Tutkimus: Eliittilukion käyminen vaikuttaa koulutustavoitteisiin, mutta ei tulotasoon

Eliittilukiot – eli maineikkaat lukiot, joihin on korkea sisäänpääsykeskiarvo, ovat vuodesta toiseen lukiovertailujen kärjessä oppilaiden ylioppilaskirjoitusmenestyksen ansiosta. VATT:n, Aalto-yliopiston ja Laboren yhteistutkimus Long-Run Effects of Selective Schools on Educational and Labor Market Outcomes tarkastelee suomalaisten eliittilukioiden vaikutuksia oppimistuloksiin ja pitkällä aikavälillä tulo- ja koulutustasoon. 

Tutkimuksen ovat laatineet Mika Kortelainen (VATT), Lassi Tervonen (VATT & Aalto-yliopisto) ja Ohto Kanninen (Labore). Pitkän aikavälin vaikutuksista on ollut aiemmin vain niukasti tutkimusnäyttöä – Suomesta ei lainkaan.  

Eliittilukion käymisellä ei ole merkittäviä vaikutuksia oppimistuloksiin 

Eliittilukion käyneet oppilaat suoriutuvat hyvin: heillä on korkea keskiarvo, lähes kaikki heistä osallistuvat ylioppilaskirjoituksiin ja suoriutuvat niistä hyvin, sekä todennäköisemmin kirjoittavat pitkän matematiikan.  

Tämä selittyy kuitenkin valikoitumisella, eikä niinkään eliittilukioiden vaikutuksella. Se tarkoittaa, että jo valmiiksi parhaat oppilaat valikoituvat eliittilukioihin ja he suoriutuisivat todennäköisesti yhtä hyvin myös toisessa lukiossa. On myös huomionarvoista, etteivät eliittilukioiden ulkopuolelle jäävät hakijat päädy välttämättä merkittävästi vähemmän selektiivisiin lukioihin. 

”Eliittikoulujen vaikutuksia oppimistuloksiin on tutkittu useissa kansainvälisissä tutkimuksissa, ja Suomen osalta yhdessä aiemmassa VATT:n ja Laboren yhteistutkimuksessa. Yleinen tulos näissä tutkimuksissa on se, että eliittilukion käymisen vaikutukset oppimistuloksiin ovat vähäisiä tai niitä ei voi erottaa tilastollisesti nollasta”, kertoo Aalto-yliopiston väitöskirjatutkija Lassi Tervonen. 

Eliittilukion käyminen nostaa todennäköisyyttä hakea yliopistoon 

Tutkimustuloksissa ei löytynyt merkittäviä vaikutuksia tulotasoon vielä 31–35-vuotiaana. Tyypillisesti yliopistokoulutuksen positiiviset vaikutukset tulotasoon näkyvät noin 30 ikävuoden jälkeen. On oletettavaa, että näin olisi myös eliittilukion käyneiden ihmisten kohdalla, mikäli eliittilukion käymisestä olisi merkittävää hyötyä. 

Eliittilukion käyminen näyttää kuitenkin nostavan todennäköisyyttä yliopiston käymiselle, ja toisaalta laskevan todennäköisyyttä ammattikorkeakoulun käymiselle. Yksi mahdollinen selitystekijä on sosiaalinen ympäristö eliittilukioissa. Eliittilukiot kannustavat oppilaitaan korkean saavutusprofiilin koulutuspoluille ja oppilaitoksen oppilaat ovat todennäköisesti tietyiltä ominaisuuksiltaan samankaltaisia. 

”Tulokset ovat yhdenmukaisia esittämämme mahdollisen selityksen kanssa: eliittilukiossa opiskelulla ei ole vaikutuksia yksilön osaamiseen tai tuottavuuteen, mutta sillä on vaikutuksia koulutustavoitteisiin”, toteaa Tervonen. 

Vaikutusten arviointi tutkimusasetelmassa 

Tutkimus vertailee niitä hakijoita, jotka niukasti ylittävät sisäänpääsyrajan hakijoihin, jotka niukasti jäävät sen alle. Ei ole syytä olettaa, että näiden hakijajoukkojen taustatekijöiden välillä olisi suuria eroja. Tutkimusasetelma mahdollistaa siten eliittilukioiden vaikutusten arvioinnin.  

Eliittilukioilla viitataan tutkimuksessa lukioihin, joiden yleislinjan keskiarvoraja on ollut korkeimman 10 prosentin joukossa. Tutkimuksessa on tutkittu vuosina 1991–1999 lukioiden yleislinjoille hakeneita ja siten tarkasteltu pitkän aikavälin vaikutuksia 35 ikävuoteen asti laajoja rekisteriaineistoja hyödyntämällä. 

Tutkimus:  

Ohto Kanninen, Mika Kortelainen ja Lassi Tervonen (2023). Long-Run Effects of Selective Schools on Educational and Labor Market Outcomes. VATT Working Papers 161. 

Linkki julkaisuun

Yhteystiedot: 

Väitöskirjatutkija Lassi Tervonen, 040 573 4634, lassi.tervonen@aalto.fi 

Lassi Tervosen taloustieteen oppiaineen väitöskirja Essays in the Economics of Education tarkastettiin Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulussa perjantaina 17.11.2023.