Kustannusosakeyhtiö Parvs

Helena Hännisen teos ”Nimeään kantava” käy läpi Gösta Serlachiuksen taidesäätiön 90-vuotisen historian 1910-luvulta nykypäivään

Jaa

Gösta Serlachiuksen taidesäätiö perustettiin vuonna 1933 hoitamaan, ylläpitämään ja kartuttamaan vuorineuvos Gösta Serlachiuksen (1876–1942) keräämää taidekokoelmaa. Säätiön tehtäviksi määriteltiin myös museon rakentaminen ja ylläpito sekä Mäntän kaunistaminen taiteella. Säätiö syntyi teollisuusmiehenä uransa tehneen Gösta Serlachiuksen taideharrastuksen vuoksi ja on vähitellen kasvanut arvostetuksi toimijaksi suomalaisessa taidemaailmassa.

Gösta Serlachiuksen taidesäätiön historia on taiteen hankinnan, hoitamisen, esilläpidon ja museotoiminnan historiaa. Se on myös osakekauppoja, kiinteistöjen hoitoa ja taloudenpitoa. Toiminnassa näkyivät vahvasti G. A. Serlachius Oy ja toimintaympäristö Mänttä sekä jo varhain myös yhteistyö kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. 

Gösta Serlachius halusi taidekokoelmansa säilyvän Mäntässä, joka hänen omien sanojensa mukaan oli nähnyt kokoelman synnyn. Taidesäätiön kokoelman pääpaino on Suomen kultakauden taiteessa. Se sisältää myös vanhaa eurooppalaista taidetta, vanhempaa suomalaista taidetta, Suomen taiteen murroskauden ja varhaisen modernismin teoksia sekä kasvavan kokoelman nykytaidetta. Nykyisin Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmiin kuuluu yli 10 000 teosta.

Kirja kertoo taidekokoelman tarinan alkaen 1900-luvun alkuvuosista, jolloin Gösta Serlachius alkoi kartuttaa kokoelmaansa. R. Erik Serlachiuksen (1901–1980) pitkällä puheenjohtajakaudella taidesäätiön toiminta vakiintui, ja sen taidekokoelma kasvoi. Gustaf Serlachiuksen (1935–2009) kaudella taidesäätiön toiminta vakautui taloudellisesti. Vuodesta 2009 alkoi uusi aikakausi, kun uutta museota ruvettiin rakentamaan ja näyttelytoiminta laajeni.

Teos pohjautuu laajaan arkistoaineistoon, ja sen on kirjoittanut Serlachius-museoiden tutkija, FL Helena Hänninen. Esipuheen kirjoittaja on Serlachius-museoiden johtaja, FT Pauli Sivonen.

Nimeään kantava – Gösta Serlachiuksen taidesäätiö ja sen kokoelma
304 sivua, kieli suomi
Parvs ja Serlachius-museot, 2023

Arvostelukappaleet ja kuva-aineisto medialle: Hanna Karppanen, kustantaja, Kustannusosakeyhtiö Parvs, hanna.karppanen@parvs.fi

Lisätiedot julkaisusta: Helena Hänninen, tutkija, Serlachius-museot, helena.hanninen@serlachius.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Nimeään kantava – Gösta Serlachiuksen taidesäätiö ja sen kokoelma. Parvs ja Serlachius-museot 2023
Nimeään kantava – Gösta Serlachiuksen taidesäätiö ja sen kokoelma. Parvs ja Serlachius-museot 2023
Lataa
Akseli Gallen-Kallela: ”Kauppaneuvos Gustaf Adolf Serlachiuksen muotokuva”, 1887, öljy kankaalle, 77,5 ✕ 57,5 cm
Akseli Gallen-Kallela: ”Kauppaneuvos Gustaf Adolf Serlachiuksen muotokuva”, 1887, öljy kankaalle, 77,5 ✕ 57,5 cm
Lataa
Axel Ernst Serlachius ja kuvanveistäjä Emil Wikström
Axel Ernst Serlachius ja kuvanveistäjä Emil Wikström
Lataa
Helene Schjerfbeck: ”Helena Westermarck”, 1884, öljy kankaalle, 37,5 ✕ 22,5 cm. Teos oli esillä Gösta Serlachiuksen kokoelmaa esitelleessä näyttelyssä Ateneumissa vuonna 1919.
Helene Schjerfbeck: ”Helena Westermarck”, 1884, öljy kankaalle, 37,5 ✕ 22,5 cm. Teos oli esillä Gösta Serlachiuksen kokoelmaa esitelleessä näyttelyssä Ateneumissa vuonna 1919.
Lataa
Pekka Halonen: ”Leppäkoski”, 1917, öljy vanerille, 59,5 ✕ 39,5 cm
Pekka Halonen: ”Leppäkoski”, 1917, öljy vanerille, 59,5 ✕ 39,5 cm
Lataa
Henry Ericsson: ”Draama”, harjoitelma Kansallisteatterin kattomaalauskilpailuun, 1932, öljy kankaalle, 162,5 ✕ 130 cm
Henry Ericsson: ”Draama”, harjoitelma Kansallisteatterin kattomaalauskilpailuun, 1932, öljy kankaalle, 162,5 ✕ 130 cm
Lataa
Säätiön isännistö tulevan museon valaistusolojen tutkimista varten rakennetussa koehallissa kesäkuussa 1937. Istumassa vasemmalta professori P. O. von Törne, kuvanveistäjä Emil Wik¬ström, vuorineuvoksetar Ruth Serlachius, vuorineuvos Gösta Serlachius, fil.tri Bertel Hintze, fil.tri Magnus Björken¬heim, taiteilija Marcus Collin. Seisomassa vasemmalta rakennusmestari Mäkelä, arkkitehti Jarl Eklund, taiteilija Lennart Segerstråle, tohtori Edvard Richter ja yli-insinööri Warner Silfversparre.
Säätiön isännistö tulevan museon valaistusolojen tutkimista varten rakennetussa koehallissa kesäkuussa 1937. Istumassa vasemmalta professori P. O. von Törne, kuvanveistäjä Emil Wik¬ström, vuorineuvoksetar Ruth Serlachius, vuorineuvos Gösta Serlachius, fil.tri Bertel Hintze, fil.tri Magnus Björken¬heim, taiteilija Marcus Collin. Seisomassa vasemmalta rakennusmestari Mäkelä, arkkitehti Jarl Eklund, taiteilija Lennart Segerstråle, tohtori Edvard Richter ja yli-insinööri Warner Silfversparre.
Lataa
Sotamarsalkka C. G. E. Mannerheim ja reservin eversti¬luutnantti Gösta Serlachius osallistuivat Vilppulan taistelujen muistomerkin paljastustilaisuuteen vuonna 1938.
Sotamarsalkka C. G. E. Mannerheim ja reservin eversti¬luutnantti Gösta Serlachius osallistuivat Vilppulan taistelujen muistomerkin paljastustilaisuuteen vuonna 1938.
Lataa
Birger Selin: Vuorineuvos R. Erik Serlachiuksen muotokuva, 1950, öljy kankaalle 100,5 ✕ 81 cm
Birger Selin: Vuorineuvos R. Erik Serlachiuksen muotokuva, 1950, öljy kankaalle 100,5 ✕ 81 cm
Lataa
”Serlachiuksen museo” vuonna 1958
”Serlachiuksen museo” vuonna 1958
Lataa
Mäntän taidekerho pääkonttorin kokoushuoneessa vuonna 1951
Mäntän taidekerho pääkonttorin kokoushuoneessa vuonna 1951
Lataa
Intendentti Maritta Pitkänen esittelee ”Serlachiuksen kokoelmat” -näyttelyä tasavallan presidentti Urho Kekkoselle Ateneumissa vuonna 1980.
Intendentti Maritta Pitkänen esittelee ”Serlachiuksen kokoelmat” -näyttelyä tasavallan presidentti Urho Kekkoselle Ateneumissa vuonna 1980.
Lataa
Joenniemen kartano
Joenniemen kartano
Lataa
Gösta Serlachiuksen taidemuseon kotisivujen ”tunnuskuva” vuodelta 2001. Sivujen taiteellinen suunnittelija oli säveltäjä ja graafikko Lauri Toivio.
Gösta Serlachiuksen taidemuseon kotisivujen ”tunnuskuva” vuodelta 2001. Sivujen taiteellinen suunnittelija oli säveltäjä ja graafikko Lauri Toivio.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Kustannusosakeyhtiö Parvs on taidekirjoihin ja arkkitehtuurijulkaisuihin erikoistunut helsinkiläinen kustantamo, joka on perustettu vuonna 2006.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kustannusosakeyhtiö Parvs

Uutuuskirja Devan Shimoyaman taiteesta27.3.2024 11:23:39 EET | Tiedote

Yhdysvaltalainen Devan Shimoyama (s. 1989) tutkii karnevalistisissa teoksissaan seksuaalisuuteen, rotuun ja sukupuoleen liittyviä teemoja. Hänen taiteessaan sulautuvat yhteen niin taiteilijan lapsuuden kokemukset, queer-identiteetti, mytologiat kuin taidehistoriakin. Tekniikoiltaan teokset ovat leikitteleviä: taiteilija yhdistelee maalauksiinsa ennakkoluulottomasti erilaisia materiaaleja, kuten kimalletta, kangasta ja strassikiviä, ja työstää myös isoja installaatioita.

Uutuuskirja Helene Schjerfbeckistä ja muodista6.2.2024 10:35:00 EET | Tiedote

Uusi taidekirja ja Villa Gyllenbergissä avautuva näyttely avaavat rakastetun taiteilijan Helene Schjerfbeckin (1862–1946) vähemmän tunnettua puolta: kiinnostusta muotiin ja vaatteisiin. Schjerfbeck rakasti paitsi maalaustaidetta myös muotia ja muodikkaita vaatteita. Asut ja tekstiilit olivatkin usein keskeisessä osassa hänen maalauksissaan. Pinnalliseksi ja ohimeneväksi mielletty muoti on yleensä nähty vastakohtana syvälliselle ja kestävälle taiteelle, eikä taiteen ja muodin yhteyttä ei ole aiemmin juurikaan tutkittu. Moderni taide ja muoti kietoutuivat kuitenkin toisiinsa monin tavoin. Schjerfbeckin lisäksi monet muutkin aikakauden taiteilijat – esimerkiksi Albert Edelfelt, Jalmari Ruokokoski ja Olga Gummerus-Ehrström – kuvasivat muotia teoksissaan. Etenkin ranskalaista muotia seurattiin tuon ajan Suomessa.

Teemu Mäki pohtii esseekirjassaan taiteen tehtävää19.12.2023 17:45:35 EET | Tiedote

Miksi taidetta tehdään? Miten sitä nautitaan? Mikä on taiteen yhteiskunnallinen tehtävä? Mikä on taiteen julkisen rahoituksen oikeutus ja päämäärä? Mitä on avantgarde ja mitä on kriittinen taide? Onko taiteella todellista yhteiskunnallista merkitystä ja pitääkö sellaista vaikuttavuutta taiteelta vaatia? Mitä on viime vuosina yliopistoissa omaksi oppiaineekseen noussut taiteellinen tutkimus? Entä mikä on taiteen suhde tietoon, filosofiaan, politiikkaan, kuolemaan, ilmastonmuutokseen ja posthumanismiin?

Parvs-kustantamolta uusi esseekirjasarja ”Kirjoituksia taiteesta ja arkkitehtuurista”19.12.2023 17:08:46 EET | Tiedote

Parvs-taidekirjakustantamon uudessa kirjasarjassa ”Kirjoituksia taiteesta ja arkkitehtuurista” julkaistaan ansioituneiden taiteen ja arkkitehtuurin tutkijoiden esseitä ja muita valikoituja kirjoituksia. Joukossa on sekä uusia tekstejä että arkistojen helmiä. Kolmen ensimmäisen osan kirjoittajina ovat taidekriitikko Marja-Terttu Kivirinta, taidehistorian professori emerita Riitta Nikula sekä tietokirjailija ja taiteilija Harri Kalha.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye