Tradeka liittyy Laboren taustayhteisöihin

Osuuskunta Tradeka liittyi 15.12. alkaen Työn ja talouden tutkimus LABOREn (ruots. Forskning om arbete och ekonomi LABORE, engl. Labour Institute for Economic Research LABORE) taustayhteisöihin viralliseksi jäsenmaksuosuutta maksavaksi jäseneksi SAK:n ja STTK:n rinnalle. Muutos vahvistaa Laboren taloudellista tilannetta sekä laajentaa Laboren hallituksen kokoonpanoa Tradekan jäsenellä. 

Kyseessä paluu juurille

Tradekan liittyminen Laboren taustayhteisöihin on eräänlainen paluu juurille, sillä Tradekalla on tärkeä osuus Laboren syntyhistoriassa. Laboren alkuajat ulottuvat vuoteen 1951, jolloin syntyi Kansan Markkinatutkimuslaitos (KAMALA), työväenliikkeen ensimmäinen oma taloudellinen tutkimuslaitos. KAMALAn tehtävänä oli tutkia väestön kulutusta ja elinkustannuksia, selvittää maataloustukea, seurata ulkomaista suhdannekehitystä ja erityisesti tutkia taloudellisen kilpailun kehitystä.

“Laboren jäsenyys on Tradekalle luontevaa. E-liikkeen keskusjärjestö Kulutusosuuskuntien Keskusliitto oli nimittäin Laboren alkuperäisiä perustajajäseniä. Hienoa, että olemme jälleen löytäneet toisemme”, toteaa Osuuskunta Tradekan toimitusjohtaja Perttu Puro.

Tradekan liittyminen tukee Laboren strategisia tutkimuspainotuksia

 Laboren tutkimus- ja julkaisutoiminnassa on viime aikoina panostettu muun muassa tutkimukseen, jossa tarkastellaan palkkojen kehitystä yksilötasolla sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Lisäksi Labore tuottaa vuosittain Esimerkkiperheet -raportin, jossa seurataan seitsemän kuvitteellisen perheen tulojen, verojen ja veronluontoisten maksujen sekä ostovoiman kehitystä. 

”Yritysrakenteiden keskittyminen, yritysten markkina-aseman vahvistuminen ja yritysten vahvistuneen markkina-aseman hyödyntäminen sekä työ- että tuotemarkkinoilla ovat ajankohtaisia konkreettisia esimerkkejä sellaisista taloudellisista kehityssuunnista, jotka koskettavat kansalaisia sekä palkansaajana että kuluttajana. Yritysten keskittyminen vahvistaa niiden neuvotteluasemaa suhteessa palkansaajiin palkanmuodostuksessa sekä suhteessa kuluttajiin tuotemarkkinoilla. Molemmilla kehityskuluilla on kielteinen vaikutus palkansaajien reaalipalkkoihin ja yleiseen ostovoimaan”, selventää Laboren johtaja Mika Maliranta.

”Pidämme hyvänä asiana, että kuluttaja- ja kilpailuoikeudelliset teemat korostuvat Laboren toiminnassa aiempaa vahvemmin”, lisää Puro.