Keskuskauppakamari: Yritysvastuudirektiivi edistää liiketoiminnan vastuullisuutta, vastuullisuusosaajista tulee pula

Direktiivillä pyritään torjumaan yritystoimintaan liittyviä globaaleja ihmisoikeus- ja ympäristöriskejä. Uudet velvoitteet kohdistuvat vähintään 500 työntekijän yrityksiin sekä riskitoimialoilla toimiviin 250 työntekijän yrityksiin, mutta vaikutukset ulottuvat epäsuorasti kaikenkokoisiin yrityksiin.

”Yhteiseurooppalaisen yritysvastuuta koskevan sääntelyn tarve on osoittautunut ilmeiseksi ja hienoa, että EU pääsi asiassa alustavaan sopuun. Jos neuvottelutulos hyväksytään, kansallinen implementointi voi kuitenkin vielä aiheuttaa eroja jäsenvaltioiden välille, mikä vaikeuttaisi yritysten toimintaa. Tässä mielessä yhteiseurooppalainen sääntely jättää vielä toivomisen varaa”, sanoo Keskuskauppakamarin vastuullisuusasiantuntija Anne Vanhala.

Direktiivi edellyttää sen soveltamisalaan kuuluvia yhtiöitä tekemään asianmukaisen huolellisuuden arvion sen toimitusketjuihin sisältyvistä ihmisoikeus- ja ympäristöriskeistä sekä ryhtymään toimiin mahdollisten rikkomusten ehkäisemiseksi, lieventämiseksi tai korjaamiseksi.

Yrityksille tulee myös velvollisuus laatia suunnitelmat liiketoimintamallien yhdenmukaistamiseksi Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden kanssa.

”Direktiivi edellyttää jäsenvaltioita myös varmistamaan, että velvoitteita tehostaa riittävä viranomaisvalvonta ja tehokkaat seuraamukset, ja että mahdollisilla vahingonkärsijöillä on mahdollisuus vaatia korvauksia velvoitteitaan rikkoneilta yhtiöiltä”, Vanhala sanoo.

Keskuskauppakamari pitää tärkeänä, että kansallisessa lainvalmistelussa pitäydytään direktiivin linjauksissa. Keskuskauppakamarin johtavan asiantuntijan Ville Kajalan mukaan yritysten oikeusturva edellyttää, että direktiivistä aiheutuvat vastuut ja velvoitteet ovat mahdollisimman selkeitä.

”Vaikka neuvotteluissa onkin ilmeisesti pystytty selkeyttämään monia komission esitykseen liittyneitä ongelmia, monikansallisten arvoketjujen toiminnan sääntely ei ole helppoa. Esimerkiksi vahingonkorvausvastuuta koskevien direktiivin säännösten yhteensovittaminen suomalaisen vahingonkorvausoikeuden yleisiin periaatteisiin voi vielä osoittautua työlääksi”, Kajala sanoo.

Direktiivi vie vastuullisuuden entistä vahvemmin vapaaehtoisista viitekehyksistä sitovan lainsäädännön polulle. Vanhalan mukaan suomalaisissa yrityksissä vastuullisuus on jo varsin hyvin tunnistettu teema. Kauppakamarien pk-hallitusbarometrin mukaan lähes kahdella kolmasosalla vastaajayrityksistä vastuullisuus ja kestävä kehitys on otettu huomioon yrityksen strategiassa.

”Yritysvastuudirektiivin myötä tarve vastuullisuusosaamiselle kaikenkokoisissa yrityksissä korostuu entisestään. Osaajista on jo nykyisellään pula. Yritykset, jotka eivät täytä vastuullisuusvaatimuksia, ovat vaarassa pudota pois arvoketjuista ja menettää siten liiketoimintaansa”, sanoo Vanhala.