Uudet tuulet puhaltavat pienten ja vähemmän monimutkaisten yhteisöjen tilintarkastukseen
Pienet ja vähemmän monimutkaiset yhteisöt saavat joulukuussa vihdoinkin oman tilintarkastusstandardin. Vaasan yliopiston tutkijoiden mukaan sidosryhmien kommenteilla ja kritiikillä oli vaikutusta standardin lopulliseen muotoon ja kehittämiseen.

Tilintarkastuksen uutta standardia on toivottu kauan. Oma standardi pienten ja vähemmän monimutkaisten yhteisöjen tilintarkastuksille on suuri harppaus tilintarkastajakunnalle. Uuden LCE-standardin (less complex entities, LCE) tarkoitus on helpottaa näiden yhteisöjen tilintarkastukseen liittyvissä haasteissa. Maailmanlaajuisesti yli 90 prosenttia yrityksistä on pieniä ja selväpiirteisiä.
Uusi pienten ja vähemmän monimutkaisten yhteisöjen LCE-standardi julkaistaan joulukuussa 2023. Se tulee voimaan 15. joulukuuta 2025 tai sen jälkeen alkavilta tilikausilta, mutta myös aiempi soveltaminen on sallittua. LCE-standardin kehittäminen on ollut pitkä prosessi. Keskustelu pienten ja yksinkertaisten yhteisöjen tilintarkastukseen on ollut erittäin vilkasta viimeisen vuosikymmenen aikana, sillä kansainvälisten tilintarkastusstandardien (ISA-standardit, International Standards on Auditing) on käytännössä todettu olevan liian raskaita ja työläitä sovellettavaksi pienten ja yksinkertaisten yhteisöjen tilintarkastukseen.
Kommenttikierros vaikutti standardiin: konsernitilinpäätökset mukaan
Uuden standardin kehittäminen alkoi konkreettisesti tammikuussa vuonna 2017, ja standardin ensimmäinen luonnos julkaistiin kesäkuussa 2021. Tämän jälkeen standardi on ollut sidosryhmien kommentoitavana kahteen otteeseen. Kansainvälisiä tilintarkastusalan standardeja laativa IAASB (The International Auditing and Assurance Standards Board) vastaanotti suuren määrän kommenttikirjeitä, joissa eri sidosryhmät esittävät kehittämisideoita ja kritiikkiä uudesta standardista. Kommenttikirjeiden perusteella IAASB lähti muokkaamaan standardia. Vaasan yliopiston laskentatoimen tutkijat Elina Haapamäki ja Juha Mäki ovat tutkineet, miten nämä konsultointikierrokset ovat vaikuttaneet standardin kehittämiseen ja lopulliseen muotoon.
Kommenttikirjeissä todettiin selvästi, että maailmanlaajuinen ratkaisu pienten ja vähemmän monimutkaisten yhteisöjen tilintarkastuksen menettelyjen keventämiseksi oli lämpimästi tervetullut.
– Kysymyksiä herättivät kuitenkin eri maiden kulttuurilliset erot, omat kansalliset standardit, tilintarkastuspalkkioiden muodostuminen ja osaavien resurssien riittävyys uuden standardin käyttöönottamiseen, sanovat Haapamäki ja Mäki.
Tutkijoiden mukaan suuri osa sidosryhmistä ei kannattanut standardiluonnoksessa esitettyä rajoitusta konsernitilinpäätösten jättämisestä soveltamisalan ulkopuolelle. Sitä vastustettiin, sillä sen nähtiin sulkevan tarpeettomasti konserneja pois uuden standardin soveltamisalasta. Tämän esitettiin vaikuttavan negatiivisesti standardin käyttöönottamiseen ympäri maailmaa.
– Isoin ja merkittävin muutos alkuperäiseen standardiluonnokseen onkin se, että standardia voidaan hyödyntää myös vähemmän monimutkaisen konsernitilinpäätöksen tarkastamisessa, kertovat Haapamäki ja Mäki.
Kommentoijat olivat huolissaan tilintarkastuksen laatuvaikutelmasta
Kommenttikirjeissä nostettiin esiin myös huoli, että uuden standardin pelättiin luovan vaikutelman kevyemmästä tai heikommasta tilintarkastuksen laadusta, mikäli standardi otetaan käyttöön. Tähän ennakkoluuloon haluttiin puuttua.
Kansainvälisiä tilintarkastusalan standardeja laativan IAASB:n roolia korostettiin ennakkoluulojen hälventämiseksi. IAASB:n tulee jakaa informaatiota standardin perusperiaatteista ja osoittaa, että tilintarkastuksen laatukriteerit eivät vaarannu uutta standardia käytettäessä.
Tilinpäätösten käyttäjät voivat siis luottaa tilintarkastettuun tilinpäätökseen yhtä paljon riippumatta siitä, onko tarkastamisessa sovellettu LCE-standardia vai muita ISA-standardeja.
Nämä tutkimustulokset on julkaistu kahdessa tuoreessa Journal of Accounting Literature -lehden artikkelissa, joissa tutkittiin kommenttikirjeitä, standardisointiprosessia ja lopullisen standardin muotoilua, kun kyseessä on vähemmän monimutkaisten yritysten tilintarkastus.
- Haapamäki, E.E. and Mäki, J. (2023), "An analysis of comment letters on a new, stand-alone standard for audits of less complex entities’ financial statements", Journal of Accounting Literature, Vol. ahead-of-print No. ahead-of-print. https://doi.org/10.1108/JAL-12-2022-0131
- Haapamäki, E.E. and Mäki, J. (2023), "An examination of comment letters on suggested Part 10: audits of groups' financial statements in the proposed ISA for less complex entities", Journal of Accounting Literature, Vol. ahead-of-print No. ahead-of-print. https://doi.org/10.1108/JAL-07-2023-0136
Lisätiedot
Elina Haapamäki, laskentatoimen nuorempi apulaisprofessori, Vaasan yliopisto, puh. 029 449 8471, elina.haapamaki(@)uwasa.fi
Juha Mäki, laskentatoimen tutkijatohtori, Vaasan yliopisto, puh. 040 585 6261, juha.maki(@)uwasa.fi
Yhteyshenkilöt
Riikka KalmiTiedeviestinnän asiantuntijaVaasan yliopisto / Viestintä, brändi ja markkinointi
Puh:0294498231riikka.kalmi@uwasa.fiKuvat

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Vaasan yliopisto
Vaasan yliopistolle ensimmäisenä Pohjoismaissa tunnustus merkittävästä alueellisesta ja yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta2.6.2025 15:04:26 EEST | Tiedote
Vaasan yliopisto on saanut kansainvälistä tunnustusta merkittävästä taloudellisesta, yhteiskunnallisesta ja alueellisesta vaikutuksestaan. Tuore Business School Impact System (BSIS) -arviointiraportti nostaa esiin yliopiston keskeisen roolin alueellisessa kehityksessä sekä sen vahvan aseman osana Pohjoismaiden suurinta energiateknologiaklusteria, EnergyVaasa-verkostoa.
Kriisinhallinta ei ole vain valtion tehtävä – kansalaisten ja median roolit kaipaavat tarkempaa määrittelyä2.6.2025 12:11:42 EEST | Tiedote
Vaikka kriisinhallinnassa tarvitaan koko yhteiskuntaa, keskustelut aiheen ympärillä painottuvat usein valtion vastuisiin. Huomion tulisi keskittyä enemmän kaikkien yhteiskunnan toimijoiden rooleihin kriisitilanteissa, esittää Ville-Pekka Niskanen Vaasan yliopistolle tekemässään väitöskirjassa.
Vaasan yliopiston uusi työelämäprofessori Hanna Smith: Tietotulva haastaa varautumista ja resilienssiä28.5.2025 10:20:26 EEST | Tiedote
Valtiotieteiden tohtori Hanna Smith on nimitetty resilienssitutkimuksen työelämäprofessoriksi Vaasan yliopistoon. Smith on kansainvälisesti arvostettu hybridiuhkien ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija, joka uuden tehtävänsä lisäksi jatkaa työtään Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön ETYJin vanhempana strategisena neuvonantajana.
Useita apurahoja ja avustuksia Pohjanmaan korkeakoulutukseen, tutkimukseen ja hankkeisiin27.5.2025 12:55:15 EEST | Tiedote
Vaasan yliopistosäätiö, Kauppias Gustaf Svanljungin lahjoitusrahastot sekä Pohjanmaan kauppakamarin hallinnoimat Vaasan kauppakamariosaston rahastot jakoivat apurahoja, avustuksia ja lahjoituksia Vaasan yliopistossa pidetyssä tilaisuudessa tiistaina 27. toukokuuta 2025.
Vaasan yliopisto vahvistaa tutkimus- ja kehitystoimintaa uusilla nimityksillä26.5.2025 12:04:45 EEST | Tiedote
Vaasan yliopisto on nimittänyt tutkimus- ja kehitysjohtajiksi DI Henri Karimäen sekä MBA Jan Segerstamin. Nimitysten tavoitteena on vahvistaa yliopiston tutkimus- ja kehitystoimintaa, edistää tutkimusrahoituksen hankintaa sekä lisätä yliopiston näkyvyyttä ja verkostoitumista kansainvälisellä tutkimus- ja kehityskentällä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme