Uusi työaikalaki puolitti sote-alan liian lyhyiden vuorovälien määrän
19.12.2023 08:30:00 EET | Työterveyslaitos | Tiedote
Kuormitusta aiheuttavat lyhyet vuorotyövälit vähenivät uuden työaikalain myötä alle puoleen sosiaali- ja terveysalalla. Työaikalain muutoksen kanssa samaan aikaan sijoittunut koronapandemia puolestaan ei aiheuttanut suuria muutoksia sote-alan työajoissa. Sairauspoissaolot erityisesti vuorotyössä ovat kuitenkin kasvaneet. Kattava aineisto sote-alan työaikojen ja sairauspoissaolojen muutoksista 2008–2022 on nyt tarjolla Työterveyslaitoksen Työelämätieto-palvelussa.
Työterveyslaitoksen mediatiedote 19.12.2023
Vuoden 2020 alussa voimaan tullut uusi työaikalaki edellyttää vuorokausilepoa koskevan määräyksen noudattamista myös vuorotyössä: työntekijöille on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin keskeytymätön lepoaika lukuun ottamatta varallaoloaikana tehtyä työtä.
Työterveyslaitoksen keräämän Työajat sosiaali- ja terveysalalla -aineiston perusteella lyhyet, alle 11 tunnin vuorovälit vähentyivät alle puoleen vuoden 2020 työaikalain muutoksen seurauksena.
– Liian lyhyet vuorovälit eivät jätä työntekijälle tarpeeksi aikaa palautumiseen. Ne lisäävät sekä sairauspoissaolojen että työtapaturmien riskiä, joten vuonna 2020 tapahtunut nopea lasku lyhyiden vuorovälien määrässä on työkyvyn ja työhyvinvoinnin näkökulmasta merkittävä, sanoo tutkimusprofessori Mikko Härmä Työterveyslaitoksesta.
– Sote-alla esiintyy edelleen lyhyitä vuorovälejä ja niiden taustalla on muun muassa paikallista sopimista. Taso on kuitenkin olennaisesti matalampi kuin aiemmin, mikä tukee työssä palautumista.
Vuorotyö lisää sairauspoissaoloja
Vuorotyö sisältää monia kuormittavia työaikojen piirteitä, jotka voivat lisätä sairauspoissaolojen riskiä. Aineistosta näkyy, että vuorotyössä oli enemmän sairauspoissaoloja kuin päivätyössä.
Vuorotyössä sekä sairauspoissaolopäivien määrä että lyhyet sairauspoissaolojaksot ovat lisääntyneet joitakin prosenttiyksikköjä viimeisen 15 vuoden aikana. Sairauspoissaolojen kasvu on kiihtynyt etenkin vuonna 2022.
– Sairauspoissaolojen lisääntyminen huolestuttaa. Tulisi ehdottomasti selvittää, mitkä tekijät sote-alan organisaatioissa ovat yhteydessä tähän kehitykseen, sanoo tutkimusprofessori Annina Ropponen Työterveyslaitoksesta.
(Kuva sairauspoissaoloista liitteenä.)
Koronan vaikutukset työaikojen kuormittavuuteen jäivät pieniksi
Koronapandemiaan liittyvä valmiuslaki mahdollisti ylityötä ja lepoaikoja koskevista säädöksistä poikkeamisen vuosien 2020 ja 2021 aikana. Työaikapiirteissä ei kuitenkaan ole nähtävissä dramaattisia muutoksia koronapandemiaan liittyen.
– Korona ei näyttänyt vaikuttavan työvuorojen keskimääräisiin pituuksiin tai palautumisaikoihin. Sairauspoissaolopäivien määrä kävi huipussaan juuri koronapandemian alettua maaliskuun alussa vuonna 2020. Niiden määrä laski kuitenkin pian koronakaranteeni- ja sairauspoissaolosäädösten kehittyessä, sanoo vanhempi asiantuntija Jarno Turunen Työterveyslaitoksesta.
– Todennäköisesti työaikakuormitusta on pystytty hallitsemaan siirtämällä ihmisiä työtehtävistä toiseen, rekrytoimalla uutta työvoimaa ja rajoittamalla lomia ja vapaita tilannekohtaisesti. Keskiarvojen alle voi kuitenkin jäädä piiloon yksittäisiä työntekijöitä koskevia kuormitushuippuja esimerkiksi niiden osalta, joiden päätyönä oli koronapotilaiden opastus tai hoito, jatkaa Jarno Turunen.
