Uusi työaikalaki puolitti sote-alan liian lyhyiden vuorovälien määrän
Kuormitusta aiheuttavat lyhyet vuorotyövälit vähenivät uuden työaikalain myötä alle puoleen sosiaali- ja terveysalalla. Työaikalain muutoksen kanssa samaan aikaan sijoittunut koronapandemia puolestaan ei aiheuttanut suuria muutoksia sote-alan työajoissa. Sairauspoissaolot erityisesti vuorotyössä ovat kuitenkin kasvaneet. Kattava aineisto sote-alan työaikojen ja sairauspoissaolojen muutoksista 2008–2022 on nyt tarjolla Työterveyslaitoksen Työelämätieto-palvelussa.
Työterveyslaitoksen mediatiedote 19.12.2023
Vuoden 2020 alussa voimaan tullut uusi työaikalaki edellyttää vuorokausilepoa koskevan määräyksen noudattamista myös vuorotyössä: työntekijöille on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin keskeytymätön lepoaika lukuun ottamatta varallaoloaikana tehtyä työtä.
Työterveyslaitoksen keräämän Työajat sosiaali- ja terveysalalla -aineiston perusteella lyhyet, alle 11 tunnin vuorovälit vähentyivät alle puoleen vuoden 2020 työaikalain muutoksen seurauksena.
– Liian lyhyet vuorovälit eivät jätä työntekijälle tarpeeksi aikaa palautumiseen. Ne lisäävät sekä sairauspoissaolojen että työtapaturmien riskiä, joten vuonna 2020 tapahtunut nopea lasku lyhyiden vuorovälien määrässä on työkyvyn ja työhyvinvoinnin näkökulmasta merkittävä, sanoo tutkimusprofessori Mikko Härmä Työterveyslaitoksesta.
– Sote-alla esiintyy edelleen lyhyitä vuorovälejä ja niiden taustalla on muun muassa paikallista sopimista. Taso on kuitenkin olennaisesti matalampi kuin aiemmin, mikä tukee työssä palautumista.
Vuorotyö lisää sairauspoissaoloja
Vuorotyö sisältää monia kuormittavia työaikojen piirteitä, jotka voivat lisätä sairauspoissaolojen riskiä. Aineistosta näkyy, että vuorotyössä oli enemmän sairauspoissaoloja kuin päivätyössä.
Vuorotyössä sekä sairauspoissaolopäivien määrä että lyhyet sairauspoissaolojaksot ovat lisääntyneet joitakin prosenttiyksikköjä viimeisen 15 vuoden aikana. Sairauspoissaolojen kasvu on kiihtynyt etenkin vuonna 2022.
– Sairauspoissaolojen lisääntyminen huolestuttaa. Tulisi ehdottomasti selvittää, mitkä tekijät sote-alan organisaatioissa ovat yhteydessä tähän kehitykseen, sanoo tutkimusprofessori Annina Ropponen Työterveyslaitoksesta.
(Kuva sairauspoissaoloista liitteenä.)
Koronan vaikutukset työaikojen kuormittavuuteen jäivät pieniksi
Koronapandemiaan liittyvä valmiuslaki mahdollisti ylityötä ja lepoaikoja koskevista säädöksistä poikkeamisen vuosien 2020 ja 2021 aikana. Työaikapiirteissä ei kuitenkaan ole nähtävissä dramaattisia muutoksia koronapandemiaan liittyen.
– Korona ei näyttänyt vaikuttavan työvuorojen keskimääräisiin pituuksiin tai palautumisaikoihin. Sairauspoissaolopäivien määrä kävi huipussaan juuri koronapandemian alettua maaliskuun alussa vuonna 2020. Niiden määrä laski kuitenkin pian koronakaranteeni- ja sairauspoissaolosäädösten kehittyessä, sanoo vanhempi asiantuntija Jarno Turunen Työterveyslaitoksesta.
– Todennäköisesti työaikakuormitusta on pystytty hallitsemaan siirtämällä ihmisiä työtehtävistä toiseen, rekrytoimalla uutta työvoimaa ja rajoittamalla lomia ja vapaita tilannekohtaisesti. Keskiarvojen alle voi kuitenkin jäädä piiloon yksittäisiä työntekijöitä koskevia kuormitushuippuja esimerkiksi niiden osalta, joiden päätyönä oli koronapotilaiden opastus tai hoito, jatkaa Jarno Turunen.
Lue lisää
- Työajat sosiaali- ja terveysalalla -aineisto Työelämätieto-palvelussa:
- Aineistosivu: Työajat sosiaali- ja terveysalalla.
- Aineisto kuvaa työaikojen pituuteen, yötyöhön, palautumiseen, vapaapäiviin ja työaikoihin liittyvien vaikutusmahdollisuuksien muutoksia sote-alalla kalenterivuoden, työantajasektorin, työaikamuodon, sukupuolen ja iän mukaan.
- Uuden työaikalain ja koronapandemian vaikutukset sote-alan työaikoihin- analyysisivu.
- Materiaalit löytyvät Työelämätieto-palvelusta suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
- Aineiston on koonnut Ergonomisen vuorosuunnittelun ja koronapandemian vaikutukset työaikoihin ja terveyteen sotealalla – Sote työajat -hanke, joka tutkii työvuorosuunnitteluohjelmistojen käytön sekä koronapandemian ja työaikalain vaikutuksia ja vaikuttavuutta sotealan työaikoihin, työhyvinvointiin, sairauspoissaoloihin ja työtapaturmiin. Lisätietoja hankesivulla.
- Lisätietoa työaikojen kuormittavuudesta: Työaikojen arvioinnin liikennevalomalli.
Lisätietoja
- Mikko Härmä, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos, mikko.harma@ttl.fi, p. 040 544 2750
- Annina Ropponen, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos, annina.ropponen@ttl.fi, p. 043 825 1392
- Jarno Turunen, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos, jarno.turunen@ttl.fi, p. 043 825 2569
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi Lehtomurtomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiKuvat
Linkit
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja tiedotteemme.
Tilaa kohdennettu uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Arbetslivet fragmenteras – utkomsten och arbetsförmågan byggs upp allt mer individuellt4.9.2025 08:00:00 EEST | Pressmeddelande
Arbetslivet förändras i snabb takt: utkomsten bygger på projekt och kortjobb, och arbetsförmågan bedöms allt oftare genom den egna upplevelsen. Förändringen kan öka friheten och meningsfullheten, men av arbetsplatserna kräver den nya sätt att stödja arbetstagarna jämlikt.
Työelämä pirstaloituu – toimeentulo ja työkyky rakentuvat yhä yksilöllisemmin4.9.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Työelämä muuttuu vauhdilla: toimeentulo rakentuu projekteista ja pätkistä, ja työkykyä arvioidaan yhä useammin oman kokemuksen perusteella. Muutos voi tuoda vapautta ja merkityksellisyyttä, mutta se vaatii työpaikoilta uudenlaisia keinoja tukea työntekijöitä yhdenvertaisesti.
Work life is becoming fragmented – livelihood and work ability are increasingly individual4.9.2025 08:00:00 EEST | Press release
Work life is changing rapidly: livelihoods are built from projects and short stints, and work ability is increasingly assessed on the basis of personal experiences. This change can increase freedom and meaningfulness, but it requires workplaces to find new ways of supporting employees in an equitable manner.
Työterveyslaitoksen tutkimuskatsaus: elokuu 202527.8.2025 09:45:15 EEST | Uutinen
Tässä tutkimuskatsauksessa on esitelty tiiviisti 16 tuoreinta tutkimusta Työterveyslaitoksen tutkijoilta. Niissä on tarkasteltu esimerkiksi monitilatoimistojen yhteyttä työhyvinvointiin, työurien pidentämistä ja elektroniikkajätteen käsittelijöiden altistumista metalleille. Tutkimuskatsauksen avulla pääset nopeasti ajan tasalle tuoreista tutkimusjulkaisuista.
Klimatförändringen och den gröna omställningen förändrar arbetsförhållandena och medför nya säkerhetsrisker27.8.2025 08:00:00 EEST | Pressmeddelande
Effekterna av klimatförändringen, förlusten av biologisk mångfald och överkonsumtion syns redan på många arbetsplatser. Enligt Arbetshälsoinstitutets nya rapport kräver ett hållbart arbetsliv en övergripande utveckling som beaktar såväl klimatmålen som arbetstagarnas välbefinnande och säkerhet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme