Vapaaehtoinen eläkesäästäminen on elvytettävä – suomalaisten into eläkesäästämiseen on Euroopan alhaisinta

Suomalaiset ovat kyseenalaisella kärkipaikalla vakuutusalan eurooppalaisen kattojärjestön Insurance Europen selvityksessä: 67 prosenttia suomalaisvastaajista ilmoittaa, että ei säästä eläkettä varten lisäeläketuotteilla. Kyselyyn vastanneiden 15 Euroopan maan ei-vastausten keskiarvo on 39 prosenttia. Kyselyyn ei osallistunut muita Pohjoismaita.

Tuloksista huolimatta suomalaiset kyllä varautuvat ja sijoittavat, vaikka varsinaisen eläkesäästämisen luvut ovat alhaalla. Finanssiala ry:n (FA)Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksen (2023) vastaajista 61 prosentilla on varoja säästettynä tai sijoitettuna.

Suosituimpia sijoituskohteita ovat säästö-, sijoitus tai muut pankkitilit, joille säästää 38 prosenttia vastaajista. Sijoitusrahastot eivät ole kaukana perässä – niihin sijoittaa 33 prosenttia. Pörssiosakkeisiin on sijoittanut 20 prosenttia vastaajista.

”Suomalaiset kyllä säästävät ja varautuvat, vaikkakaan eivät juuri eläkesäästämiseksi luokiteltuihin tuotteisiin. Tilastokeskuksen varallisuustutkimuksen mukaan yli puolellatoista miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia vuonna 2022”, muistuttaa FA:n johtava lakimies Piritta Poikonen.

Eläkesäästämiseen ei kannusteta

Insurance Europen selvityksen mukaan suomalaisilla ei ole myöskään aikeita ryhtyä eläkesäästämään: eläkesäästämisaikeita on vain kahdella prosentilla suomalaisista. Varojen puutteesta tämä ei johdu, sillä vain 22 prosenttia suomalaisvastaajista ilmoittaa säästämättömyyden johtuvan siitä, että ei ole varaa. Mistä johtuu, että suomalaiset eivät säästä eläkettä varten?

”Suomalainen järjestelmä ei juuri kannusta eläkesäästämiseen. Parhaimmillaan 700 000 suomalaista säästi eläkevakuutukseen, mutta vapaaehtoinen eläkesäästäminen käytännössä tapettiin 2000-luvulla lukuisilla verotukseen ja eläkkeen nostoikään liittyvillä muutoksilla. Poukkoileva sääntely on myrkkyä pitkäjänteiselle säästämiselle”, Poikonen muistuttaa.

Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen ehtoja tuleekin muuttaa. Etenkin nostojen alaikärajan tarkoituksenmukaisuutta tulee arvioida uudelleen. Nykysääntelyn mukaan säästöjä voi alkaa nostaa vasta 68–70 vuoden iässä syntymävuodesta riippuen.

”Olisi järkevää ja loogista, että eläkesäästöjen nostaminen olisi mahdollista heti, kun jää työeläkkeelle. Nyt suomalaiset varautuvat eläkeikään muilla sijoitustuotteilla kuin niillä, jotka on sitä varten luotu.”

Luottamus eläketurvan riittävyyteen alamaissa koko Euroopassa

Poikonen arvioi, että suomalaisten lisäeläkesäästämistä saattaa vähentää kattava työeläketurva. Suomalainen työeläkejärjestelmä valittiin syksyllä Global Pension Index -vertailussa taas kerran maailman luotettavimmaksi ja läpinäkyvimmäksi.

Toisaalta Insurance Europen selvityksessä suomalaisten vastaajien luottamus lakisääteisen eläketurvan riittävyyteen ei ole mairittelevalla tasolla. Asteikolla 1–5 luottamus saa 2,3 pistettä. Suomen luku on lähellä koko kyselyn keskiarvoa, joka sekään ei ole kovin korkea: 2,6.

”Kyselyn mukaan luottamus eläketurvan riittävyyteen ei siis ole korkea, toisaalta nimenomaisia lisäeläkkeen säästämisaikeita ei ole, vaikka siihen olisi varaakin. Lisäeläkesäästämiseen tulisikin kannustaa selkeästi ja pitkäjänteisesti", Poikonen sanoo.