Helena Hännisen teos ”Nimeään kantava” käy läpi Gösta Serlachiuksen taidesäätiön 90-vuotisen historian 1910-luvulta nykypäivään
Gösta Serlachiuksen taidesäätiö perustettiin vuonna 1933 hoitamaan, ylläpitämään ja kartuttamaan vuorineuvos Gösta Serlachiuksen (1876–1942) keräämää taidekokoelmaa. Säätiön tehtäviksi määriteltiin myös museon rakentaminen ja ylläpito sekä Mäntän kaunistaminen taiteella. Säätiö syntyi teollisuusmiehenä uransa tehneen Gösta Serlachiuksen taideharrastuksen vuoksi ja on vähitellen kasvanut arvostetuksi toimijaksi suomalaisessa taidemaailmassa.
Gösta Serlachiuksen taidesäätiön historia on taiteen hankinnan, hoitamisen, esilläpidon ja museotoiminnan historiaa. Se on myös osakekauppoja, kiinteistöjen hoitoa ja taloudenpitoa. Toiminnassa näkyivät vahvasti G. A. Serlachius Oy ja toimintaympäristö Mänttä sekä jo varhain myös yhteistyö kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa.
Gösta Serlachius halusi taidekokoelmansa säilyvän Mäntässä, joka hänen omien sanojensa mukaan oli nähnyt kokoelman synnyn. Taidesäätiön kokoelman pääpaino on Suomen kultakauden taiteessa. Se sisältää myös vanhaa eurooppalaista taidetta, vanhempaa suomalaista taidetta, Suomen taiteen murroskauden ja varhaisen modernismin teoksia sekä kasvavan kokoelman nykytaidetta. Nykyisin Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmiin kuuluu yli 10 000 teosta.
Kirja kertoo taidekokoelman tarinan alkaen 1900-luvun alkuvuosista, jolloin Gösta Serlachius alkoi kartuttaa kokoelmaansa. R. Erik Serlachiuksen (1901–1980) pitkällä puheenjohtajakaudella taidesäätiön toiminta vakiintui, ja sen taidekokoelma kasvoi. Gustaf Serlachiuksen (1935–2009) kaudella taidesäätiön toiminta vakautui taloudellisesti. Vuodesta 2009 alkoi uusi aikakausi, kun uutta museota ruvettiin rakentamaan ja näyttelytoiminta laajeni.
Teos pohjautuu laajaan arkistoaineistoon, ja sen on kirjoittanut Serlachius-museoiden tutkija, FL Helena Hänninen. Esipuheen kirjoittaja on Serlachius-museoiden johtaja, FT Pauli Sivonen.
Nimeään kantava – Gösta Serlachiuksen taidesäätiö ja sen kokoelma
304 sivua, kieli suomi
Parvs ja Serlachius-museot, 2023
Arvostelukappaleet ja kuva-aineisto medialle: Hanna Karppanen, kustantaja, Kustannusosakeyhtiö Parvs, hanna.karppanen@parvs.fi
Lisätiedot julkaisusta: Helena Hänninen, tutkija, Serlachius-museot, helena.hanninen@serlachius.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hanna KarppanenkustantajaKustannusosakeyhtiö Parvs
Puh:+358 40 684 9188hanna.karppanen@parvs.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Kustannusosakeyhtiö Parvs on taidekirjoihin ja arkkitehtuurijulkaisuihin erikoistunut helsinkiläinen kustantamo, joka on perustettu vuonna 2006.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kustannusosakeyhtiö Parvs
Ateneumin taiteilijat -kirjasarja täydentyy – vuorossa Albert Edelfelt24.10.2025 10:38:15 EEST | Tiedote
Albert Edelfelt (1854–1905) on yksi maamme rakastetuimmista taiteilijoista. Hän oli suomalaisen taiteen uudistaja ja yksi ensimmäisistä ulkoilmamaalareista Suomessa. Taidehistorioitsija ja historioitsija Maria Vainio-Kurtakko kirjoittaa uutuuskirjassaan Albert Edelfeltin elämästä ja teoksista ajan pohjoismaisten ja eurooppalaisten yhteiskunnallisten kysymysten valossa.
Kyösti Kakkosen lasi- ja keramiikkakokoelma koottuna kahteen englanninkieliseen suurteokseen23.10.2025 11:13:51 EEST | Tiedote
Teokset esittelevät kauppaneuvos Kyösti Kakkosen poikkeuksellisen laajan kokoelman lasi- ja keramiikkataiteen helmet.
Uutuuskirja kokoaa yhteen Stefan Bremerin myyttiset valokuvat Helsingin yöstä17.10.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Stefan Bremer (s. 1953) on keskeinen nimi suomalaisessa valokuvataiteessa. Hän on tullut tunnetuksi urbaanin yöelämän dokumentoijana.
Helsingin empirearkkitehtuuri saa arvoisensa käsittelyn Mikko Lindqvistin uutuusteoksessa15.10.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Empirearkkitehtuuri on Helsingin kaupunkikuvan ydin. Arkkitehti Carl Ludvig Engelin (1778–1840) 1800-luvun alussa suunnittelemat julkiset rakennukset ovat lujittaneet asemansa Helsingin tunnetuimpina ja pysyvimpinä symboleina, ja hänen työnsä käsitti ainutlaatuisella tavalla kokonaisen pääkaupungin suunnittelun ja rakentamisen.
Uutuuskirja Emil Cedercreutzin Maahengen temppelistä3.9.2025 09:27:26 EEST | Tiedote
Kuvanveistäjä Emil Cedercreutz (1879─1949) oli kiinnostunut kotimaakuntansa Satakunnan talonpoikaisesta perinteestä, ja hän keräsi laajan kokoelman talonpoikaisesineistöä. 1910-luvun alussa hän alkoi suunnitella kokoelmalle omaa museota, Maahengen temppeliä. Se rakennettiin Cedercreutzin taiteilijakodin Harjulan viereen Harjavaltaan vuosina 1916–1942.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme