Onko meriympäristön tila parantunut? Mihin haasteisiin vesiensuojelussa tulisi puuttua? Uusi arvio Itämeren tilasta ja vesienhoidon keskeiset haasteet kuultavana
Suomen meriympäristön tilasta on valmistunut uusi arvio, josta pyydetään palautetta 15.3.2024 saakka. Laajan asiantuntijaverkon arviointi osoittaa, ettei meriympäristön tila ole vielä parantunut. Myös vesienhoidosta pyydetään palautetta, sillä jokien, järvien ja pohjavesien hoitoa varten laadittuja suunnitelmia ryhdytään tarkistamaan. Vesienhoidon kuuleminen jatkuu 17.6.2024 saakka.

| Ympäristöministeriö ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus |
Suomen merenhoitosuunnitelma ja seitsemän alueellista vesienhoitosuunnitelmaa päivitetään kuuden vuoden välein laajassa yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Tavoite on, että Itämeren sekä jokien, järvien, rannikkovesien ja pohjavesien tila on vähintään hyvä. Kuulemisissa saatu palaute käydään läpi, ja siitä laaditaan yhteenveto. Palautetta hyödynnetään merenhoitosuunnitelmaa ja vesienhoitosuunnitelmia päivitettäessä.
Meriympäristön roskaantumista ja vedenalaista melua arvioitu ensimmäisen kerran
Suomen meriympäristön tila on arvioitu Suomen ympäristökeskuksen johdolla. Tila-arvio perustuu tieteellisiin ja tarkistettuihin tuloksiin. Aineistona on käytetty merialueelta vuosina 2017–2022 kerättyä, yli sataan indikaattoriin pohjautuvaa seurantatietoa. Arvio on osa Suomen merenhoitosuunnitelmaa, ja se korvaa edellisen vuonna 2018 laaditun arvion.
Merenhoidon suunnittelussa tarkastellaan merialuetta rantaviivasta talousvyöhykkeen ulkorajalle saakka.
“Ensimmäistä kertaa Suomen merialueella on arvioitu roskaantumisen ja vedenalaisen melun tila. Erityisesti eteläisillä merialueilla nämä heikentävät meren tilaa”, tila-arvion koordinaattori, tutkimuspäällikkö Samuli Korpinen Suomen ympäristökeskuksesta tiivistää.
Meriympäristö on edelleen rehevöitynyt, mikä heikentää luonnon monimuotoisuutta ja elinympäristöjen laatua. Tämän takia meriluonto on herkempi muille ihmisen aiheuttamille häiriöille. Merenhoidossa asetetaankin ympäristötavoitteita luonnonsuojelun laajentamiselle ja tehostamiselle.
Tila-arvio ja siinä asetetut ympäristötavoitteet ohjaavat edelleen toimia meren hyvän tilan saavuttamiseksi.
Vesienhoidossa keskeisestä tehostaa toimia vesien tilan parantamiseksi
Vesienhoidon kuulemisessa toivotaan palautetta keskeisistä kysymyksistä eli siitä, mihin vesienhoidossa on tarve kiinnittää erityistä huomiota, jotta vesien hyvän tilan tavoitteet toteutuvat. Vesienhoitosuunnitelmat vuosille 2028-2033 laaditaan vesienhoitoalueittain, ja keskeisissä kysymyksissä on alueellisia eroja. Kaikille alueille yhteisiä teemoja ovat vesielinympäristöjen kunnostaminen, pohjavesien puhdistaminen, vesien tilaa parantavien toimien tehostaminen sekä valuma-aluelähtöinen vesien- ja kuormituksen hallinta muuttuvassa ilmastossa.
Lisäksi toivotaan mielipiteitä vesienhoitosuunnitelmien päivittämisen aikatauluun ja työsuunnitelmaan. Palautetta voi antaa myös vesienhoitosuunnitelmasta laadittavan ympäristöselostuksen valmistelusta ja sisällöstä.
Näin annat palautetta merenhoidosta ja vesienhoidosta
Merenhoito
Luonnos arvioksi Suomen meriympäristön tilasta, hyvän tilan määritelmistä ja ympäristötavoitteista on luettavissa Ymparisto.fi/vaikutavesiin/merenhoito -verkkosivulla. Aineisto on esitetty verkkosivumuotoisena, jolloin lukijan on helpompi löytää häntä kiinnostavat teemat. Lisäksi on mahdollista tutustua tilaa ja tavoitteita taustoittaviin ja syventäviin aineistoihin.
Jokainen voi antaa palautetta tila-arviosta 15.3.2024 asti. Palautetta voi antaa esimerkiksi siitä, onko arvio oikein laadittu, vastaako se todellista meriympäristön tilaa, ovatko ympäristötavoitteet riittäviä tai mihin suuntaan merenhoitoa pitäisi kehittää?
Palaute toivotaan ensisijaisesti lausuntopalvelu.fi -verkkopalvelun kautta tai sen voi toimittaa sähköisesti tai kirjallisesti Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen. Tarkemmat ohjeet palautteen antamiseksi löytyvät Ymparisto.fi/vaikutavesiin/merenhoito -verkkosivulta.
Vesienhoito
Vesienhoitosuunnitelmien päivittämiseen vuosille 2028-2033 tähtäävä työohjelma, aikataulu ja vesienhoidon keskeiset kysymykset ovat saatavissa vesienhoitoalueittain Ymparisto.fi/vaikutavesiin/vesienhoito -verkkosivulla. Jokainen voi antaa palautetta 17.6.2024 asti. Verkkosivulta löytyvät tarkemmat ohjeet palautteen antamiseksi. Palaute toivotaan ensisijaisesti lausuntopalvelu.fi -verkkopalvelun kautta tai sen voi toimittaa sähköisesti tai kirjallisesti asianomaisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kirjaamoon.
Lisätiedot:
Merenhoidon kuuleminen
Ryhmäpäällikkö Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus, p. 0295 022 947, janne.suomela@ely-keskus.fi
Vesienhoidon kuuleminen
Juho Kotanen, juho.kotanen@ely-keskus.fi, p. 0295 024 192 (Vuoksen vesienhoitoalue)
Antti Mäntykoski, antti.mantykoski@ely-keskus.fi, p. 0295 021 434 (Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue)
Vincent Westberg vincent.westberg@ely-keskus.fi, p. 0295 027 956 (Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue)
Kimmo Aronsuu, kimmo.aronsuu@ely-keskus.fi, p. 0295 038 308 (Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue)
Pekka Räinä, pekka.raina@ely-keskus.fi, p. 040 570 2389 (Kemijoen vesienhoitoalue, Tornionjoen vesienhoitoalue, Tenon, Näätämöjoen ja Paatsjoen vesienhoitoalue)
Avainsanat
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Häxört eftersökes i Egentliga Finland och Satakunta - häxörten är den särskilt skyddade häxörtsbrokmalens värdväxt14.8.2025 13:51:56 EEST | Pressmeddelande
Häxörtsbrokmal (Mompha terminella) är en särskilt skyddad mikrofjärilsart som är beroende av den sällsynta växten dvärghäxört (Circaea alpina) som ibland även kallad för nattens förtrollerska. Dvärghäxörten är en självpollinerande växt som växer vid källor, frodiga kärr och i representativa fuktiga lundar och kärrskogsbäckar. Kalavverkningar och dikningar har förstört många förekomster, vilket också har påverkat häxörtbrokmalens hotstatus (fragmentering av förekomster).
Velholehteä etsitään Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa - velholehdellä elää erityisesti suojeltava varjotupsukoi14.8.2025 13:51:56 EEST | Tiedote
Varjotupsukoi (Mompha terminella) on erityisesti suojeltava mikroperhoslaji, joka on sidonnainen harvalukuiseen pikkuvelholehteen (Circaea alpina), jota kutsutaan myös yövarjon lumoojaksi. Pikkuvelholehti on itsepölytteinen kasvi, joka kasvaa lähteissä, lähdekorvissa ja edustavissa kosteissa lehdoissa ja korpinoroissa. Avohakkuut ja ojitukset ovat tuhonneet lukuisia esiintymiä mikä on vaikuttanut myös varjotupsukoin uhanalaisuuteen (esiintymien pirstoutuminen).
Sinilevää on edelleen Lounais-Suomen merialueilla (Varsinais-Suomi, Satakunta)14.8.2025 11:58:04 EEST | Tiedote
Sinilevähavaintoja on tehty Lounais-Suomen merialueilla edelleen tällä viikolla. Sisävesien vakiohavaintopaikoilta sinilevää ei kuitenkaan ole pääasiassa enää tavattu. Sinilevätilannetta seurataan valtakunnallisesti aina syyskuun loppuun saakka.
Valtatien 6 tiesuunnitelma käynnistyy Onkamon ja Honkavaaran välillä Tohmajärvellä ja Joensuussa (Pohjois-Karjala)14.8.2025 10:06:28 EEST | Tiedote
Pohjois-Savon ELY-keskus aloittaa valtatien 6:n tiesuunnitelman laatimisen Tohmajärven Onkamon ja Joensuun Honkavaaran väliselle osuudelle. Tiesuunnitelma on jatkoa vuonna 2024 valmistuneelle valtatien 6 parantamisen toimenpideselvitykselle välillä Onkamo-Reijola ja vuonna 2021 valmistuneelle valtatien 6 Imatra-Joensuu esiselvitykselle.
Saimaannorpan suojelusta kaupalliselle kalastukselle aiheutuvien taloudellisten vaikutusten johdosta vuosina 2024–2027 myönnettävä avustushaku avautunut (Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Kaakkois-Suomi)1.8.2025 14:06:37 EEST | Tiedote
Saimaannorpan suojelu rajoittaa kaupallista kalastusta. Norpat myös heikentävät pyydysten tuottoa. Näiden taloudellisten menetysten vuoksi kaupallisille kalastajille on suunnattu avustus vuosille 2024-27. Avustus on haettavissa elokuun ajan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme