CER-direktiivin toimeenpano tulee rakentaa nykyisen huoltovarmuusjärjestelmän osaksi
Huoltovarmuusneuvosto on tänään kokouksessaan päättänyt oheisesta kannanotosta:
Suomen yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyöhön perustuva huoltovarmuusjärjestelmä on Euroopan mittakaavassa ainutlaatuinen, ja on osoittanut toimivuutensa myös muuttuneessa turvallisuusympäristössä. Viime vuosien häiriötilanteisiin on onnistuttu vastaamaan vahvasti toimintaa kehittämällä, sektorirajat ylittävällä yhteistyöllä, materiaalisella varautumisella ja onnistuneella jatkuvuudenhallinnalla. Samalla kriisit ovat osoittaneet, että yksin viranomaisten toimenpiteet eivät riitä vastaamaan monisyisiin häiriöihin, koska yhteiskunnan kannalta kriittisistä palveluista ja infrastruktuurista vastaavat useimmiten muut kuin viranomaistoimijat, erityisesti kriittiset yritykset.
Vuonna 2022 voimaan astunut direktiivi kriittisten toimijoiden häiriönsietokyvystä (CER) luo yhtenäisen EU-tason kehyksen yhteiskunnan kannalta kriittisten toimijoiden häiriönsietokyvyn kasvattamiseksi. Suomen kannalta on tärkeää, että varautumisen taso nousee muissa unionin jäsenmaissa ja unionitasolla. CER-direktiivi on siten tervetullut lisä varautumisen työkalupakkiin.
CER-toimeenpano tuo kriittisiksi määriteltäville yrityksille uusia velvoitteita ja viranomaisille uusia tehtäviä. Direktiivin toimeenpanoa ei kuitenkaan tule rakentaa erilliseksi ja osittain päällekkäiseksi järjestelmäksi huoltovarmuusjärjestelmän rinnalle, vaan sen osaksi.
Direktiivin kansallista toimeenpanoa valmistellaan paraikaa ministeriöiden välisessä lainsäädäntötyöryhmässä. Huoltovarmuusneuvosto pitää tärkeänä, että direktiivin toimeenpanossa hyödynnetään täysimääräisesti kansallinen huoltovarmuustoiminta ja olemassa olevat rakenteet, jotta se käytännössä tuottaisi lisäarvoa myös Suomen kansalliselle varautumiselle ja kokonaisturvallisuudelle.
Huoltovarmuuskeskuksella (HVK) on jo nykyisellään laissa säädetty tehtävä toimia sillanrakentajana yhteiskunnan kannalta kriittisten toimijoiden ja toimivaltaisten viranomaisten välillä. CER-direktiivin kansallisena keskitettynä yhteyspisteenä toimiminen täydentäisi HVK:n nykyisiä tehtäviä, ja osaltaan mahdollistaisi kansallisen huoltovarmuusjärjestelmän hyödyntämisen direktiivin toimeenpanossa. HVK:lla on valmiina mm. kattavan Huoltovarmuusorganisaation (HVO) luomat verkostot kansallisena solmukohtana toimimiseen yritysten, viranomaisten ja EU-komission välillä. Lisäksi HVK tunnistaa jo nykytilanteessa yhteiskunnan kriittisten toimintojen kannalta keskeisiä toimijoita sekä ylläpitää ja edistää yritysten ja viranomaisten varautumista ja häiriönsietokykyä.
Huoltovarmuusjärjestelmä perustuu yksityisen ja julkisen sektorin väliseen luottamukselliseen ja sopimukselliseen yhteistyöhön. Huoltovarmuusjärjestelmästä erillisen CER-ratkaisun rakentaminen hajottaisi kokonaiskuvan yritysten varautumisesta ja kriittisestä infrastruktuurista sekä kasvattaisi toimeenpanon kokonaiskustannuksia. Velvoittavuuteen perustuvassa järjestelmässä varautumisen kustannukset siirtyisivät enenevässä määrin elinkeinoelämän toimijoiden kannettavaksi, heikentäen suomalaisten yritysten kilpailukykyä.
CER-toimeenpanosta aiheutuvat uudistukset HVK:n tehtäviin ja ohjaukseen voidaan käsitellä parhaillaan työ- ja elinkeinoministeriön johdolla päivitettävän huoltovarmuuslain yhteydessä.
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Huoltovarmuusneuvoston sihteeri Nuutti Nikula, p. 029 505 1044, nuutti.nikula@nesa.fi
Huoltovarmuusneuvosto
Huoltovarmuusneuvoston tehtävänä on ylläpitää ja kehittää yhteyksiä keskeisimpiin yhteistyötahoihin, seurata huoltovarmuuden tilaa ja kehitystä sekä tehdä esityksiä toimenpiteistä. Huoltovarmuusneuvosto tekee valtioneuvostolle myös ehdotukset Huoltovarmuuskeskuksen hallituksen kokoonpanosta.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Huoltovarmuusneuvosto
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme