Suomalaisyhtiöiden johtoa kouluttava Elizabeth Stephens: Nämä asiat jokaisen yrityksen pitäisi ymmärtää geopoliittisista riskeistä

Suomalaisyritykset haluavat nyt ymmärtää aiempaa paremmin, miten käynnissä olevat geopoliittiset muutokset vaikuttavat niihin ja mitä ne voivat tehdä pienentääkseen niiden aiheuttamaa riskiä. Näin sanoo brittiläisen Geopolitical Risk Advisoryn (GRA) toimitusjohtaja, tohtori Elizabeth Stephens Aalto EE:n asiakas- ja sidosryhmälehden Aalto Leaders’ Insightin haastattelussa.

Ilmiö on seurausta viime vuosien valtavista ja ennakoimattomista kriiseistä, kuten koronaviruspandemiasta ja sen seuraamuksista sekä Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan.

Myös Suomen Nato-jäsenyys on ollut suuri muutos niin poliittisesti kuin sosiaalisesti.

”Uskon, että Suomi sopeutuu nyt siihen, mitä Nato-jäsenyys tarkoittaa. Esimerkiksi Yhdysvallat voi sijoittaa joukkoja Suomeen, mikä on laadullisesti aivan eri asia kuin mikään, mitä on tapahtunut aikaisemmin”, Aalto EE:n johdon koulutuksissa kouluttava Stephens sanoo.

Stephens on investointeihin ja maariskeihin perehtynyt neuvonantaja. Hänen yrityksensä GRA ennustaa geopoliittisten riskien trendejä ja neuvoo asiakkaitaan sellaisten strategioiden käyttöönotossa, jotka auttavat hallitsemaan ja hillitsemään riskejä.

Suomalaisyritykset ovat osa globaalia liiketoimintaympäristöä

Keskuskauppakamari julkaisi kesällä 2023 kauppakamarien tuoreimman vientijohtajakyselyn tulokset. Kyselyssä jopa 93 prosenttia suomalaisyrityksistä arvioi, että geopoliittinen epävarmuus ja siitä johtuvat häiriöt vaikuttavat vähintään hieman niiden kannattavuuteen.

Keskuskauppakamarin silloinen kansainvälisten asioiden johtaja Lenita Toivakka totesi, että geopoliittisten riskien pitäisi olla jokaisen yritysjohtajan agendalla, jotta ne voivat varmistaa kannattavuutensa tulevaisuudessa.

Kauppatieteiden tohtori Ulla-Maija Uusitalo työskentelee lukuisten suomalaisyritysten kanssa Aalto EE:n myynti- ja asiakkuusjohtajana. Hän huomauttaa useimpien suomalaisyritysten olevan ”suomalaisuudestaan” huolimatta osa globaalia liiketoimintaympäristöä. Niiden täytyy olla tietoisia ja kiinnostuneita siitä, miten geopolitiikka vaikuttaa niiden bisnekseen.

Esimerkiksi koronapandemia teki yrityksille selväksi, miten haavoittuvaisia niiden toimitusketjut ovat, Stephens huomauttaa.

”Niidenkin yritysten, jotka eivät ajatelleet toimivansa ulkomailla, toimitusketjut muuttuivat epävakaiksi. Kun tehtaita Aasiassa suljettiin, myös tehtaita Euroopassa suljettiin, koska ne eivät saaneet tarvitsemiaan komponentteja. Suomalaisyritykset käsittävät olevansa riippuvaisia kansainvälisistä toimitusketjuista, joihin geopolitiikka vaikuttaa”, Stephens sanoo.

Globaalisti geopoliittinen valta jakautuu nyt eri tavalla kuin aiemmin.

Yhdysvallat on edelleen sotilaallisesti ylivoimainen supervalta ja ainoa valtio, joka pystyy sijoittamaan joukkojaan maailman jokaiseen kolkkaan. Se on myös maailman suurin talous, mutta taloudellista valtaa jakautuu merkittävästi myös Kiinalle ja pienemmissä määrin Japanille ja Euroopan unionille.

”Nyt on olemassa sellaisia geopoliittisen vallan keskittymiä, joita ei ollut olemassa samaan tapaan edes viisi, saati kymmenen vuotta sitten”, Stephens sanoo.

Valtiot ja yritykset pyrkivät nyt ymmärtämään, missä on niiden paikka tässä globaalissa ”epäjärjestyksessä” ja miten ne voivat päästä omiin tavoitteisiinsa.

Geopoliittinen ymmärrys on kilpailuvaltti

Suomalaisyritysten kiinnostus kehittää osaamistaan geopoliittisiin riskeihin liittyen on tänä syksynä näkynyt Aalto EE:n koulutusten herättämässä kiinnostuksessa.

Niin Aalto EE:n nykyiset kuin mahdolliset tulevat asiakkaat ovat osoittaneet olevansa kiinnostuneita räätälöidyistä koulutuksista, jotka saattavat keskittyä yksinomaan geopolitiikkaan, sekä avoimista, geopolitiikkaa käsittelevistä koulutusohjelmista.

Yritysten tavoitteena on pysyä kehityksen kärjessä ja pystyä ennustamaan, mitä seuraavaksi voisi tapahtua perehtymällä eri skenaarioihin.

Päätöksentekoprosessien kehittäminen on tärkeää kaikille organisaatioille. Tämä on strateginen syy sille, miksi yritykset ovat valmiita panostamaan voimakkaastikin siihen, että ne ymmärtävät geopoliittisia riskejä ja ottavat ne entistä paremmin huomioon liiketoimintapäätöksissään.

”Yrityksillä, jotka tekevät näin kaikkein tehokkaimmin, on kilpailuetu verrattuna yrityksiin, jotka eivät tee niin”, Stephens summaa.

Aalto EE:n Ulla-Maija Uusitalo lisää, että kyse on myös resilientin yrityskulttuurin kehittämisestä: miten olla paremmin tietoinen toimintaympäristön muutoksista, kykenevä reagoimaan niihin parhaalla mahdollisella tavalla ja toimia myös tietyissä tilanteissa proaktiivisesti.

Lue koko haastattelu Aalto EE:n verkkosivuilta.

Mitä jokaisen yrityksen täytyy ymmärtää geopolitiikasta ollakseen resilienttejä ja kannattavia myös tulevaisuudessa? 

1. Yrityksen hallitus ja johto voivat hallita monia geopoliittisia riskejä. ”On paljon sellaisia riskejä, joita voidaan aktiivisesti hallita ja joiden vaikutusta voidaan myös pienentää.”

2. Panostaminen toimintojen ja toimitusketjujen kestävyyteen kannattaa. ”Tämä voi nostaa kustannuksia lyhyellä aikavälillä, mutta keskipitkästä pitkään aikavälillä kyse voi olla asiasta, joka mahdollistaa tulevan liiketoiminnan."

3. Ei pidä olettaa, että mennyt on opas tulevaisuuteen. Kannattaa varautua siihen, että mahdottomana pitämäsi asia, voi tapahtua. ”Mieti, mikä on pahin mahdollinen vaihtoehto ja kehitä strategia, joka auttaa hallitsemaan sitä. Tee paras suunnitelma pahinta mahdollista skenaariota varten.”

Lähde: Elizabeth Stephensin haastattelu