuonna keskimääräinen hinta pysyy lähes ennallaan kahdessa eurossa. Alkuvuonna bensa on tätä vuotta halvempaa, mutta toisella vuosipuoliskolla litrahinta nousee yli kahden euron, koska tuotantorajoitukset pysyvät voimassa ja maailmantalous kehittyy piirun verran paremmin.

Sähkön hinta laskee sekä tänä että ensi vuonna. Lisääntynyt ydin- ja tuulivoima pitävät sähkön hinnan jatkossakin maltillisella tasolla. Tuulivoiman merkityksen kasvu on kuitenkin pysyvästi lisännyt sähkön päiväkohtaista hintavaihteluja.

Ostovoima kääntyy kasvuun ensi vuonna

Palkansaajakotitalouksien ostovoima laskee edelleen reilu prosentin tänä vuonna. Ensi vuonna tilanne kääntyy paremmaksi ja ostovoima kasvaa 1,8 prosenttia, kun inflaatio talttuu ja palkankorotukset ovat edelleen historiaan nähden reippaita.

Työeläkeläisten ostovoiman kehitys kääntyy positiiviseksi jo tänä vuonna. Työeläkeindeksin korotus oli tälle vuodelle lähes 7 prosenttia ja ensi vuodellekin korotus on lähes 6 prosenttia. Tänä vuonna työeläkeläisten ostovoima kasvaa 0,7 prosenttia ja ensi vuonna 4,2 prosenttia.

Yrittäjien ostovoiman kehitys jää negatiiviseksi tänä vuonna. Kaikilla yrityksillä ole ollut mahdollisuutta siirtää kohonneita tuotantokustannuksia hintoihin. Konkurssien määrä onkin kasvanut paljon tämän vuoden aikana. Yrittäjien ostovoima laskee tänä vuonna 1,6 prosenttia ja kasvaa ensi vuonna 2 prosenttia inflaation laskiessa.

Maatalouden yrittäjätulo sen sijaan laskee sekä tänä että ensi vuonna. Tänä vuonna tulot markkinoilta pienenevät tuottajahintojen laskiessa ja kasvinviljelysadon pienentyessä. Kulut pienenevät lannoitteiden, rehujen ja energian hintojen laskun myötä, mutta samalla muun muassa korkotason nousu ja työntekijöiden palkkakustannukset kasvattavat maatalouden kuluja.

Työllisyyskehitys heikkenee lomautusten myötä

Työmarkkinoiden tilanne on edelleen pysynyt verrattain hyvänä talouden yleiseen kehitykseen nähden, sillä työttömyyden kasvu on ollut melko maltillista. Vaikka työmarkkinoiden tilanne näyttää päällisin puolin vakaalta, on lomautukset kääntyneet kasvuun.

Lokakuussa lomautettuna oli 13 000 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. Myös lyhennettyä työviikkoa tekevien määrä on ollut kasvussa. Lomautusten määrä tulee vielä kasvamaan, sillä ne näkyvät työllisyystilastoissa viiveellä.

Talouden heikot näkymät kasvattavat työttömyysastetta ensi vuonna 8,4 prosenttiin ja heikentävät työllisyysastetta 72,4 prosenttiin.

Euribor on ensi vuonna keskimäärin 3,4 prosenttia

Euroopan keskuspankin lokakuinen päätös olla nostamatta ohjauskorkoa katkaisi pitkään jatkuneen koronnostojen putken. 12 kuukauden Euribor onkin jo kääntynyt hienoiseen laskuun.

EKP on toistaiseksi viestinyt pitävänsä ohjauskoron tasolla, jolla kuluttajahintojen nousu saadaan varmasti taltutettua. EKP:n korkopäätösten perusteena käytetty pohjahintainflaatio onkin hidastunut erittäin voimakkaasti marraskuussa. Kuitenkin euroalueella palkankorotukset ovat olleet korkeita, joten kuluttajahintojen nousulle voi edelleen olla painetta.

POP Pankin näkemyksen mukaan korkojen lasku ei tule olemaan nopeaa. 12 kuukauden Euribor on tänä vuonna keskimäärin 3,9 prosenttia ja ensi vuonna 3,4 prosenttia.

Suomen talous supistuu ensi vuonna 0,1 prosenttia; hitaasti elpyvä rakentaminen jäänee miinukselle

Kaikkiaan maailmantalouden kasvu nopeutuu ensi vuonna, mutta pysyy kuitenkin totuttua hitaampana. Suomen talous supistuu tänä vuonna 0,6 prosenttia ja ensi vuonna 0,1 prosenttia.

Talousvaikeudet Euroopassa ovat heikentäneet Suomen vientinäkymiä. Talouskasvua Suomessa hidastavat erityisesti Ruotsin kiinteistömarkkinoiden ongelmat sekä Saksan pidempään jatkuneet laiminlyönnit taloutensa modernisoimiseksi.

Ulkomaankaupalla on kuitenkin kokonaisuutena suuri positiivinen nettovaikutus talouskasvuun, sillä tuonti laskee tänä vuonna huomattavasti enemmän kuin vienti. Tuonnin lasku on tänä vuonna 6,5 prosenttia ja viennin 0,5 prosenttia. Ensi vuonna viennin ja tuonnin kehitys kääntyy maltilliseen kasvuun. Vienti kasvaa 0,8 prosenttia ja tuonti 0,7 prosenttia.

Investoinnit romahtavat tänä vuonna, laskua tulee 6,6 prosenttia. Merkittävin syy tähän on asuntorakentamisen jyrkkä pudotus. Korjausrakentamisen osuus rakentamisen investoinneista on kasvanut, mutta monet taloyhtiöt ovat olleet varovaisia korjauspäätösten suhteen energian hintojen ja korkojen nousun rasittaessa niiden taloudenpitoa. Korkotason kääntyminen vähitellen laskuun lupaa asteittain parempia näkymiä rakentamiselle ja asuntoinvestoinneille.

Kaupungistumistrendin odotetaan jatkuvan, joten kaupunkiasunnoille tulee jatkossakin olemaan kysyntää. Näin ollen rakentamisen odotetaan hiljalleen virkoavan ensi vuonna, mutta käänne tulee olemaan hidas ja vuosikasvu jää edelleen miinukselle.

Markkinanäkymien heikentyminen on hidastanut myös teollisuuden investointeja tänä vuonna. Ensi vuonna näkymät ovat jo hieman positiivisen puolella. Rakentamisen piristyessä myös tänä vuonna hiipunut maa- ja vesirakentaminen lisääntyy. Vaikka investointien näkymät kääntyvät positiivisemmiksi ensi vuoden aikana, investoinnit vähenevät kokonaisuudessaan 2,4 prosenttia.