Taantumalla yllättäviä terveysvaikutuksia, mutta kasvava työttömyys lisää miesten mielenterveysongelmia
Vastoin oletuksia taloudellinen taantuma voi jopa kohentaa terveyttä. Taantumaan liittyvä työttömyys haastaa kuitenkin miesten mielenterveyttä, paljastaa Oulun yliopiston tutkimus. Työttömyyden ja mielenterveysongelmien välinen selkeä yhteys yllätti tutkijat.

Taloudellisen taantuman myönteiset terveysvaikutukset näkyvät väestössä kokonaiskuolleisuuden laskuna. Taustalla on vapaa-ajan lisääntyminen, mikä helpottaa osallistumista terveyttä edistäviin aktiviteetteihin. Lisääntynyt vapaa-aika selittyy muun muassa vähentyneillä ylitöillä ja työmatkaliikenteellä sekä lomautuksilla. Terveyttä lisääviä tekijöitä voivat olla myös vähentyneet työperäiset onnettomuudet, matalampi stressitaso ja kiireettömyys.
Sama vaikutus ei kuitenkaan ulotu mielenterveyteen: taloudellisen laskukauden aikana kasvava työttömyys lisää huolestuttavasti työikäisten miesten mielenterveysongelmia.
Tulokset saatiin Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimuksessa, jossa selvitettiin työttömyyden vaikutusta terveyteen. Tutkijat löysivät tilastollisesti merkitsevän yhteyden asuinkunnan työttömyysasteen ja mielenterveysindeksin välille eli mitä korkeampi työttömyys kunnassa on, sitä heikompi on mielenterveys. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että taantumassa myös itsemurhat lisääntyvät.
Tutkimuksen mukaan yhden prosenttiyksikön kasvu työttömyydessä lisäsi psykiatrisia osastohoitojaksoja jopa 8,7 prosenttiyksikköä. Masennuslääkkeiden käyttö lisääntyi 0,28 prosenttiyksikköä.
Tutkijat yllättyivät siitä, kuinka vahva yhteys työttömyyden ja mielenterveyden välillä on. ”Tämä näkyy selvästi työikäisten eli 25–64-vuotiaiden miesten ikäryhmässä. Vastaavaa yhteyttä ei löydy esimerkiksi naisilla, mikä viittaa siihen, että jotkin muut tekijät kuin työmarkkinaolosuhteet vaikuttavat enemmän näiden ryhmien mielenterveyteen”, yliopistotutkija Marko Korhonen kertoo.
Tutkija selittää havaintoa sillä, että miehet kokevat työttömyyden voimakkaammin, koska heidän identiteettinsä ja itsetuntonsa ovat usein vahvasti kiinni työssä ja tulonhankinnassa. ”Taustalla vaikuttavat perinteiset sukupuoliroolit eli miehiin voi kohdistua odotuksia perheen taloudellisena tukipilarina, ja siten työttömyys voi aiheuttaa ristiriitoja odotusten ja todellisuuden välille”, Korhonen kertoo.
Työttömyyteen voi liittyä stigmaa, joka aiheuttaa työikäisille miehille paineita näyttää vahvemmilta työttömyyden aiheuttamista vaikeuksista huolimatta. Miehet eivät myöskään helposti hae apua ja sosiaalista tukea.
Räätälöidyt tukitoimet tarpeen
Suomen kuntien välillä tutkijat havaitsivat merkittäviä eroja sekä mielenterveysongelmien ja sairauksien että työttömyyden yleisyydessä. Mielenterveys heikentyi kuntakohtaisella mielenterveysindeksillä mitattuna yli puolessa kunnista. Mustinta aluetta on Itä-Suomi, mutta myös Pohjois-Pohjanmaalla ja Etelä-Lapissa mielenterveyden heikentyminen ja työttömyyden yhteys on merkitsevä. Jos joutuu työttömäksi Pohjois-Suomessa, on vaikeaa työllistyä uudelleen, sillä pohjoisen ongelmana on työpaikkojen puute. Eteläisessä Suomessa on puolestaan pulaa mielenterveyspalveluista. Kaikissa kunnissa työttömyysaste vaihteli 2,2–28,4 % välillä.
Tutkimuksen aineisto koostui yli 250 suomalaisen kunnan työttömyystilastoista ja THL:n tilastoista vuosilta 2002–2019. Tarkastelussa olivat työttömien määrä, psykiatrisen osastohoidon jaksojen määrä ja masennuslääkkeiden käyttö.
Työttömyyden aiheuttamat mielenterveysongelmat kasvattavat terveydenhuolto- ja sosiaaliturvamenoja sekä työkyvyttömyyseläkkeiden määrää.
”Tärkeää on tunnistaa, että investoinnit mielenterveyspalveluihin ja työttömien tukeminen voivat vähentää merkittävästi pitkän aikavälin kustannuksia ja parantaa koko yhteiskunnan hyvinvointia. Räätälöityjä tukitoimia esimerkiksi rakenteellisten muutosten aiheuttaman työttömyyden kasvaessa olisi hyvä harkita”, Marko Korhonen sanoo.
Tutkijoiden mukaan tarvitaan lisää tutkimusta valaisemaan niitä eroja, jotka liittyvät mielenterveyteen vaikuttaviin tekijöihin sukupuolten ja ikäryhmien välillä. Myös työttömyyden mielenterveysvaikutuksia tarkasteltaessa tulisi keskittyä mahdollisimman hajautetulle tasolle, koska taloudellisilla olosuhteilla voi olla hyvin erilaisia vaikutuksia alueittain ja ihmisryhmittäin.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kaksivaiheista estimointimenetelmää, koska työttömyyden ja mielenterveyden välillä vallitsevan kaksisuuntaisen riippuvuussuhteen vuoksi syy-seuraussuhteen määrittäminen työttömyydestä mielenterveyteen on vaikeaa. Menetelmässä kuntien välistä työttömyyden vaihtelua selitettiin työllisyysmuuttujalla, joka oli riippumaton kuntakohtaisista taloudellisista muutoksista. Näin saatiin eristettyä työttömyyden vaihtelusta se osuus, joka mahdollisesti olisi seurausta kuntien välisistä vaihteluista mielenterveydessä.
Tutkimus on julkaistu Social Indicators Research -lehdessä: Saqib Amin, Marko Korhonen, Sanna Huikari: Unemployment and Mental Health: An Instrumental Variable Analysis Using Municipal-level Data for Finland for 2002–2019
Yhteyshenkilöt
Yliopistotutkija Marko Korhonen, p. 044 5281270, marko.korhonen@oulu.fi
Viestintäasiantuntija Anna-Maria Hietapelto, p. 040 7650015, anna-maria.hietapelto@oulu.fi
Kuvat


Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu mukana valtakunnallisessa Opin.fi-palvelussa – suomalaisten korkeakoulujen avoimia opintoja nyt yhdessä paikassa7.5.2025 05:52:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu Oamk ovat mukana uudessa valtakunnallisessa Opin.fi-palvelussa, joka kokoaa korkeakoulujen avoimia opintoja yhteen paikkaan. Maksuton palvelu tekee opintojen löytämisestä ja vertailusta helppoa ja kiinnostavaa. Opinnot ovat tarjolla joustavasti kaikenikäisille, monet ajasta ja paikasta riippumatta. Opiskeltavaa löytyy esimerkiksi kestävästä kehityksestä uusiin teknologioihin ja hyvinvoinnista terveyteen ja turvallisuusalaan.
Johtavien suomalaisyritysten 6G-hankkeessa kehitetään tulevaisuuden verkkoja6.5.2025 06:36:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten yritysten ja akateemisten sidosryhmien uudessa hankkeessa tavoitteena on nopeuttaa 5G- ja 6G-verkkojen radiotaajuusteknologioiden suunnittelua.
Polvien rakenteellisia muutoksia havaitaan yleisesti jo kolmekymppisillä – oireita ei välttämättä ole5.5.2025 05:50:00 EEST | Tiedote
Polven magneettikuvissa havaittavat lievät rakenteelliset muutokset ovat yleisiä jo kolmekymppisillä aikuisilla – myös ilman polvikipuja tai muita oireita. Oulun yliopiston tutkimuksessa yli puolella 33-vuotiaista löytyi merkkejä nivelvaurioista. Korkea painoindeksi oli yleisin nivelmuutoksiin liittyvä tekijä.
Matti Latva-ahosta tutkimusvararehtori ja Petteri Alahuhdasta yhteistyösuhteiden vararehtori Oulun yliopistoon29.4.2025 15:32:25 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston hallitus on valinnut kokouksessaan 29.4.2025 tutkimusvararehtoriksi tekniikan tohtori Matti Latva-ahon ja yhteistyösuhteiden vararehtoriksi filosofian tohtori Petteri Alahuhdan.
Ferritiinitasot eivät näytä liittyvän merkittävästi PCOS-naisten hedelmällisyyteen tai aineenvaihdunnalliseen terveyteen24.4.2025 05:35:00 EEST | Tiedote
Ferritiinitasot ovat munasarjojen monirakkulaoireyhtymää (PCOS) sairastavilla naisilla keskimäärin korkeammat kuin verrokeilla, mutta tällä ei ole merkittävää vaikutusta heidän hedelmällisyyteensä tai metaboliseen terveydentilaansa. Myöskään raudanpuutteella ei vaikuta olevan yhteyttä PCOS-naisten lapsettomuuteen. Tulokset perustuvat Oulun yliopistossa tehtyyn tutkimukseen, jossa selvitettiin ferritiinitasojen merkitystä PCOS-naisten terveydelle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme