Nykyihmisen selkävaivojen syy voi löytyä nikamien kehityksestä
Selän evolutiivisesta kehityksestä löytyy lisävalaistusta nykyihmisen tavallisiin selkävaivoihin. Noin kahdensadan viime vuoden aikana tapahtunut nikaman solmun pyöristyminen on uuden tutkimuksen mukaan saattanut heikentää nikamien kestävyyttä ja välilevyjen terveyttä.
Suurin osa ihmisistä kärsii elämänsä aikana jonkinlaisista selkäkivuista. On arveltu, että syyt selkävaivoihin juontavat ihmisen pystyasennosta. Tätä tukee myös se, että muilla ihmisapinoilla selkäsairaudet vaikuttavat olevan harvinaisempia. Uusi havainto on, että nikaman muodolla voi olla merkitystä selkäongelmien synnyssä.
Oulun yliopistossa 19.12. tarkastettavassa arkeologian alan väitöskirjassa tutkittiin, miten selkänikamat ovat kehittyneet ja millainen merkitys pystyasennolla ja kahdella jalalla kävelyllä on ollut niihin.
Nikaman solmun muodossa ei evoluution aikana ole tapahtunut kovin suuria muutoksia. Noin kahdensadan viime vuoden aikana tapahtuneet muutokset viittaavat kuitenkin siihen, että nikaman solmu on pyöristynyt. Tällä saattaa olla vaikutusta nikaman kestävyyteen ja välilevyjen terveyteen. Ihmisellä ja gorillalla on suhteellisen samanmalliset nikamat, mikä näyttää viittaavan nikamiin kohdistuvalla painolla olevan suurempi vaikutus nikaman muotoon kuin liikkumistavalla. Tähän viittaa myös havainto, että simpanssien nikaman muoto erosi selkeästi ihmisen ja gorillan nikamien muodosta, mutta oli suhteellisen pyöreä verrattuna fossiileihin ihmisapinoihin.
Ikääntymisestä johtuva luukato vaikuttaisi historiallisella populaatiolla olleen pienempi kuin tämän päivän ihmisellä. Varsinkin naisilla luukato oli vähäisempää vielä noin sata vuotta sitten. Syynä kumpaankin lyhyen aikavälin muutokseen arvellaan olevan vähentynyt fyysinen liikunta.
Luuntiheyden vaihtelu koko selkärangassa vaikuttaa olevan samanlainen ihmisten ja simpanssien välillä. Apinoiden välillä eroja luuntiheyden vaihtelussa kuitenkin löytyi, mikä viitannee liikkumistavan vähäisempään vaikutukseen.
Evolutiivisia muutoksia tarkasteltiin tutkimalla, miten nikaman solmun muoto eroaa nykyihmisten, Afrikan apinoiden ja fossiilisten ihmisapinoiden välillä. Lisäksi tutkittiin nikaman luuntiheysmittoja Afrikan apinoilla ja miten ne eroavat ihmisistä. Lyhyemmän aikavälin muutoksia tarkasteltiin tutkimalla nikaman solmun koko- ja muotoeroja suomalaisten arkeologisten yksilöiden (1600–1800-luvuilta) ja modernien nykyihmisten (aineisto Pohjois-Suomen syntymäkohorteista) välillä. Luuntiheyden iällisiä muutoksia tutkittiin myös 1900-luvun amerikkalaisessa populaatiossa. Työssä keskityttiin pääasiassa alaselkään, sillä se on yleisin selkäkivun ongelma-alue.
Tutkimus auttaa ymmärtämään, miten selkä on aikoinaan sopeutunut uuteen ryhtiin ja liikkumistapaan ja millainen vaikutus nykyisellä elämäntavallamme on nikamiin. Elämäntapamme sisältää tällä hetkellä vähiten liikkumista koko historiamme aikana, mikä aiheuttaa uusia terveyshaasteita.
Filosofian maisteri Niina Korpinen väittelee Oulun yliopistossa tiistaina 19.12.2023. Arkeologian alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Selän evolutiivinen kehitys. Nykyisten selkäongelmien tausta? (Evolutionary development of the spine. The background of modern back problems?). Vastaväittäjänä toimii dosentti Suvi Viranta Helsingin yliopistosta ja kustoksena dosentti Markku Niskanen. Väitöstilaisuus alkaa Linnanmaalla salissa L10 klo 12.
Yhteyshenkilöt
FM Niina Korpinen, p. 040 8285148, niina.korpinen@oulu.fi
Viestintäasiantuntija Anna-Maria Hietapelto, p. 040 7650015, anna-maria.hietapelto@oulu.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Korkea myötätunto voi suojata työn kuormittavuudelta ja univaikeuksilta8.5.2024 06:56:00 EEST | Tiedote
Korkealla myötätunnolla on todettu olevan yhteyksiä moniin hyvinvointia kuvaaviin tekijöihin. Se muun muassa saattaa ennustaa korkeampaa koettua työn palkitsevuutta ja suojella työn kuormitukselta ja univaikeuksilta.
Oulun yliopiston tutkijat kehittivät koronaviruksen lisääntymisen estävän yhdisteen8.5.2024 05:50:00 EEST | Tiedote
Korkeatasoisessa Journal of Medicinal Chemistry -tiedelehdessä julkaistu tuore tutkimus voi olla merkittävä askel kohti sopivan lääkehoidon kehittämistä COVID-19-tautiin ja muihin koronavirusten aiheuttamiin infektioihin.
Syntymäkohorttitutkija, professori Eero Kajantie arvostetun eurooppalaisen tiedeakatemian jäseneksi7.5.2024 10:30:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston elämänkaarilääketieteen professori Eero Kajantie on kutsuttu eurooppalaisen tiedeakatemian Academia Europaean jäseneksi.
Digitaalisen terveyden huippuasiantuntijat koolla Oulussa6.5.2024 05:50:00 EEST | Tiedote
Ensimmäinen digitaalisen terveyden ja langattomien ratkaisujen tutkijoita ja käyttäjiä yhteen tuova pohjoismainen konferenssi järjestetään 7.- 8. toukokuuta Hotelli Lasaretissa Oulussa.
Kutsu medialle: Miten luonto tuottaa terveysvaikutuksia ruokaan? Yleisötilaisuus Hyvinkäällä3.5.2024 09:20:00 EEST | Kutsu
Oulun yliopiston johtaman Argumenta-hankkeen Terve ympäristö – terve ihminen sekä FOOD-tutkimusohjelman yhteinen yleisötilaisuus Hyvinkäällä Knehtilän tilalla 7. toukokuuta esittelee uusinta tutkimustietoa ruoan terveellisyydestä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme