Uusi työaikalaki puolitti sote-alan liian lyhyiden vuorovälien määrän
19.12.2023 08:30:00 EET | Työterveyslaitos | Tiedote
Kuormitusta aiheuttavat lyhyet vuorotyövälit vähenivät uuden työaikalain myötä alle puoleen sosiaali- ja terveysalalla. Työaikalain muutoksen kanssa samaan aikaan sijoittunut koronapandemia puolestaan ei aiheuttanut suuria muutoksia sote-alan työajoissa. Sairauspoissaolot erityisesti vuorotyössä ovat kuitenkin kasvaneet. Kattava aineisto sote-alan työaikojen ja sairauspoissaolojen muutoksista 2008–2022 on nyt tarjolla Työterveyslaitoksen Työelämätieto-palvelussa.
Työterveyslaitoksen mediatiedote 19.12.2023
Vuoden 2020 alussa voimaan tullut uusi työaikalaki edellyttää vuorokausilepoa koskevan määräyksen noudattamista myös vuorotyössä: työntekijöille on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin keskeytymätön lepoaika lukuun ottamatta varallaoloaikana tehtyä työtä.
Työterveyslaitoksen keräämän Työajat sosiaali- ja terveysalalla -aineiston perusteella lyhyet, alle 11 tunnin vuorovälit vähentyivät alle puoleen vuoden 2020 työaikalain muutoksen seurauksena.
– Liian lyhyet vuorovälit eivät jätä työntekijälle tarpeeksi aikaa palautumiseen. Ne lisäävät sekä sairauspoissaolojen että työtapaturmien riskiä, joten vuonna 2020 tapahtunut nopea lasku lyhyiden vuorovälien määrässä on työkyvyn ja työhyvinvoinnin näkökulmasta merkittävä, sanoo tutkimusprofessori Mikko Härmä Työterveyslaitoksesta.
– Sote-alla esiintyy edelleen lyhyitä vuorovälejä ja niiden taustalla on muun muassa paikallista sopimista. Taso on kuitenkin olennaisesti matalampi kuin aiemmin, mikä tukee työssä palautumista.
Vuorotyö lisää sairauspoissaoloja
Vuorotyö sisältää monia kuormittavia työaikojen piirteitä, jotka voivat lisätä sairauspoissaolojen riskiä. Aineistosta näkyy, että vuorotyössä oli enemmän sairauspoissaoloja kuin päivätyössä.
Vuorotyössä sekä sairauspoissaolopäivien määrä että lyhyet sairauspoissaolojaksot ovat lisääntyneet joitakin prosenttiyksikköjä viimeisen 15 vuoden aikana. Sairauspoissaolojen kasvu on kiihtynyt etenkin vuonna 2022.
– Sairauspoissaolojen lisääntyminen huolestuttaa. Tulisi ehdottomasti selvittää, mitkä tekijät sote-alan organisaatioissa ovat yhteydessä tähän kehitykseen, sanoo tutkimusprofessori Annina Ropponen Työterveyslaitoksesta.
(Kuva sairauspoissaoloista liitteenä.)
Koronan vaikutukset työaikojen kuormittavuuteen jäivät pieniksi
Koronapandemiaan liittyvä valmiuslaki mahdollisti ylityötä ja lepoaikoja koskevista säädöksistä poikkeamisen vuosien 2020 ja 2021 aikana. Työaikapiirteissä ei kuitenkaan ole nähtävissä dramaattisia muutoksia koronapandemiaan liittyen.
– Korona ei näyttänyt vaikuttavan työvuorojen keskimääräisiin pituuksiin tai palautumisaikoihin. Sairauspoissaolopäivien määrä kävi huipussaan juuri koronapandemian alettua maaliskuun alussa vuonna 2020. Niiden määrä laski kuitenkin pian koronakaranteeni- ja sairauspoissaolosäädösten kehittyessä, sanoo vanhempi asiantuntija Jarno Turunen Työterveyslaitoksesta.
– Todennäköisesti työaikakuormitusta on pystytty hallitsemaan siirtämällä ihmisiä työtehtävistä toiseen, rekrytoimalla uutta työvoimaa ja rajoittamalla lomia ja vapaita tilannekohtaisesti. Keskiarvojen alle voi kuitenkin jäädä piiloon yksittäisiä työntekijöitä koskevia kuormitushuippuja esimerkiksi niiden osalta, joiden päätyönä oli koronapotilaiden opastus tai hoito, jatkaa Jarno Turunen.
Lue lisää
- Työajat sosiaali- ja terveysalalla -aineisto Työelämätieto-palvelussa:
- Aineistosivu: Työajat sosiaali- ja terveysalalla.
- Aineisto kuvaa työaikojen pituuteen, yötyöhön, palautumiseen, vapaapäiviin ja työaikoihin liittyvien vaikutusmahdollisuuksien muutoksia sote-alalla kalenterivuoden, työantajasektorin, työaikamuodon, sukupuolen ja iän mukaan.
- Uuden työaikalain ja koronapandemian vaikutukset sote-alan työaikoihin- analyysisivu.
- Materiaalit löytyvät Työelämätieto-palvelusta suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
- Aineiston on koonnut Ergonomisen vuorosuunnittelun ja koronapandemian vaikutukset työaikoihin ja terveyteen sotealalla – Sote työajat -hanke, joka tutkii työvuorosuunnitteluohjelmistojen käytön sekä koronapandemian ja työaikalain vaikutuksia ja vaikuttavuutta sotealan työaikoihin, työhyvinvointiin, sairauspoissaoloihin ja työtapaturmiin. Lisätietoja hankesivulla.
- Lisätietoa työaikojen kuormittavuudesta: Työaikojen arvioinnin liikennevalomalli.
Lisätietoja
- Mikko Härmä, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos, mikko.harma@ttl.fi, p. 040 544 2750
- Annina Ropponen, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos, annina.ropponen@ttl.fi, p. 043 825 1392
- Jarno Turunen, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos, jarno.turunen@ttl.fi, p. 043 825 2569
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi Lehtomurtomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiKuvat
Linkit
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja tiedotteemme.
Tilaa kohdennettu uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Undersökning: Arbetsplatserna förutser inte den gröna omställningens kompetensbehov tillräckligt6.5.2026 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
För att främja den gröna omställningen krävs starkare miljökompetens på arbetsplatserna. Enligt Arbetshälsoinstitutets enkät varierar emellertid möjligheterna att utveckla den miljökompetens som behövs i arbetet tydligt mellan olika verksamhetsområden och arbetstagargrupper.
Tutkimus: Työpaikat eivät ennakoi vihreän siirtymän osaamistarpeita riittävästi6.5.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Vihreän siirtymän edistäminen edellyttää työpaikoilta nykyistä vahvempaa ympäristöosaamista. Työterveyslaitoksen kyselyn mukaan mahdollisuudet kehittää työssä tarvittavaa ympäristöosaamista vaihtelevat kuitenkin selvästi eri toimialojen ja työntekijäryhmien välillä. Alle 30-vuotiaat osallistuvat kehittämiseen kaikkein vähiten.
Study: Workplaces do not sufficiently anticipate the competence needs of the green transition6.5.2026 06:00:00 EEST | Press release
Promoting the green transition requires higher levels of green competence from workplaces than today. However, according to a survey by the Finnish Institute of Occupational Health, clear differences exist between sectors and employee groups when it comes to the opportunities for developing the green competencies that the work requires.
Työterveyslaitoksen tutkimuskatsaus: huhtikuu 202622.4.2026 07:47:20 EEST | Uutinen
Tässä tutkimuskatsauksessa on esitelty tiiviisti yhdeksän tuoreinta tutkimusta Työterveyslaitoksen tutkijoilta. Niissä on tarkasteltu esimerkiksi työterveysneuvottelujen luottamuksellisuutta, asiantuntijoiden aikapainetta ja sitä, että pieni syntymäpaino lisää riskiä jäädä työn ja koulutuksen ulkopuolelle. Tutkimuskatsauksen avulla pääset nopeasti ajan tasalle tuoreista tutkimusjulkaisuista.
Allt fler som söker sig till specialiserad sjukvård på grund av psykiska ohälsa är i arbetslivet21.4.2026 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Deltagande i arbete har blivit vanligare bland personer med psykiska störningar som kräver specialiserad sjukvård. Förändringen har varit kraftig under 2020-talet. Fortfarande deltar man i arbete mindre än den övriga befolkningen nära det första vårdbesöket, vilket betonar behovet av tidiga åtgärder för att stödja den psykiska hälsan. Arbetshälsoinstitutet har publicerat materialet och analysen i tjänsten Arbetslivskunskap.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme