SuPerin Paavola: Unohtaako yhteisöllinen asuminen vanhukset ja hoitajat?

Ikäihmisten yhteisöllinen asuminen on kaivattu asumismuoto, jotta turvattomuudesta ja yksinäisyydestä kärsivät kotihoidon asiakkaat kokisivat elämänlaatunsa paremmaksi.

Useat hyvinvointialueet ovat ilmoittaneet lisäävänsä yhteisöllistä asumista, mutta samalla vähentävänsä ympärivuorokautista palveluasumista. Tämä on ristiriitaista, sillä ikäihmisten ympärivuorokautinen palveluntarve ei ole vähentynyt. Tästä osoituksena ovat sairaalapäivystykset ruuhkautuneet, kun jatkohoitopaikkoja ei ole.

– Tämä haiskahtaa taloudelliselta säästöltä, koska yhteisöllisessä asumisessa ei ole samanlaista henkilöstömitoituslainsäädäntöä kuin ympärivuorokautisessa palveluasumisessa. Laeissa kuitenkin määrätään, että myös yhteisöllisessä asumisessa laadukkaan ja asiakkaan tarpeenmukaisen palvelun tulee toteutua. Todellisuudessa yhteisöllisen asumisen lisäksi myös ympärivuorokautista palveluasumista tulisi lisätä eikä vähentää, Paavola sanoo.

Jatkossa on tärkeää, että yhteisöllisessä asumisessa asiakkaan kuntoisuutta tarkastellaan. Jos huomataan, että asiakas tarvitsee enemmän apua kuin yhteisöllisessä asumisessa on mahdollisuus antaa, esim. yöhoito, on hänelle myönnettävä ympärivuorokautisen palveluasumisen paikka, jossa henkilöstö on mitoitettu lainmukaisesti.

Uutena ajatuksena on, ettei asiakkaan tarvitsisi muuttaa tarvitessaan enemmän hoitoa. Tämän yhteisöllisen asumisen ja ympärivuorokautisen yhdistelmän ongelmaksi muodostuu asiakasturvallisuus ja asumisviihtyvyys, kun samassa yksikössä on eri sairauksien vaiheissa olevia asukkaita. SuPerin mielestä suuri uhkakuva on myös se, että tällaisella hybridiasumisella peitellään todellista henkilöstön määrän tarvetta. –  Hybridiyksiköissä henkilöstömitoituksen valvonta on vaikeaa, Paavola kertoo.

–  Pelkona on, että ympärivuorokautisen hoidon asiakkaille mitoitettu henkilökunta hoitaisi ”siinä sivussa” yhteisöllisen asumisen asiakkaiden hoitoa ja asioita. Tämä heikentäisi kaikkien asiakkaiden saamaa hoidon laatua sekä lisäisi merkittävästi hoitohenkikökunnan työkuormaa ja vaikuttaisi näin halukkuuteen työskennellä ko. työpaikassa.

SuPeriin kuuluu noin 85 000 sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan koulutettua ammattilaista, jotka työskentelevät julkisella ja yksityisellä sektorilla.

 Lisätiedot: SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola, 050 527 5085