Lue lisää
- Työajat sosiaali- ja terveysalalla -aineisto Työelämätieto-palvelussa:
- Aineistosivu: Työajat sosiaali- ja terveysalalla.
- Aineisto kuvaa työaikojen pituuteen, yötyöhön, palautumiseen, vapaapäiviin ja työaikoihin liittyvien vaikutusmahdollisuuksien muutoksia sote-alalla kalenterivuoden, työantajasektorin, työaikamuodon, sukupuolen ja iän mukaan.
- Uuden työaikalain ja koronapandemian vaikutukset sote-alan työaikoihin- analyysisivu.
- Materiaalit löytyvät Työelämätieto-palvelusta suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
- Aineiston on koonnut Ergonomisen vuorosuunnittelun ja koronapandemian vaikutukset työaikoihin ja terveyteen sotealalla – Sote työajat -hanke, joka tutkii työvuorosuunnitteluohjelmistojen käytön sekä koronapandemian ja työaikalain vaikutuksia ja vaikuttavuutta sotealan työaikoihin, työhyvinvointiin, sairauspoissaoloihin ja työtapaturmiin. Lisätietoja hankesivulla.
- Lisätietoa työaikojen kuormittavuudesta: Työaikojen arvioinnin liikennevalomalli.
Lisätietoja
- Mikko Härmä, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos, mikko.harma@ttl.fi, p. 040 544 2750
- Annina Ropponen, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos, annina.ropponen@ttl.fi, p. 043 825 1392
- Jarno Turunen, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos, jarno.turunen@ttl.fi, p. 043 825 2569
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi Lehtomurtomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiKuvat
Linkit
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja tiedotteemme.
Tilaa kohdennettu uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Kutsu: Turvallisuus on kulttuuria | Nolla tapaturmaa -foorumin seminaari Oulussa 28.–29.4.202610.3.2026 08:54:06 EET | Kutsu
Miten turvallisuutta rakennetaan ja johdetaan työpaikoilla muuttuvassa työelämässä? Työterveyslaitoksen Nolla tapaturmaa -foorumin seminaari keskittyy tänä vuonna turvallisuuskulttuuriin. Seminaari järjestetään Oulun teatterissa, ja se on suunnattu erityisesti työturvallisuuden, työhyvinvoinnin ja työsuojelun parissa työskenteleville.
Enkätundersökning: Medarbetarna lämnas fortfarande utanför arbetsplatsernas klimatarbete6.3.2026 06:00:00 EET | Pressmeddelande
Arbetsplatserna har fått fler klimatprogram, men förändringen framskrider inte i samma takt i det dagliga arbetet. Arbetshälsoinstitutets enkät visar att medarbetarnas engagemang fortfarande är lågt. Det finns tydliga skillnader mellan branscherna i hur den gröna omställningen framskrider.
Kyselytutkimus: Työntekijät jäävät yhä sivuun työpaikkojen ilmastotyöstä6.3.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Työpaikoille on tullut lisää ilmasto-ohjelmia, mutta työn arjessa muutos ei etene samaa tahtia. Työterveyslaitoksen kyselytutkimus osoittaa, että työntekijöiden osallistuminen ilmastotoimiin on edelleen vähäistä ja ilmastonmuutosta hillitseviä muutoksia työtavoissa näkyy aiempaa harvemmin. Toimialojen välillä on selkeitä eroja vihreän siirtymän etenemisessä.
Survey: Employees are still left out of workplaces' climate actions6.3.2026 06:00:00 EET | Press release
More climate programmes have been introduced at workplaces, but the change is not progressing at the same pace in daily work. A survey by the Finnish Institute of Occupational Health shows that employee participation is still low and changes in working practices that mitigate climate change are rare. The progress of the green transition varies clearly between sectors.
Arbetshälsan har försämrats samtidigt som oron för det egna arbetets framtid känns betungande5.3.2026 06:00:00 EET | Pressmeddelande
Enligt undersökningen Hur mår Finland? har finländarnas symtom på utbrändhet ökat och arbetsförmågan har försämrats något. Förväntningarna på det egna arbetets framtid har blivit mer negativa. Resurserna för arbetet är fortfarande på en god nivå, men trenden är fallande. De negativa effekterna av oro och osäkerhet kan motverkas genom att stärka arbetsgemenskapernas resurser.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme